***KesäHeinät -07 Vuoteen 2009***
Koska vieläkin olen kasassa, onneksi, tulin sitten aloittamaan meille uuden vuoden pinon.
Mitään ihmeempää ei meille, joulu ja uusi vuosi meni rauhassa. Pieni herra pelkäsi raketteja eilen todella paljon, joten meidän ulkoilut jäi lyhyeen illalla. Onneksi täällä omakotitaloalueella päättyvän tien päässä keskellä metsää ei paljon pamahdellutkaan.
Itsellä kokoajan supistelee, mutta "Julia" on vielä päättänyt majailla yksiössään, joten olkoot siellä rauhassa. Laskettuhan on huomenna.
Eipä tässä muuta, oikein hyvää uutta vuotta kaikille!
-E-
Kommentit (86)
Tälläpä olikin yllättäen kovasti tarinaa - sori, en kerennyt tässä vaiheessa kuin silmäilemään juttujanne...
Tassuilla jo parempi, ymmärsinkö oikein?! Hei, mä en ole edes yrittänyt lukea Hesaria puoleentoista vuoteen...
Ellu, me otettiin aikalisä tässä taloprojektissa. Oma luukku edelleen myymättä (oli soppari vain neljä kukautta, kun mä en halunnut lähteä "talven selkään" muuttamaan). Meilläkin yksi talo tässä ihan naapurissa, mutta lähtöhinta yli 300.000 (nyt tosin jo alle), mutta pankki ei rahoita ennenku oma on myyty - aikalisä siis tässäkohtaa...
A-J - yritin silmäillä läpi kaikki nää nelkyt viestiä, mutta en keksinyt kirjoitusta, josta olisi voinut loukkaantua... Mikä sun mielen on täällä pahoittanut? No, jokaisella on tietty oikeus omaan mielipiteeseen, mutta tuskin kukaan tarkoituksella juuri sua on halunnut loukata...
Nytpä käyn uudelleen lukemaan nää jutut, jos löytyisi jotain uutta kommentoitavaa...
Aurinkoa elämäänne kaikki mammat ja muksut =D nikki ja namut :x
Tulin "nostelemaan" (eipä täällä taaperopuolella kyllä helposti kovin alas pudota, ei ole vilkas paikka). Kiva että muutkin ovat alkaneet löytää (uudelleen) tämän pinon.
Kiitosta kysymästä [b]Nikki[/b], on tässä ensimmäisestä synnytyksen jälkeisestä kuukaudesta tultu ylöspäin, vaikka menee varmasti vielä kauan ennen kuin olo oikeasti tokenee. Laskin viime viikolla lääkkeen takaisin 30 mg:aan kun se 40 teki niin hirveästi vapinaa ja suun kuivumista, mutta se oli taas kuupalle huono ja olen ollut jälleen täysin pinkeenä. On mennyt sen verran lataamokunnossa viime ajat, että anoppi hommataan nyt takaisin, en uskalla olla yksin lasten kanssa. Ei hän nyt pysty olemaan yhtä kauan kuin viimeksi mutta jos edes sen aikaa että saisin taas vähän oloa kohennettua.
Eniten tällä hetkellä huolettaa lasten takia, Iida nyt ei vielä tietysti tajua mitään mutta Onni ihan selvästi on huomannut että jotain on vialla. Seuraa mua kuin hai laivaa ja karjuu äiti, äitiä jos menen vaikka vessaan, ja kun olen läsnäkin tuntuu jotenkin koko ajan vahtaavan että mitäs se nyt. En osaa sitä ehkä oikein selittää (se pitäis teidän nähdä,) mistään ihan tavallisesta eroahdistuksesta/äitikaudesta ei tuntuisi olevan kyse. Esim. jos itken (ja nyt kun taas pystyn itkemään, sitä lajia valitettavasti riittää ja riittää) Onni ryntää heti lohduttamaan ja on jotenkin... mä en osaa sitä selittää, mutta tulee ihan sellainen olo kuin Onsku olisi siinä se aikuinen ja minä se lapsi... Olen tietenkin yrittänyt estää ettei Onni joutuisi mitään hirveitä kohtauksia näkemään mutta sitä ei enää viime aikoina ole voinut välttää. Ja muuten jos Iidakin itkee, Onni heti säntää silittämään, mitä hän ei aikaisemmin tehnyt (oli lähinnä hämmentynyt tai ei välittänyt jos Iitu karjui jotakin). On ihan hirveä olo tästä ja toivon että pian olo kohenee. Täytyy vielä nostaa lääkkeen annostus takaisin ja jos se ei auta, kai sit vaihtaa lääkettä, ei näin voi jatkua.
Juu mutta, toivottavasti te Nikki saatte kämpän myytyä sitten kun päätätte taloprojektia jatkaa! Nyt taitaakin olla vähän huono aika myydä, mutta eiköhän tilanne kohta taas käänny.
[b]Kuuttarelle[/b] toivotan todella paljon jaksamista vilkkaan taaperon ja miehen masennuksen kanssa! Toivottavasti miehesi olo kohenee vielä ennen kuin vauva syntyy, koska sitten on kyllä vaikea yhtälö. Tsemppiä myös sen kandintyön kanssa, ja että vauva päättäisi kääntyä pää alaspäin!
Ja [b]Iikkarin[/b] Iirikselle toivon, että isä saa itsensä ryhtiin. Onneksi teillä taudista on toivottu ja ulkoilemaan olette päässeet.
[b]Pottatouhut[/b] ovat tauolla täälläkin. Ongelmana meillä on se, että Onni ei pysy missään kolmea sekuntia kauempaa paikoillaan. Pitäisi vissiin virittää potta rattaisiin ja vyöt kiinni :p . Välillä jo ihan edistyttiin, Onni ei esim. mitenkään pelkää pottaa vaan istuu sille ihan nätisti (hetkeksi), ja hän osaa myös kertoa kun kakkahätä tulee, mutta potalla istuminen niin kauan että se kakka on tehty, on hakusessa. Ja nyt Iidan syntymän jälkeen en ole edes yrittänyt.
Hienosti kyllä [b]Meral[/b] puhuu ja laulaa, Onni ei edelleenkään puhu kuin yksittäisiä sanoja. Tulevathan ne lauseet toki sieltä aikanaan, en minä huolissani ole, ihastelen vaan muita.
Kiva kuulla myös [b]Fiikuksen[/b] raskaus- ja muita kuulumisia (vaikka se ei tietenkään ollut kiva kuulla, että munuaiset edelleen eri paria - vaikkei se nyt vauvan elämää haittaisikaan, tulee pissaa normaalisti jne., niin olisihan se kiva että selviäisitte ilman mitään tutkimuksia ja mahdollisia leikkauksia tms.). Ja tietenkin minä olen kiinnostunut kuulumisista :)! Iso kiitos vain kun jaksat(te) käydä täälläkin puolella kertomassa kuulumisia. Sain neuvolasta jonkun vauvaperhevastaanoton yhteystiedot, en vaan ole saanut aikaiseksi ottaa yhteyttä; niillä on puhelinaikakin vain yksi tunti viikossa. En oikein edes tiedä mitä ne sieltä tarjoavat, jotain keskusteluapua vissiin. No, kotitöihin en nyt niinkään apuja tarttiskaan, teen mitä jaksan ja onneksi tuo ukkokin joskus innostuu imuroimaan. Ja keskustelusta en oikein tiedä... jotenkin en jaksaisi näitä asioita hirveästi märehtiä. Vellon tunteissani ja ajatuksissani muutenkin päivät pitkät ja haluaisin ennemmin jotain muuta ajateltavaa tilalle kuin aina pohtia niitä. Ja yleensäkin olen huono puhumaan, etenkin kasvokkain kenenkään kanssa, ilmaisen itseäni mieluummin kirjoittamalla. Lisäksi mulla ei myöskään jäänyt ihan pelkästään positiivisia muistoja siitä terapiasta (tai siis terapeutista) jossa Onnin syntymän jälkeen kävin, siksikin mietityttää.
Ja [b]AJ[/b]:sta samaten kiva kuulla, tule sitten kertomaan mitä uusintaultrassa näkyi! En usko, että mitään on vialla kuitenkaan, vaikka ymmärrän kyllä tuntemukset - muistan vieläkin, melkein 2,5 vuoden jälkeen, miten sydän kääntyi ympäri Onnin ekassa ultrassa (kun kk-kierto heitti sen melkein 2 viikkoa eikä näkynyt mitään vaikka piti olla 8 viikkoa kasassa).
Toivottavasti [b]Miimin[/b] odotuksessa kaikki on hyvin, kun ei ole pitkään kuulunut.
Totta [b]Ellu[/b] ja [b]Saria[/b], sillä on kyllä iso merkitys jos lapset nukkuvat tai eivät nuku yöllä. Iidan hyvät yöunet tosin menevät ihan hukkaan kun Onnin kanssa saa heräillä... Ja itse valvoskelen sitten muuten vaan, mullahan noita uniongelmia on ollut koko ikäni, ala-asteikäisestä tähän päivään. Mutta on kyllä sikäli helpompaa kuin Onnin vauva-aikana, ettei sentään tarvitse hyssyttää, tutittaa ja kanniskella tuntikausia vauvaa öisin. Onni taintuu melko helposti takaisin uneen nykyään ja Iidahan nukkuu ikäisekseen vallan hyvin. Usein öisin, kun makaan valveilla, katselen Iidaa siinä vieressä pitkät tovit ja ajattelen, että on se tässä tilanteessa luojan lykky että edes tämä kakkonen on vähän helpompi tapaus.
Kiva siis kuulla Ellunkin pikkuisista, mitäs teille Saria kuuluu? Sitä on pitänyt jo kauan kysyä, että joko susta on tullut tuplamummu? Muistelen ainakin, että vanhin tyttäresi olisi odottanut toista, joko on syntynyt? Ja vielä kerran voimia alavireisiin tuntemuksiin, mä kyllä niin tiedän nuo minunko takiani ei kirjoitella -fiilikset myös. Vaikka itse kirjoitan todella ajan kanssa näitä tiiliskiviäni, onnistun silti usein sanomaan jotain mistä joku nöksähtää.
No mutta, jos nyt vielä jotain kuulumisia yrittäis... Onni teki nyt toisenkin alakulmahampaan, nyt on 16 hammasta hänellä. Saapa nähdä milloin Iitu tekee ensimmäiset, koska hänellä oli jo syntyessä jotkut omituiset isot kuplat (hampaanalut?) yläikenessä, kätilökin huudahti että ei kai tällä hampaita vielä voi olla. Naikkarin lastenlääkäri ei osannut sanoa, mitä ne voisivat olla, ja nyt ovat laskeutuneet jonkin verran, mitä lie turvotusta? Iida on hymyillyt 3,5-viikkoisesta ja seurustellut melkein yhtä kauan, kova juttelemaan on typy. Päätä tämä isona syntynyt on kantanut syntymästä asti, myös vatsallaan maatessa, sitäkin lääkäri ihmetteli. Pää myös on jo käsistäkin nostettaessa seurannut tovin aikaa. Onnilla ei mitään erityistä uutta, ellei nyt "taidoksi" lasketa kun tässä eräänä päivänä keksi että hänhän osaa itse laittaa talvisaappaat jalkaansa. Kova on kaveri touhuamaan ja kiipeilemään, ei-sanaa ei edelleenkään uskota, itse syödään lusikalla hyvin, ja pottailusta jo kerroinkin. Eli nyt vihdoin vähän tilaa muillekin (vink, vink!).
Tassu, Onni & pikku Pusityyhtynen 2 kk
Uudelle vuodelle uusi pino.
Vanhat jutut löytyy täältä: http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WAR_perhe&p_p_action=1&p_p…
Tervehdys lumen keskeltä.
Musta on tullut ihme yökukkuja, jo pidemmän aikaa on kello ollut vähintään 01. ennen ku tää mamma on unille ymmärtänut mennä.
Meidän valtakunnassa on kaikki ennallaan. Joulu vietettiin rauhallisesti mummolassa ja äiti&tyttö oli lahjoista päätellen olleet tosi kiltisti.
Pulkkamäki on nykyään meidän lempiharrastus. Heti aamupalan jälkeen Iiris alkaa etsimään kenkiään ja tänäänkin hän istui pulkan kyydissä yöpaitasillaan päässään mun pipo. Tuosta vihjesstä ei voi erehtyä eli mäkeen oli lähdettävä.
Ja alkaahan niitä sanojakin tulla: pupu,peppu,poppa ja tyttö on nyt hallussa.
Mitähän mahtaa Ellulle kuulua? Ja tietysti teille kaikille muillekkin.
-Ikkari&Bööna-
Huomenta täältä,
Voi kun olisikin Iikkarin lailla lunta, mutta ei... Ei tänne etelään sitä taideta saada ainakaan ennen helmikuuta. Vaikka meilläkin pulkkamäki olisi ihan ylivoimainen ykkönen pienen herran mielestä. Silloin marras-joulukuun vaihteessa kun päästiin muutamana päivänä niin riemu oli mahdoton ja sen jälkeen pitikin pulkka piilottaa kun lumet lähti.
Minä siis edelleen yhdessä kasassa. Tänään viikkoja 40+5. Ei ole mitään kovempia supistuksia ollut ja nekin mitä on laantuu levolla ja johtunee vaan tämän neidin mielettömästä pyörimisestä mahassa. Tänään neuvola iltapäivällä, eli keskustelemme varmaan käynnistyksestä siellä. Taitaa olla sukuvika tuo, kun sekä minut, että sisareni, että isäni on käynnistettty aikoinaan.
Eipä tässä muuta, hiljainen on palstan vuoden alku ollut.
-E-
Ennenkuin tiputaan toiselle sivulle. Hiljaista on ja itse olen siis edelleen kasassa. Ensi ma viimeinen neuvola ja ke sitten yliaikaisuuskontrolli, jos sinne asti mennään.
-E, J ja yksiössään kovin hyvin viihtyvä "pikkuJ"-
Tulin kertomaan, että tyttömme syntyi sunnuntaina 4.1. illalla klo 17.49. Pituutta neitokaisella 54 cm ja painoa 4092 g. Ei siis niin iso kuin oli peloteltu, synnytys oli kauhea kokemus silti (meidän lapset on kyllä nyt tässä). Kaikki meni lopulta hyvin, mutta kipuja en unohtane ikinä, epiduraali uhkasi taas hyydytttää synnytyksen joten jouduin kärvistelemään ilman mitään kivunlievityksiä (ilokaasusta ei juuri apua ja sekin sitten kiellettiin kun laski vauvan sydänääniä). Mulla on ehkä tosi alhainen kipukynnys tai sitten ne supparit vaan joillakin on todella kipeät, mutta huusin suoraa huutoa koko synnytyksen (eli aika monta tuntia).
Tällä hetkellä olo on tosi huono, olen jo aloittanut lääkkeet mutta kestäähän se ennen kuin ne auttavat. Luulen etten nyt paljon jaksa koneella notkua ennen kuin olo helpottaa, tää paniikintunne on niin kokonaisvaltainen että mihinkään muuhun keskittyminen ei tahdo onnistua.
Iiriksen syntymäpituus muuten kiinnostaisi, kun on niin pitkä tyttö! En muista mainitsitko sitä. Vaikka eihän meidän Peikkoneidistämme silti välttämättä pitkää tule.
Tassu, Onni & tyttö 5 vrk
Mun aivot on jättäneet rekisteröimättä täysin , et Ellun lisäks myös Tassu oli ihan viimeisillään. Höh, olimpas mä tyhmä *nolottaa*.
Siispä Tassulle oikein paljon onnea ja koko perheelle myös! Sä teit naisen työn!
Iiriksellä oli syntyessään pituutta 54,5 cm (4320g), joten odotellaan peikkoneidille paljon senttejä ja me pidetään hälle paikkaa koripallojoukueessamme. Kyl Iiriksen sentit ihan odotettavissa on, ku mulla on pituutta 186 cm ja isukilla (tuttavallisesti Wanker) viel vähän enemmän.
Hyvää viikonloppua kaikille ja Tassulle parasta vointia ja ihanaisia hetkiä pikkuisen kanssa!
I&I
Voi tassut, iso lämmin hali sulle täältä ja paljon onnea tyttövauvasta :)
nyt vaan keskityt toipumiseen ja vauvan tuoksuun, tee vain pakolliset kuviot, kaikki muu joutaa odottamaan. Mä en muuten ole saanut kipulääkitystä minkäänlaista, kuin ekassa ja tässä viimeisessä synnytyksessä ja tiedän millaista on kun kipu on niin kovaa että huutaa vaan...onneksi mun synnytykset ovat olleet nopeita, muuten olisi aivan taatusti jäänyt tuo lapsiluku pienemmälle.
Taitaa ellukin olla jo nyytti sylissä, toivottavasti saamme kuulumisia pian.
Meillä joulu meni tässä ihan kotosalla lasten kanssa ja isotkin lapset kävivät kaikki.
Uusi vuosi sitten aloitettiin räkätaudilla joka jatkuu edelleen. Muuten mennyt ihan okei, tässä hissuksiin elellään. Alexina on todella puuhakas neiti ja joka paikkaa ehtii. Leipomisesta tykkää kovasti ja pullaa ja sämpylöitä leivotaankin aika usein, neidinkin tuotokset paistetaan ja hän on niin ylpeä sitten kun maistelee niitä. eipä tässä kummempia. Terkkuja kaikille :)
Pikaisesti tulin ilmoittamaan, että S@ri@ on oikeassa. Meidän pikkuneiti päätti sitten valita syntymäpäiväkseen (äiti ja kätilö antoi valinnanmahdollisuuden) 10.01.2009. Syntymäajaksi merkittiin 00.03, ponnistusvaihe kesti minuutin =)
Todella helppo synnytys minulla, tällaisia toivon kaikille. Synnytyksen kokonaiskesto oli 3 tuntia, josta sairaalassa vietin noin tunnin. Painoa oli 3495 ja pituutta 50cm. Piste lähti väristä, mutta muuten täydellinen neiti. Nyt ollaankin jo kotona, eilen sain lastenlääkärin puhuttua ympäri ja meidät merkattiin "aikaisiksi kotiutujiksi". Vasen lonkka napsuu, joten sitä pitää käydä kirralla näyttämässä kunhan aika saadaan, mutten jaksa siitä murehtia, noi kun on aika yleisiä.
Muuta ei nyt, talossa on harvinaisen hiljaista, kun esikoinen on unillaan ja samoin isi ja pieni neiti pitkän tisuttelin jälkeen. Otan siis ilon irti rauhasta ja keitän teet =)
-E, J & "J" 3pv-
Jee, lisää vauvoja! Kukas olikaan vuorossa seuraavaksi?
Ellulle suuren suuret onnittelut tyttösestä! Melko vauhdilla pimu maailmaan tuli.
Nauttikaa olostanne, myös muut =).
-Iikkari-
Onnittelut tyttövauvoista Tassulle ja Ellulle! <3<3
Itsellä on nyt kova flunssa ja Lenni-raukkakin on ihan tukkoinen, joten painun pikaisesti peiton alle, kun poikakin nukahti.
Miimi
Edelliskerrasta onkin jo aikaa, mutta sen verta pitää tulla kertomaan, että täällä on (taas) raskauduttu...Syyssatoa siis odotellaan ;)
*AJ ja tyäret neiti Kesäheinä sekä neiti Elotähkä*
Ihania uutisia olikin täällä :) Onnea ellulle tyttövauvasta ja a-j.lle uudesta tulokkaasta. Tulkaahan kirjoittelemaan kuulumisianne kaikki !
Mulla onkin vapaaviikonloppu isommista tenavista...vielä en ole ollut yhtään yötä ilman Alexinaa ja päivänkin hetket enimmillään kolmen tunnin eroja :/
mutta virtaa saa tästäkin , kun hetken on kahden tuon pienen kanssa ja saa päiväuniajan olla ihan rauhassa hiljaisuudessa.
Eipäs tässä tämän kummempia, terkkuja kaikille.
Iloista alkanutta vuotta 2009 täältäkin!
Vuosi on lähtenyt vauhdilla käyntiin; lomat takana ja arki alkanut - terkut vaan sieltä kesästä. Pikkasen oli haikeeta lähteä; lähtöaamuna aivan pilvetön taivas ja ulkomitarissa + 29 astetta. No, saatiinpahan kuitenkin viettää sitä väliinjäänyttä kesää hetken verran ja tietääpähän taas, miksi täytyy käydä töissä... Heinosti meni reissu matkoineen kaikkineen, mutta en rasita teitä enempää niillä löpinöillä. Mä olen itse vaan niin innokas matkailija, että pitkän tauon jälkeen tuli taas uutta virtaa tähänkin mammaan ;)
ISOT ONNITTELUT (mun suosikkiäideille, pikkasen kateena kahden pojan mamma on täällä) TERVEISTÄ TYTTÖVAUVOISTA, TASSUT JA ELLU!!! Nauttikaa vauva-ajasta - unettomuuskin helppaa kyllä jossain vaiheessa...
Mä vielä taistelen tän nuoremman unten, siis unettomuuden kanssa, joten nostan kyllä piponi todella korkeelle teille kaikille, jotka jaksatte monta vaippapeppua yhtäaikaa...
Meillä oli sitten viimein tää puolitoistavuotisneuvola - ihan läpihuutojuttu, kun itselläkin oli kiire seminaariin, mutta mitat kuitenkin pojasta saatiin kaikesta huudosta ja vastustuksesta huolimatta. Kasvaa omalla käyrällään; pituus 82 risat ja paino 11 risat - eikä ilmeisesti mitään ihmeteltävää sitten muutenkaan ollut?!
Tässä tärkeimmät, lumisia viikonlopun säitä tänne eleläänkin viimein ja vauvatuoksuisia päiväunia teille onnekkaille, snif!
t.nikki ja namuset
Olemme olleet nyt toista kuukautta remonttievakossa, siksi en ole ollut netin ääressäkään kuin erittäin satunnaisesti. Joku (ilmeisesti wc-pöntön?) putki paukahtanut meidän ja alanaapurin välistä, vuotanut sinne ties miten kauan, koska ei vieläkään ollut lattia kuiva kun perjantaina soittelin väliaikatietoja. Meillä kotona siis kokonaan pois pelistä tuo kylppäri, jossa myös ainoa wc koko asunnossa + pesukone jne. joten lähdimme mökille asumaan. Hankalaahan tämä on kaivoveden kanssa ym. mutta parempi kuin yrittää elää ilman vessaa ja pesumahdollisuutta asunnossa.
Lapsille kuuluu paljonkin uutta, koska huomasin, että edellisvisiitistä tänne on yli 2 kk... Iidalla on 4 hammasta, ryömii, nousee konttausasentoon, istuu ilman tukea ym. Soseita syö 4 kertaa päivässä pienen satsin. Hedelmää aamuin illoin, ja lounaaksi sekä päivälliseksi kasvista tai kala-kasvista tai liha-kasvista. Viljoja aloittelemme varovaisesti tuossa 6 kk täytyttyä, nykysuositusten mukaan (ja rautamaha-Onnillakin viljat olivat ainoat jotka jotain vaivaa tekivät, joten siksikin olen varovainen).
Onni on viihtynyt mökillä, kaikkien hankaluuksien (ei autoa, ei nettiä, ei seuraa, mies aina poissa, kaivovesi ym.) vastapainoksi on sentään jotain iloakin, eli oma piha. Onnista on tullut hyvin innokas maalainen ;) joka "viljelee" ym. ahkerasti. Joka aamu kaikuu sängystä "Hommiin!" :D Onni tosiaan puhuu jo kovasti, lauseitakin, ja muutenkin huomaa miten motoriikka on saanut uutta harjoitusta kun täällä pääsee puuhastelemaan paljon sellaista mitä ei kotona, kerrostalossa kun asumme. Ja järvessä se hullu käy (saunasta) uimassa, edes minä en mene...
Tulehan sitten Nikki kertomaan neuvolakuulumisia! Meillä mittoja saadaan vasta syksyllä, kun meidän neuvolassamme yli 6-kuisten tarkistuksia ei tehdä lainkaan kesällä.
Sarille onnea uuteen kotiin! Ja aivan ihanaa kuulla, että olosi alkaa jo helpottaa ja puhtiakin olla. Iso halaus sinne! Hienosti se Alexinakin kehittyy ja kasvaa
Ei sitten mahtunut kaikki yhteen viestiin, eikä edes varoittanut mitään?! Onneksi kopioin aina viestit ennen lähetystä. Enkä tiedä miten teillä muilla tuo teksti näkyy, ainakin mulla näkyy yhtenä pötkönä koko viesti, ei mitään kappaleiden välejä. Ihana tää Vauvan "uudistettu" sivusto.
...
Sarille onnea uuteen kotiin! Ja aivan ihanaa kuulla, että olosi alkaa jo helpottaa ja puhtiakin olla. Iso halaus sinne! Hienosti se Alexinakin kehittyy ja kasvaa
Tassut: Mukavaa, että kaikesta huolimatta jaksat kirjoitella tänne! Jaksamista kovasti!
Kiitoksia vain, Tassut, kysymästä... Ainakin pikku hiljaa täällä voidaan paksusti jos ei muuta. Kaikkinensa olotila on kyllä perin alavireinen. Hommaa olis kauheesti ja aikaiseksi en saa juuri mitään! Öisin en saa nukuttua ja päivisin on aivan naatti olo.
Miehellä on masennus taas nostanut päätään; liekö lääkitys pettää - on nykyisellä lääkityksellä mennyt n. 7v - ed. toiminut lääkitys pelitti suunnilleen saman verran, sitten oli reilun puolen vuoden ajan ihan tööt ja useita lääkekokeiluja ennen kuin tuo löydettiin. Toivottavasti nyt ei siihen rumbaan jouduta!
Itsellä ei sitä pirteää keskiraskautta juuri näkynyt ja nyt pukkaa väsymystä, kipuiluja jne. ihan riittämiin. Ja pojalla pukkaa ainakin minun seurassa ihan hillittömiä uhmiksia :( Ja puistossa juoksee pöljänä karkuun edelleen - itse asiassa aina vain pahemmin, kun tietää, etten jaksaisi/pystyisi perässä vyörymään. MRR
-> osaa poika ihanakin olla kyllä! Ja kovasti on oppinut kaikkea, mm. hyräilee jänis istui maassa ja ihhahhaata :)
Älä muuten Senniina huoli, ei teidän typy viimeinen ole pottatouhuissa: me ei olla edes yritetty potattaa nyt, kun en jaksa tapella sitten vaipattoman hetken jälkeen vaippaa poitsulle. Pottailemme kesällä sitten...
Tyttö on masussa edelleen pt, sekin vie hermot! Eikä ainoastaan tulevan synnytyksen takia vaan siksikin, että potkii tuonne alas koko ajan ja paikat entistä enemmän kipeytyvät (ja kun tytteli on liki koko ajan liikkeessä!). Enkä todellakaan tiedä, mite kahden lapsosen kanssa tullaan pärjäämään :O
Eli tällaista valivalia tällä kertaa täällä. Luin kyllä kaikkien viestit, mutta lahopäisyydessäni unohdin kaikki kommentit. Tarttis sinne toiselle taholle laittaaa kommentteja, kun vaan aikaiseksi saisin. Tosin olen nyt perjantaina lähdössä kandityön kirjoituspuuhiin maalle (joskaan en nyt ennen LA:ta sitä saa valmiiksi, mutta jos aloittelis), ts. en ehtine sitä ennen koodailemaan. Mielessä olette kuitenkin kaikki! Mukavaa helmikuun loppua/maaliskuun alkua kaikille tasapuolisesti!