Mikä lapsellesi tehty toimenpide on saanut sinut itkemään?
Kommentit (60)
se miten ne puristeli pienn jalkaa
esikoisella se kun laitettiin lapsi pääalaspäin ja lyötiin pepulle. (vauva oli tajuton. Onneksi heräsi siihen, ehkä siksikin itkin, en tiedä
mutta yllättävän voimakkaasti reagoin lasten nukutuksiin, vaikka ns. helppojen toimenpiteiden vuoksi.
- tippakanyylin laitto päähän lähes vastasyntyneelle
- rakkopunktio vaikka en nähnyt toimenpidettä - lääkäri suostutteli mut menemään ulos odottamaan.
- hetki, jolloin lapsi on viety sängyssä leikkaussaliin.
..veti 9v. lapsen katkenneen jalan suoraksi antamatta kipulääkitystä. En tosin muista, itkinkö vai huusinko enemmän sille lääkärille..
lapsi tarvitsee tukea. Oikea tapa on rauhoitella ja lohduttaa lasta. Äidin ei sovi taantua siinä vaiheessa.
lääkäri oli tosi kylmäkiskoinen, paineli ja käänteli piikkiä, ja mun teki niin pahaa.
*Taaperolle (n.1,5 v) tehty iso selkäleikkaus.
Pelotti kovasti avaus rinnasta, sillä siinä sydän, keuhkot, isoja verisuonia jne.
Suuri toimenpide (leikkaus kesti n. 8 h), ja suuret riskitkin.
Elämäni pisin ja piinaavin päivä.
Itkin pelosta sekä säälistä lastamme kohtaan.
Vielä pahemmin itkin nähdessäni lapsen leikkauksen jälkeen teholla...aivan kamalan näköisenä, maaten laitteissa ja letkuissa, pää turvoksissa ja omituisen värisenä :(
Onneksi itse leikkaus meni hyvin, ja on toipunut siitä oikein hyvin.
lapsi tarvitsee tukea. Oikea tapa on rauhoitella ja lohduttaa lasta. Äidin ei sovi taantua siinä vaiheessa.
Olen oikeasti aika kovettunut kaikenlaiseen tälläiseen, kun olen itse joutunut niin paljon kestämään...
En tiedä missä se raja sitten menee.
En ole ikinä ennen kuullut.
Itse olen itkenyt kun sydänlääkäri ultrasi 1,5 vrk ikäistä esikoistani.
Nelikuiselta kaksi yritystä tehdä rakkopunktio onnistumatta. Perään kolme tai neljä kertaa yritettiin laittaa kanyylia päähän ennen kuin onnistui. Näitä edelsi vielä useampi pistos verikokeita varten. Kaikki ilman puudutusta.
Kaikki kolme kellastuneet, joten näitä kantapäätikkauksia on tehty paljon... :-(
Rakkopunktio 2kk ikäiselle (vielä ihan turhaan).
Verikokeen ottaminen kyynärtaipeesta 2kk ikäiseltä, ei meinannut onnistua ja sitä kaivettiin minuuttitolkua. Ilman emlaa tietenkin..
Nenä-mahaletkun laittaminen 5kk ikäiselle.
ei puudutuksia ja henkilökunta käski mut pois koko huoneesta siksi aikaa. oli pakko mennä pihalle asti, itku oli tosi kauheen kuulosta. eikä sitä saatu ekalla kerralla otettua, vaan uusi yritys heti perään. kyllä mä itkin:(
piti passittaa eka nukutukseen mies, kun ite itkin silmät päästä.
mutta yllättävän voimakkaasti reagoin lasten nukutuksiin, vaikka ns. helppojen toimenpiteiden vuoksi.
En itkenyt, mutta pahaa teki kun lapsilta kaikilta otettiin verikokeita vastasyntyneenä (sokeriseurantaa). Todella tylyä meininkiä, lapset vaan vietiin sylistä/kesken unen miten milloinkin (kun oli aika ottaa seuranta) ja reikää jalkapohjaan.
minulle se taisi olla kaikista kovin pala, mutta ainakin maito nousi sinä yönä kaikilla
ikäisenä esikoiselta otettiin selkäydin näyte. Olin tosin huoneen ulkopuolella ,mutta sitä vauvan huutoa kuunnellessa ,tuntui tosi pahalle.
Muutaman viikon ikäisenä samaiselle lapselle laitettiin (päivystyksessä)kanyyli päähän ja tämä kesti yli puoli tuntia (ja usemamman lääkärin) tätäkin odotin huoneen ulkopuolella huutoa kuunnellen. Lopulta sain hiestä märän vauvan takaisin jolla on puoli päätä mustana.
Kanyyli tälle lapselle jouduttiin vaihtamaan useamman kerran ja kun sen teki lääkäri joka sai sen kerralla niin huuoothan ei kauan kestänyt, tuo päivystyksessä tehty "kidutus" oli kyllä jotain ihan järkkyä.
rakkopunkitokin tälle lapselle tehtiin ja itse olin sitä katsomassa, se teki vähän pahaa,mutta ei sinänsä tuntunut itsetä pahalle koska vauva ei siitä välittänyt yhtään mitään joten ei nähtävästi myöskään sattunut (emlalla puudutettu).
Kuopukselle myös kerran laitettu kanyyli pähän päivystyksessä ja kesti kauan kosak lapsi oli kuivumassa ja suonet ei meinannut löytyä.
puolivuotiaalle (ilman kipulääkkeitä tietenkin...) ja alahuulen tikkaus 1v2kk:lle.