**Haahujen Lokakuu**
Kommentit (16)
Tänään siis meiän Elsi viettää nimppareitaan. En edes tiennyt, että ne on olemassa, en ollu koskaan nähny Elsi-nimeä missään kalenterissa. Mutta niin vaan Elsin kummi viikko sitten ilmoitti, että ensi keskiviikkona on sitten nimpparit. :D Ihan hauskaa. Mekin keksittiin koko nimi oikeastaan sattumalta, kun mies tykkäsi nimestä Ilse ja minä en, ja se sitten kääntyi Elsiksi.
Hauskaa, jos käyt lukemassa! Se on mulle rakas, koko blogi, välillä käyn aina itte lukemassa vanhoja juttuja jo tuolta helistimen puoleltakin jossa se siis alunperin sijaitsi. Tunnelmoin vanhoja asioita siellä sitten. Silti tuntuu aina vähän hassulta kuulla, kun sitä kommentoidaan hyväksi. Se kun on vaan mun jorinaa, vaikeaa nähdä siinä mitään erityisen hyvää tai huonoa. :) Mutta ehkä se kattaa sitten hyvin odotukseen ja nyt äitiyteen liittyviä tunteita varmaan. Ja ehkä siitä paistaa miten rakas blogi se mulle on.
Voi että, piti teiän murun sitten nyt jo antibioottikuurille joutua! Munkin pitäis varmaan katsoa joku vauvajumppajuttu kunhan tästä vähän kasvetaan. Vai mistä asti olet semmoisessa käynyt? En tiedä tahdonko vauvauintiin.. toisaalta näin ekan kanssa ehtisi vaikka mitä, toisten kanssa olis vaikeampaa.
Tänään aamulla olin tosi väsynyt, pyörrytti hulluna ja valopilkut vilisi silmissä. Mutta sitten aamiaisen jälkeen lähettiin Elsin kanssa kauppaan, ja se kyllä piristi! Nyt on taas ihan hyvä meininki. Pitäis vaan muistaa syödä tarpeeksi. Se on vähän vaikeeta nyt.
virva ja Elsi, 1vko 5vrk
vastaan vaa tohon sun kysymykseen nytte ku pitää yrittää mennä nukkumaan.. Ollaan käyty seitsemän viikosesta sekä jumpas et muskarissa. Murunen on ollu niin tarkkaavainen ja jäntevä et se on onnistunu hyvin.
Musta toi Elsi on kiva nimi, ei ihan tavallinen.
Mulla on kans samam juttu et pitäis yrittää syödä tarpeeks et jaksaa ja tulee maitoa. Mulla ei vaa oo ollenkaa nälkä ja syön sitte väkisin.
jaksamista!
Is ja muru
Koitin kattoa jotain toimintaa mulle ja Elsille, mut kaikissa melkein lukee et kolmekuisesta asti vasta. Mutta eihän meillä kiire mihinkään ole tietty. Lähipuistossa olisi vauva-aamu keskiviikkoisin, mutta taas siihenkin Elsi on tosi pieni menemään, se kun on aina siihen aikaan kun Elsi nukkuu. Ehkä me vaan keskitytään opettelemaan arkea ekaksi yhdessä, ja sitten vasta mietitään muut menot.
Syömisten suhteen on tullut jonkin verran parannusta, mutta myös suklaa maistuisi aika hyvin..
Yöt on kohtalaista kamppailua, mut ainakin mies nukkuu hyvin ja se on sentään puoli voittoa se. Vielä kun sais itte nukkua jonkun yön joskus.. päiväunet lohduttaa sentään vähän.
Miestä on vähän ikävä, tuntuu että se on niin kiireinen töineen ja harrastuksineen, ja kotiin tullessaan se ottaa Elsin syliin ja minä jään vähän varjoon. Ei siis harmita, mutta olis kiva kun olis aikaa ja energiaa olla yhdessä vaikka Elsin nukkuessa, mutta ei oikein riitä rahkeet semmoiseen. No, sekin asia varmaan paranee ajan myötä.
Haahumaiseen tapaan nään lähes joka yö unta siitä, ettei Elsi syntynytkään vaan minulla on vaan muistoja eikä yhtäkään vauvaa, keskenmeno tuli sittenkin. Välillä muistot riittää maha-ajan lopulle, välillä muistan Elsin ulkonäönkin mutta silti minulla ei ole vauvaa. Yhtenä yönä näin unta, että minun piti hoitaa ystävän vauvaa, omaa ei ollut. Ystävän mies sanoi ivallisesti, että taidat haluta oman muttet saa. Kerroin omalle äitille unista, ja se päivitteli että kylläpä se keskenmeno on sinut säikyttänyt, että vieläkin pitää tuommoisia unia nähdä.
virva ja Elsi, 2vko 3vrk
luin tuolta sun blogista et kaipaisit äitiseuraa. tehän asutte jossai helsingis eikö? Asutaan länsivantaalla ite ja tästä pääsee helposti joka paikkaa julkisilla niin mä voisin treffata sun kans joku päivä ja keksittäis jotai tekemistä sitte. Miltä kuulostaa? Me ollaan vissii aika samanikäisiäkin. Tulevalla viikol ei käy ku mies on lomalla mut seuraaval sitte. Mäkin meinaan kaipaisin seuraa.
is ja muru
Tavataan vaan! Mä asun joo Helsingissä, ja tuo aikakin on ihan passeli. Tai siis mikä nyt melkeen ei olis. :D Voiaan alottaa vaikka sanomatalon kahvilalla, eikös se oo ihan legendaarinen vauvakahvila. :D Sinne pääsee niin helposti justiin julkisilla ja rattailla. Hauskaa! Pistä mulle vaikka sun yhteystietoja sähköpostiin, se on virvaliekki (a) yahoo.com.
virva ja neiti e, 3viikkoa ja kaksi päivää päälle.
Uusi haahuvauva maailmassa. Tänne pinoon nyt yritän tupata mukaan...
Meidän poika syntyi 13.11. ja nyt opetellaan täällä kotona uudenlaista arkea. Poika nukkuu hyvät pätkät ja syö hyvin. Pienen painonsa (3kiloa) vuoksi lisämaitoa menee vielä...
Jatkan toisten kutsuhuuto...
Irish ja poju 4vrk
Irishille ja perheelle. Tänne vaa kirjoittelemaan. Olaanki tässä Virvan kaa kahestaa pyöritetty tätä pinoa..
Meiän Muru kääntyi su tasan 3,5kk ikäisen selältä masullee ja takaisin ja nyt tekee sitä koko ajan. Ei voi ollenkaa jättää enää sohvalle ku tulee sieltäki ympäri. Ihanaa kattoo hänen edistymistä.
Virva mun oitää siirtää meiän tapaamista joulukuun alkuun ku multa operoitii varvas ja en pariin viikkoo pysty sillä kunnol liikkumaan. Mut sovitaa aika vähä lähempää. Ääh pitää mennä.
IS
teidän riesananne.. ;)!
Paljon onnea Ensinnäkin rakkaat ystävät! Ihanaa kuulla uusista pienistä haahumuruista!!
Olen ollut aivan liian pitkään nettipimennossa ja kaaottisessa menossa. Nyt huomasin tällaisen pinon ja täällä sitä roikutaan.
Meillä muksut vaan kasvaa ja mies on töissä.. muutettiin tuossa puolitoista kuukautta sitten uuteen kaupunkiin ja asutaan ihan maalla ilman toista autoa tietysti! Mies sai vakipaikan ja sitten mentiin.Nyt se on töissä koko ajan.. Perhekerhot ollaan jo löydetty, mutta kaikki meidän sosiaalinen verkosto jäi Tampereelle. Huoh.
Isompi A on ihana isosisko ja halailee ja suukottelee siskoaan koko ajan. Pienempi A taas on oma aivan erilainen itsensä kuin sisko aikoinaan.. ;)! Toinen nukkui omassa sängyssä aina, tämä taas kainalossa.. ym. Pikku A:lla on diabetesgeeni, joten ollaan tutkimuksessa mukana ja käydään verikokeissa Tampereella aina silloin tällöin. Imetys loppui muuttohässäkässä ja lopullisesti kun isompi A joutui sairaalaan pariksi päiväksi. Pullolla mennään - ja ensimmäinen hoitoyökin on jo takana! Mies vei minut hotelliin nukkumaan!! Mitä vielä tunnustan hurahtaneeni kestovaippoihin ja ollaan täyskestoiltu ekasta kotiintulopäivästä.
Pikku A:n 3kk mitat oli 60cm ja 5860g, ensi viikolla sitten taas mittaukseen.
Kertokaapahan kuulumisia.. nyt tämä mamma lähtee saunaan!
Myy ja tytöt 3v ja 4kk
Tänään meillä vieraili neuvolan terveydenhoitaja. Ihan mukava vierailu oli. Pojan paino on jo yli syntymäpäinon ja saatiin lupa jättää lisämaito pois. Tissillä mennään. Hyvin tuntuu riittävän.
Me jouduttiin keltaisuuskontrolliin ja tänään otettiin verikoe. Pienesti noussut arvot, kuulemma. Lääkäri ottaa kantaa huomenna, mutta todennäköisesti ei enää vaadi jatkoseurantaa, toivotaan niin. Hoitoraja kuitenkin on kuulemma vielä kaukana. Hyvänä pitivät että poika syö hyvin ja herää itse syömään. Reagoi ärsykkeisiin ja pissii sekä kakkii paljon. On kuulemma hyvän merkki. Minähän olin jo tietysti ihan paniikissa jossain vaiheessa, vaikka tiedän ettei ne biliarvot nyt niin hirvittävän vakavia olleet ;) Toivotaan nyt että lähtevät laskuun.
Onko teillä kokemusta tuosta keltaisuudesta? Hyvät kotihoito-ohjeet sain kyllä osastolta.
Irish ja pikku-jätkä 6vrk
Olen jo monasti miettinyt, että varmasti on haahuvauvoja syntynyt, mutta en meinaa millään keritä ja muistaa tulla tänne. :) Mutta valtavasti onnea, pieni poika ja tyttö joukkoon saapui sitten!
Irish, en osaa sanoa tuosta keltaisuudesta, Elsi ei ollu keltainen. Mutta kyllä ne huolehtii teistä hyvin, älä hätäile! :)
Miten on ylipäänsä mennyt? Meillä Elsi on jo yli seittemän viikkoa vanha ja pahimmat mahahuudot taitaa olla takana. Disflatyliä annetaa kyllä yhä kahdesti päivässä, mutta enää Elsi ei sillain kipuitke joka ilta. Aamuyöstä se kyllä vääntelehtii epämukavuutta ja pieree. :D Sama kuvio joka ilta, hassua. :) Hymyilemään Elsi oppi kuusiviikkoisena, tai silloin alkoi tulla ekoja tietoisia hymyjä, jotka selvästi oli reaktiota tutun ihmisen kasvojen näkemiseen. Nyt hymyilee monasti esimerkiksi mahan pöristämiselle tai jos puhaltaa häntä kasvoihin.
Eilen itkeskelin kovasti kun näin videon synnytyksestä, siis jonkun toisen :D, se oli niin liikuttavaa. On se vaan iso kokemus! Miten synnytykset teillä meni? Jäikö hyvä mieli, ehkä erityisesti irish kun on eka tyyppi tullut maailmaan..
Pitäisi varmaan pitää joku tapaaminen joskus vaikka semmoisella porukalla, että kaikki ketkä asuu toisiaan lähellä niin näkisi. :) Kohtahan meitä tulee tänne sankoin joukoin!
virva ja Elsi, 7vko 2pvä.
Meidän jätkä on jo yli viikon vanha... huh kun aika menee äkkiä ;)
Saatiin biliseurannan tulokset jo torstaina ja perjantaina vielä lääkärin kommentit. Ei kuulemma enää vaadi seurantaa. Mä kyllä kyttään koko ajan ja tarkkailen pojan väriä.. vainoharhainen ;)
Synnytyksestä virva kyselit. Mulle jäi kaikenkaikkiaan hyvä fiilis. Ei kauhukokemus lainkaan. Kätilö oli ihana ja meillä kohtasi kemiat hyvin. Hän kävi mun luona osastolla vielä juttelemassa ja käytiin synnytys läpi. Oikein mukava maku jäi... vois vaikka joskus toistenkin kokea...
Meillä on täällä hirmuinen syömämies. Kasvaa kovasti. Huomattiin miehen kanssa että pojalle on tullu jo leukaa =D Välillä tappelee tissin kanssa kun ei meinaa saada otetta. Oon tyhjennelly pumpulla kun täydestä pojan on niin vaikea imeä, tai alku on yhtä tappelua ja maitoa oikein suihkuamalla tulee eikä ehdi niellä kaikkea. Maitoa tuntuis riittävän. Olen pakastanut jo jonkin verran. Saa sit hyvillä mielin joskus olla tovin poissa kotoa ja mies saa syöttää....
Mä jaksan miltei joka hetki miettiä voiko tää olla totta ;) Ihana rakas nuppu meille annettiin
kuulla sinustakin myy pitkäst aikaa. Tsemppiä sinne uuteen kotii ja ympäristöön. Jostai vauvakerhoista sun muista vois löytää uusia ystäviä, mut vaatii hieman työtä.
Mulla oli vaikea synnytys kesti 30 tuntia ja päättyi kiirelliseen sektioon murusen hapensaannin huonontumisen vuoksi. Paska fiilis jäi. Olisin niin halunnu normi synnytyksen ja en oikeesti ees tunne synnyttäneeni. Onhan se hyvä kuiteski et Suomessa on tollanen mahdollisuus sektioon sit vikana koska muuten murukaan ei olis selvinny hengissä. Aikamoiset traumat jäi...
Mulla oli alus kans tollaset siuhkutissit ku sulla Irish mut rupes tos 2 kk kohdal helpottaa ku murunen rupes syömää niin hirmuisesti et tissit ei kerenny enää täyttyy. Pakastin alus iteki tosi paljon. Enää ei kyl tuu yhtää ylimääräist ja välil annan korvikettaki lisäks.
Muru syö velliä mielelään ja porkkanaa, perunaa, kukkakaalia ja maissia ollaan syöty. N.1 pilttipurkki menee päiväs mut oon ite tehny soseet. Makeesta ei tykkää ollenkaa. Nyrpistelee sille.
Meiän 3 kk mitat oli 7450g ja 64 cm. 30.11 on sit uus neuvola katotaa paljon ollaa kasvettu.
Virva murusella on noita samoja vatsanpuruja ja piereskelyä aamuyöstä alkaen ja ähinää. Ne alko kylläki vasta 2 kk jälkee ja niit ei oo joka yö. Yleensä nukkuu hyvin ja herää syömää 2 kertaa yöllä.
Mulla ei oo kans kokemusta keltaisuudesta, mut sen tiedän et se on aika yleistä ja jos vauva syö ja kakkaa hyvin niin se on hyvä merkki ainaski. Tsemppiä, kyllä se ohi menee.
Me laitettiin muuten muruselle korvikset tossa puolitoista viikkoa sitte. Ne on tosi hienot ja niistä ei oo ollu mitää haittaa eikä kipuakaa vaikka etukätee ite luulin niin.
Nyt tulee kakan lemu nenää ja mies ei oo kotona joten mun on aika ruveta palvelee murua.
IS ja muru kohta 4 kk
Pikaiset kuulumiset maalta :)! Yksi nukkuu ja toinen kiljuu äitiä minkä kerkiää, kun ei suostunut iltasatuun rauhoittumaan. Ensimmäiset joululahjat on hankittu. Loistavia löytöjä!
Meillä vanhempi oli keltainen, mut oli vaan seurannassa ja piti antaa lisiä ja syötellä 3h välein. Itse olen ollut niin keltainen, etten jaksanut syösä ja jouduin nenämahaletkuun, sisko taas loikoili lamppujen alla useamman päivän. Se riittää, että syö hyvin ja jaksaa olla hereillä ja syödä. Auringon valo on kans tärkeetä, eli aurinko kylpyjä ikkunan edessä heti jos hiukankin pilkistelee pilvenraosta ;)! (taitaa olla turha toive)
Tänään oli neuvola, Pikku A oli 64cm ja 6280g! Melkoinen tytteli! Touhua on enemmän kuin paljon. Meillä maha kivut meni ohi melko pian. Vieläkin huutoiltoja on joskus, mutta vaan silloin kun on tankannut liikaa maitoa illalla (ahmatti). uusia juttuja on sen verrän, että eilen maisteltiin ensimmäistä kertaa perunaa ;)! Tästä se lähtee..
Hassu juttu, meidän tytöt ovat olleet koko ajan puolen sentin tarkkuudella saman pituisia ja ja 100g tarkkuudella samanpainoisia tähän asti ;)!
Virva! Täältä ainakin ollaan heti tulossa mukaan!!
-Myy ja tytöt
Haahuvauva saapui meillekin 21.11, ihana pikkuneiti 3460g/49cm. Neidillä oli vauhdikas maailmaantulo, tupsahti reilussa kolmessa tunnissa ekasta supistuksesta laskien:)
Nyt totutellaan jälleen aivan pikkuruisen kanssa elelemään, isommat ovatkin jo 4v,8v ja 10v ikäisiä, ovat aivan hurmioissaan pikkusiskosta:)
Helene+neiti 4vrk
Oon lueskellu sun blogia. Se on tosi hyvä.
Meillä ei mitää erikoista. Päivät menee tosi nopeasti. Ekassa flussassa oli murunen jo. Joutui syömään antibioottikuurinki kun oli tulehdus hengitysteissä. Käydään vauvajumpassa ja muskarissa ja nyt meinataa mennä myös uintiin. Illalla mennää nukkumaan 23 ja nukutaa 4:jään sit syödään ja sit 7 jolloin taas syödään ja sit vielä 9 syödään ja 11 aikoihin herätään. Oon ite aamu-uninen jote mulle pitkät aamu-unet kelpaa. Pitäis iltaa saada hiuka aikaistettua mut kai se sit ajan kanssa muokkautuu hyväks. Päivällä ei oomitää rytmiä ja nukkuu huonosti ja lyhyitä unia. Saattaa olla 5 tuntia hereillä putkeen ja sit on vaikee saada nukkumaan... Seuraava neuvola on marraskuun alussa jolloin saa rokotuksia.
IS ja Murunen 2,5 kk