Vammainen lapsi - miehen on vaikea hyväksyä asiaa

Onko naisen helpompi hyväksyä vammaisuus kuin miehen?

Minun mielestäni näin on...

ja iän myötä, jos saa tukea, monet ongelmat voivat ratkaisevasti vähetä. Ei ole mitenkään sanottua että hänestä ei voi tulla muuta kuin siivooja!



Onko miehesi uupunut lapsen raskauteen ja näkee hänet siksi negatiivisemmassa valossa?

Itselleni down-lapsi ei ollut oikeastaan edes kauhea shokki. Lähinnä olin huolestunut mahdollisesta sydänviasta tmv, jonka seurakseni voisin MENETTÄÄ lapseni. Itse vamma ei tuntunut kovinkaan suurelta asialta.

että luulin lapsellasi olevan jokin tosi vamma.ei adhd ole vamma.

eikä lapsesi ole vammainen.ole kiitollinen ettei ole down lapsi.pienestä tekin itkette:(

nimitystä vammainen? Meinaan vaan kun suvusta ja tuttavapiiristä noita löytyy useampia enkä osaa vammaisiksi mieltää vaikka erityislapsia toki ovatkin tavallaan. Ja tosissaan adhd:ta on montaa tasoa, kyllä adhd-aikuinen voi pärjätä ammatissa jos toisessakin.



t: se kahden vammaisen lapsen äiti

niin kyllä siihen vaikuttaa myös se miten suhtautuuu vammaisuuteen yleensä ja kuinka kunnianhimoinen on lastensa suhteen muutenkin.



ihemettelen minäkin adhd-vamamisuutena-ajatusta, mutta ehkä sen voi ymmärtää niin että sellaisen lapsen vanhemmalla voi olla hyvin hyvin raskasta ja silloin myös tulevaisuudennäkymät voivat alkaa kaventua, liikaakin

ap sanoo "pojalla on ahdh, poika on vammainen, ei hänestä mitään tule, siivooja enintään!!!!" ja mies vastaa "voihan hänestä tulla vaikka mitä, vaikka huippuluokan jalkapalloilija" ja ap kirjoittaa tänne "mies ei hyväksy lapsen vammaisuutta"



tai sitten tää on vaan perusprovo?

Kuinka monta vammaisen lapsensa hylännyttä äitiä tunne? En yhtään...



Sen sijaan tunnen kolme vammaisen lapsen yksinhuoltajaa, ja näiden lasten isät eivät pidä mitään yhteyttä lapsiinsa. kahta tapausta en tunne kovin hyvin, yhdestä tiedän, että isä yritti viimeiseen asti estää lapsensa tutkimukset, myös miehen suku yritti pitää loppuun asti kiinni illuusiosta että lapsi olisi terve. JA kun selvisi vaikeavammaisuus, äijä otti ritolat, ja lähti perustamaan "tervettä" perhettä.

vammaista lasta. Mutta myös samassa tilanteessa olevia naisia tiedän. Jos vamma selviää heti syntymän jälkeen, on ihan luonnollista että äiti pystyy sen ennemmin hyväksymään. Yleensäkin äidin on helpompi kiintyä vauvaan ensin ihan biologisista syistä.

mistä hän on saanut päähänsä että lapsesta voi tulla siivooja muttei muuta? En millään lailla halvenna siivoajia mutta uskon että valtaosalla adhd-lapsista on paljonkin valinnanvaraa tulevaisuuden ammateissaan.



Voiko olla että mies todella hyväksyy pojan adhd:n muttei jaa vaimon kanssa samaa ajatusta pojan tulevaisuuden näkymystä? En halua omille lapsillekaan asettaa tuollaisia rajoja vaikka heidän kohdallaan vammat ovatkin "vakavampia". Kyllähän lasten tulevaisuus toki huolestuttaa monellakin tavalla, mutten itse halua olla sitä kaventamassa entisestään. Kuntoutusmenetelmät ovat kuitenkin kehittyneet kokoajan ja ehkä omien lasteni aikuituessa heilläkin on valinnanvaraa huomattavasti enemmän kuin tämän päivän aikuisilla kohtalotovereillaan.



Adhd-koululaisella on kuitenkin vielä kaikki ovet auki ja hyvien opettajien ja tuen avulla ongelmat voivat pienentyä hän tulevaisuudessa hän voi kyetä elämään ihan harmoniassa oman erilaisuutensa kanssa.





22

harvemmin lähtee kiskalle ostamaan tupakkaa ja häviää sille tielle. Eiköhän se sillä selity.

että alkuun voi tuo vamman hyväksyminen olla naiselle helpompaa, varsinkin jos vamma selviää jo vastasyntyneellä.

terveiset ja aurinkoiset sunnuntait toiselta kahden kehitysvammaisen lapsen äidiltä!

kuin joku yllä oleva.

Mun kahdella työkaverilla on vammainen lapsi.

Ekalla lapsi syntyi, kaikki hyvin ja alkoi heti odottamaan tokaa. Kun oli vajaa vuoden lääkärintarkastus, tapahtui sairaus löydettiin, se todettiin myös kakkosella heti syntymän jälkeen = geeneistä löytyi ja mies lähti ennen ristiäisiä.

Toinen työkaveri, heillä oli ennestään 2 lasta ja kolmannella on oppimisvaikeuksia hyvin paljon. Eka lapsista on hyvin lahjakas, lukiossa ennen muita, lukio parissa vuodessa, pääsi suoraan jonnekin ja opiskelee myös samalla Briteissä jne, ikää alle 20 v.

Isä ei hyväksy että esikoinen on nero ja kuopus on tyhmä. Esikoinen käy isältä salaa erikoistunneilla, isä tekee n 12 h työpäiviä, eli hän ei edes tiedä mitä perheessä oikeesti tapahtuu. Isä on siis myös hyvin korkeasti koulutettu ja työskentelee korkealla pallilla. Heillä ei ikinä käy ns parempia vieraita niin että lapset olisivat näkyvillä, koska kuopuksen puutteet näkyvät nyt aika selvillä.



Kummassakin tapauksessa äiti on luopunut hyvin paljosta, eka ei ole vieläkään tullut töihin, ollut jo yli 10 v kotiäitinä. Saisi laitospaikan lapsille heti, mutta ylimääräisen avun avulla voi hoitaa heitä vielä kotona.



Äidinrakkaus on ihana asia !

Vammasen lapsen synnyttäminen pitäs lailla kieltää. Hirvee taakka koko yhteiskunnalle.

kuurosokean miehen joka opiskeli tutkintoa oikeustieteessä. Hänellä oli tulkki mukana luennoilla.



Think out of the box.

Kai nyt jokainen tunnustaa ainakin sen asian, että hoiva-aloilla on miehiä vain pieni vähemmistö.

Ehkä naisilla on luontaisesti enemmän empatiaa heikompia kohtaan.



Jos pikkutytöt löytävät siipirikon linnun, he hoivaavat sitä, pojat kivittävät. (kärjistetty esimerkki, mutta tämän suuntaista se usein on, kulttuuriympäristöstä riippumatta).

koska ne oli ensimmäisiä palkkatöitä, joiden tekeminen ei ollut kiellettyä naisilta. Ja palkoista on muotoutunut sen mukaisia (vielä johonkin 1960-luvulle asti oli sallittua maksaa että miehelle ja naiselle oli eri palkkaluokat samassa työpaikassa, avoimesti sukupuolen mukaan) - ja tietenkään miehet ei edelleenkään halua huonoille palkoille töihin.



Nämä on kulttuurisia asioita.

Ihan kaikkea ei pysty kulttuuriin palauttamaan.

hoiva-aloilla on naisia enemmän koska ne oli ensimmäisiä palkkatöitä, joiden tekeminen ei ollut kiellettyä naisilta. Ja palkoista on muotoutunut sen mukaisia (vielä johonkin 1960-luvulle asti oli sallittua maksaa että miehelle ja naiselle oli eri palkkaluokat samassa työpaikassa, avoimesti sukupuolen mukaan) - ja tietenkään miehet ei edelleenkään halua huonoille palkoille töihin. Nämä on kulttuurisia asioita.

mutta työelämän segregaatio on kyllä kulttuurisesti tuotettua. Esim. paljon vaihtelua eri maissa ja eri aikoina.

vai vammaisesta? Ja mitä nyt siivoojan ammatti kuuluu asiaan. Ei kai nyt kukaan voi pienen lapsen tulevaa työtä vielä tietää - oli lapsi sitten vammainen tai vammaton. Ihmeellinen ketju taas.