Onko lapsesi saanut suurta palovammaa? Miten?

on käytetty ainoastaan takalevyjä ruoan valmistamisessa kun talossa on ollut taaperoikäisiä.



Kaikki lasten palovammat ovat aikuisten syytä, eivät ennakoi vaaranpaikkoja eikä katsota lasten perään.



Kahvipöydässä ne kuumat pidetään keskellä pöytää jos lapsi on sylissä niin pieni ei ulotu ottamaan mitään josta voisi saada palovamman.



kolmen äiti

moni kirjoittaa, että heti kylmään suihkuun, niin siihen pieni korjaus. Jos vahinko sattuu, niin veden ei tarvitse olla kylmää, vaan ennemminkin "haalean" viileää. Muuten vaarana voi olla paleltuminen. Ja mahdollisimman pitkän aikaa.

Koska minä olen niin hyvä äiti, että pakkasin lapseni heti syntymän jälkeen pumpuliin ja nostin kirjahyllyyn. Enkä päästä pois, ettei vain satu mitän vahinkoa, josta toiset äidit pääsisivät minua syyllistämään.

Niin hyvä äiti olen minä.

tosiaan muistatteko kuinka kauan kesti että iho rupesi taas palovamman kohdalta muistuttamaan ihoa?



Meillä 2. asteen palovammat ovat vasta 4 päivää vanhoja mutta kova on hätä. Kauhea pidätellä lasta joka on tottunut liikkumaan paljon ja itsekseen. On raukka nyt kokonaan sylivauvana koska yrittää heti lattialle laskettaessa kontata.



Kaiken moralisoinnin voi todellakin unohtaa tästä ketjusta. Eiköhän jokainen jonka lapselle on tullut palovamma antaisi lähes mitä tahansa että olisi tilanteen saanut estettyä. Kyllä syyllisyyttä löytyy ihan tarpeeksi omasta takaa.



nr 35

Pyykkiä pessyt äitinsä ei ehtinyt väliin, kun koko poika "paloi". Kuoli vammoihinsa, 1940-luvun maalaiskylässä ei Medikopterit pörränneet.

sattui 1. luokalla niin, että isäni kaatoi vahingossa keihuvaa vettä päälleni kun oltiin mökin pihasaunassa (otti siis väärästä sangosta). Kaksi viikkoa makasin sairaalassa, koko etupuoli 2. ja 3. asteen palovammoilla, silmät muurautui umpeen ym. Nyt aikuisena ei kuitenkaan huomaa missään mitään, ihonsiirtoakaan ei tarvittu. Pari vuotta olin kyllä aika karsean näköinen.

lapsi ottaa tuolin allensa ja kiipeää. Näin teki lapseni, mutta ehdin apuun, kun isoveli hälytti minut paikalle. Fiksu isoveli, koska tällä isoveljellä on kehitysvamma. Oltiin oikein ylpeitä pojasta.

Tämä kuopus on polttanut sormen päänsä, kun laittoi levyn päälle ja työnsi sormensa siihen.

Se kävi hetkessä. Isä oli olkkarin ja eteisen välissä ja sanoin miehelle, että mene jo, kun kuopus on yksin keittiössä.

Liesisuoja meillä oli, mutta se ei siinä pysynyt, kun hellassa ei ollut reunoja ja tarrakiinnitys irtosi hetkessä.

Lapset on saamari vikkeliä ja kaikkea ei voi estää.

Eräs lapsi tempaisi kuuman veden äitinsä selän takaata.

Ei nyt mikään iso palovamma. Ranteesta kyynärpäähän. Oli vanhempieni kanssa mökillä.

En tiedä palovamma astetta, mutta pahan näköinen se oli kun tulivat viikon päästä tapahtumasta takaisin. Eivät tietenkään vieneet lääkäriin ja minulle kerrotiin vasta kun tuli kotiin.

Neuvolassa neuvoi vain rasvaamaan palovammaa ettei jää arpea. Oli tuolloin 1,5 vuotias. Nyt jo kouluikäinen ja ei tuo kohta esim. aurinkossa rusketu, muuten sitä ei pahemmin huomaa.

jos jollakin on esim kahvipöydässä kuumaa kahvia, niin valvon lastani herkeämättä. Minä itse sain kaksi kertaa lapsena kuumat vedet syliini teepöydästä ja se oli aikuisten moka kun eivät valvoneet. se oli äärimmäisen tuskallista, ja teen kaikkeni, jotta lapseni välttyisi samalta.

horjahti kiukaaseen. Iho paloi osittain vereslihalle n 5x10cm matkalta, mutta parani aivan ihmeellisen nopeasti. Parissa viikossa haavaan oli kasvanut uusi, tasainen iho. Nyt, kun onnettomuudesta on jo useampi vuosi, palovamman kohta ihossa on hieman erivärinen kuin muu iho, eikä vieraat sitä äkkiseltään katsottuna edes huomaa. Ei voi kuin hämmästellä lapsen kropan uusiutumista!



Moralisoiminen jostain tällaisesta on todella naurettavaa. Menkää itseenne. Ei lapsia pysty kukaan koko elämäänsä vahtimaan. Jos joku väittää, ettei oma lapsensa voisi joutua onnettomuuteen, elää säälittävässä itsepetoksessa. Tiettyyn pisteeseen lapsia voi varjella, mutta ei aina ja ikuisesti.

Vierailija kirjoitti:

sattui 1. luokalla niin, että isäni kaatoi vahingossa keihuvaa vettä päälleni kun oltiin mökin pihasaunassa (otti siis väärästä sangosta). Kaksi viikkoa makasin sairaalassa, koko etupuoli 2. ja 3. asteen palovammoilla, silmät muurautui umpeen ym. Nyt aikuisena ei kuitenkaan huomaa missään mitään, ihonsiirtoakaan ei tarvittu. Pari vuotta olin kyllä aika karsean näköinen.

Jos mitään arpia ei tullut, niin kolmannen asteen palovammat tuskin ovat kysymyksessä. Se, että ihonsiirtoja ei tarvittu, viittaa toisen tai ensimmäisen asteen palovammaan. Palovamman syvyyden arviointi on varmaankin mennyt vaan väärin.