6-vuotiaan kaveriongelmat (kyläilyyn liittyviä)

Että on kyllästynyt näyttelemään kiinnostunutta niistä sotajutuista. Että kun eskarileikit on pelkkää taistelualusten tekoa, pommin rakennusta, räjäyttelyä ja väkivaltaa. Välkillä jatkuu sama meininki, sotaisaa on ja aina johonkin sattuu:( Eri henkisiä ei sillä luokalla ole:( Kaikkien on sodittava tai jää yksin. Sanoi ettei pyydä tätä koulukaveria enää meille, koska tuntuu pahalta kun sanoi lähes kaikkia hänen tavaroitaan vauvaleluiksi, huonetta liian pieneksi. Ei ollut oikeanlaista lelua eikä mitään tekemistä. Poika sanoi, ettei tykkää tyypeistä jotka tahallaan loukkaa toisia. Itse vain mietin mitä tapahtuu, jos jää tämän "ryhmänjohtajan" seurasta pois. Löytääkö enää luokalta ketään muuta kaveria. ap.

hieman isompi ja haluaa jotain örkkileluja tai aseita. Ei se ole pialle mennyt, vaan kasvanut isommaksi ja jopa ottanut mallia kavereiltaan :) Ja onko teistä jotenkin erinomaista, kun poika ei halua leikkiä pyssyilä tai örkeillä? Kerrotteko vielä, mikä siitä tekee niin erinomaisen jutun? Minusta asia on ihan luonnollinen, en ole keksinyt noista leluista mitään pahaa. Bionicle voi olla niin tärkeä, että on uninallen kanssa unikaverina.

äidit, jotka kauhealla kiihkolla tuomitsevat poikien normaalit lelut. Huh, on siinä pojilla esimerkki suvaitsevaisuudesta ja erilaisuuden kunnioittamisesta. Laittakaa niille pojille vielä hameet päälle, niin ei niin paljon pelota oman lapsen sukupuoli.

Meillä kolme poikaa ja meiltä löytyy noita muotileluja. In on tällä hetkellä bagukan, pokemon ja turtlesit sekä prätkähiiret sekä kahdella nuoremmalla miekat. Myös gormiteja ja bioniclejä on mutta niistä ei nyt ole kukan pojista kiinnostunut. Meillä pojat tykkäävät myös petsoista, schlaishin eläimistä (vai mten nyt kirjoitetaankaan), roolivaatteista, askartelusta jne. Löytyy myös pleikkari mutta sillä ei yleensä pelata jos on kavereita. Myös laitapelejä on mutta niilläkin pelataan pääasiassa vanhemien kanssa.



Löytyy sitten myös pikkuleegoja, dubloja, Pikku väkeä, Brion junarataa, autoja yms. Meillä leitetaan vinttiin ne lelut jotka ei juuri nyt kiinnosta ja sitten taas vaihdetaan kun kiinnostavat. Vintistä kaivetaan myös leluja esiin jos tulee kylään lapsia joita ei nuo nyt meidän poikia kiinnostavat lelut kiinnosta.



Meillä pojat saavat leluja synttäreinä ja jouluna ja jos itse säästävät rahaa johonkin haluamaansa leluun. Muuten ei leluja osteta muutoin kuin satunnaisesti kirpparilta jos halvalla löytyy. lelut jotka ovat tarkoitettu selkeästi pienemmille lapsille pistetään kiertoon.



Meidän 6v. poikaa ei siis juurikaan kiinnosta autot, junat, legot tms. Ei ole koskaan kiinnostanut vaikka noita on tarjolla ollut. Pojalla on yksi kaveri (lapsen äiti on minun kaveri) joka leikkii taas pääasiassa tällaisilla leluilla ja heiltä ei löydy niitä leluja jotka meidän poikaa nyt kiinnostavat. Kuitenkaan poikani ei sano kylässä ollessaan että heillä olisi tylsiä leluja. Kotona joskus marisee että ei tahdo lähteä kylään mukaan kun siellä ei ole mitään tekemistä mutta osaa pitää kaverin kuulle mölyt mahassaan ja saa ajan sitten kuluman piirrellen tms. Lapsi on siis kasvetettu hyvin ja ymmärtää että eri lapsia kiinnostaa eri asiat ja sen hyväksyy.



Ketään ei pidä pakottaa kiinnostumaan jostain vain siksi että kaveria kiinnostaa. Jos ei bagukanit tms. iske vaan poika tykkää leikkiä pikkuautoilla niin ilman muuta ostetaan niitä pikkuautoja vaikka kaverit olisivat sitä mieltä että ne on vauvojen leluja. Mutta jos taas poika on kiinnostunut esim. bagukaneista niin e todellekaan väkisibn osta ja tyrkytä hänelle niitä autoja jotka ei kiinnosta. Kukin ostakoon lapselleen niitä leluja joista tämä on kiinnostunut. Mielestäni kuitenkaan vanhempikaan ei saisi omalla asenteelleen tyrmätä lapsen kiinnostusta esim. siten että en tykkää örkeistä niin lapsenikaan ei saa tykätä.

Meillä kolme poikaa ja meiltä löytyy noita muotileluja. In on tällä hetkellä bagukan, pokemon ja turtlesit sekä prätkähiiret sekä kahdella nuoremmalla miekat. Myös gormiteja ja bioniclejä on mutta niistä ei nyt ole kukan pojista kiinnostunut. Meillä pojat tykkäävät myös petsoista, schlaishin eläimistä (vai mten nyt kirjoitetaankaan), roolivaatteista, askartelusta jne. Löytyy myös pleikkari mutta sillä ei yleensä pelata jos on kavereita. Myös laitapelejä on mutta niilläkin pelataan pääasiassa vanhemien kanssa.

Löytyy sitten myös pikkuleegoja, dubloja, Pikku väkeä, Brion junarataa, autoja yms. Meillä leitetaan vinttiin ne lelut jotka ei juuri nyt kiinnosta ja sitten taas vaihdetaan kun kiinnostavat. Vintistä kaivetaan myös leluja esiin jos tulee kylään lapsia joita ei nuo nyt meidän poikia kiinnostavat lelut kiinnosta.

Meillä pojat saavat leluja synttäreinä ja jouluna ja jos itse säästävät rahaa johonkin haluamaansa leluun. Muuten ei leluja osteta muutoin kuin satunnaisesti kirpparilta jos halvalla löytyy. lelut jotka ovat tarkoitettu selkeästi pienemmille lapsille pistetään kiertoon.

Meidän 6v. poikaa ei siis juurikaan kiinnosta autot, junat, legot tms. Ei ole koskaan kiinnostanut vaikka noita on tarjolla ollut. Pojalla on yksi kaveri (lapsen äiti on minun kaveri) joka leikkii taas pääasiassa tällaisilla leluilla ja heiltä ei löydy niitä leluja jotka meidän poikaa nyt kiinnostavat. Kuitenkaan poikani ei sano kylässä ollessaan että heillä olisi tylsiä leluja. Kotona joskus marisee että ei tahdo lähteä kylään mukaan kun siellä ei ole mitään tekemistä mutta osaa pitää kaverin kuulle mölyt mahassaan ja saa ajan sitten kuluman piirrellen tms. Lapsi on siis kasvetettu hyvin ja ymmärtää että eri lapsia kiinnostaa eri asiat ja sen hyväksyy.

Ketään ei pidä pakottaa kiinnostumaan jostain vain siksi että kaveria kiinnostaa. Jos ei bagukanit tms. iske vaan poika tykkää leikkiä pikkuautoilla niin ilman muuta ostetaan niitä pikkuautoja vaikka kaverit olisivat sitä mieltä että ne on vauvojen leluja. Mutta jos taas poika on kiinnostunut esim. bagukaneista niin e todellekaan väkisibn osta ja tyrkytä hänelle niitä autoja jotka ei kiinnosta. Kukin ostakoon lapselleen niitä leluja joista tämä on kiinnostunut. Mielestäni kuitenkaan vanhempikaan ei saisi omalla asenteelleen tyrmätä lapsen kiinnostusta esim. siten että en tykkää örkeistä niin lapsenikaan ei saa tykätä.

Osalla on kai paha lukihäiriö? Jankutetaan vaan että mitä pahaa on sotaleluissa. Eihän ap sanonut että niissä on jotain pahaa. Sanoi vain että hänen lastaan ei kiinnosta väkivaltaiset leikit. Ja sitten on Neiti ja hametta päälle? Mikään ei ole niin fiksu kuin av-mammat.

Jotkut fanaattisimmat gormiti-mammat on sitä mieltä että pitää pakottaa sotaleikkiin kun muutkin sotii. Herran tähden teitä, aikuset naiset.

hieman isompi ja haluaa jotain örkkileluja tai aseita. Ei se ole pialle mennyt, vaan kasvanut isommaksi ja jopa ottanut mallia kavereiltaan :) Ja onko teistä jotenkin erinomaista, kun poika ei halua leikkiä pyssyilä tai örkeillä? Kerrotteko vielä, mikä siitä tekee niin erinomaisen jutun? Minusta asia on ihan luonnollinen, en ole keksinyt noista leluista mitään pahaa. Bionicle voi olla niin tärkeä, että on uninallen kanssa unikaverina.

Ainahan niitä muotileluja on ollut. Joka aikakaudella omia juttuja, mutta jos kaverit rankataan paremmuusjärjestykseen sen mukaan kellä on eniten muotikrääsää, niin huh. Tai että haukutaan vauvamaiseksi jos ei omista oikeanlaisia tavaroita. No joo, kertoo ehkä enemmän tällaisten lasten kasvatuksesta/kasvatuksen puutteesta ja perheen arvoista yleensä. Tuon ikäisten pitäisi jo osata sen verran käyttäytyä, ettei möläytellä ihan mitä vaan.

Mun mielestä sä olet nyt itse tehnyt tosta ongelman. Jos sun poika ei halua niitä leluja niin sitten ei. Opeta se pitämään puolia ja jos joku vieras poika teillä valittaa leluista niin sinä voi asiallisesti puuttua siihen.

osaa sanoa eskarilaisten touhuista mitään. Mutta mua on muutamassa tuttavassa pistänyt silmään tää lapsen nopean kasvamisen tarve. 2-vuotiaana kaikki eläinhahmolelut hävitettiin, koska ei noin iso poika enää suostu niillä leikkimään. 4-vuotiaana sai jo tokan pelihärvelinsä (siis sellainen taskussa kuljetettava, vanhan ajan elektroniikkapelin tyylinen), kun tarvitsi uudemman ja paremman, kun on niin iso poika jne.



Eli mä todellakin toivon, että ne tarpeet lähtis kummassakin vaihtoehdossa lapsesta, ei vanhempien esittämisestä