Miksi naimisiin?

Olin taas tuossa pikkujouluaikana vähän juhlimassa ja sitä naimisissa olevien miesten määrää, joka vonkasi joka kulmalla. Ja sitä paitsi olen ollut kerran suhteessakin yhden naimisissa olevan miehen kanssa. Oltiin ekaksi ihan vaan kavereita, kunnes hän tunnusti rakastavansa minua. Edelleen tavataan kavereina silloin tällöin. Juuri ennen joulua hän sanoi, että olisi silloin vaihtanut minut vaimoonsa milloin tahansa. Eli se siitä harkitsevuudesta ja avioliiton pyhyydestä.

taitaa olla se leskeneläke.



Esim verotuksessa avoparia, jolla on yhteinen lapsi kohdellaan täysin samoin kuin avioparia. Samoin lapsen huoltajuudessa ainoa ero on se että avoparin pitää tehdä isyydentunnustus, muuta eroa ei tässäkään ole. Lapsen kannaltakin se onko vanhemmat avo- vai aviopari on myös juridisesti ja taloudellisesti ihan sama.

Minä en ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka eivät mene ihmisen kanssa naimisiin, jonka kanssa kuitenkin haluavat asua ja jonka kanssa tekevät lapsia. Siinä sivussa naimisiin meno on mielestäni kuitenkin vain yksi paperi, joka kuitenkin juridisesti pelastaa puolisoita monesta kiperästä tilanteesta. Nämä tulee nyt ainakin mieleen:



* jos toinen kuolee, toinen saa leskeneläkettä



* jos toinen kuolee, niin toinen saa jäädä yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon asumaan ja pitää sen irtaimiston itsellään (riippumatta siitä kuka sen omaisuuden perii, noista miehistäkään ei voi ihan 100% varma olla, että missä niillä niitä lapsia on sitten heidän kuolinhetkellään)



* elatusvelvollisuus eli avioliitossa on toisen pakko maksaa toisen kuluja, jos toiselle käy huonosti, tämä koskee esim. hoitovapaata, mutta myös sairastumisia, työttömyyttä tms.



* jos ero tulee, on avioero huomattavasti yksinkertaisempi kuin avoero, sillä muussa tapauksessa se saa pitää sen kellä on kuitti asiasta esittää - yritä siinä sitten sovussa jakaa huonekaluja tai taulutelkkaria ja ei auta, jos väittää että on sovittu, että "äiti ostaa ruuat ja isi ostaa hifi-laitteet" isällä on sitten kaikki irtaimisto ja äidillä ei mitään, myös itseäni kaikkien kuittien säästäminen koko liiton ajalta stressaisi



* lisäksi avioliitossa tulee avio-oikeus toisen omaisuuteen, joka eron tai kuoleman tapauksessa tasaa juuri tuommoisia eroja, että jos toinen vaan on äitiyslomalla ja toinen kerryttää omaa omaisuuttaan, toki jos tuntuu, että avio-oikeus on epäreilu, niin sitä voi sitten muuttaa avioehdolla

a) Pelkästään säästöjen takia haluan olla naimisissa

b) naimisissa olevaa naista arvostetaan enemmän, KYLLÄ

c) haluan perheellemme yhteisen nimen

d) haluan olla vaimo, en avovaimo tai tyttöystävä

a) Pelkästään säästöjen takia haluan olla naimisissa

b) naimisissa olevaa naista arvostetaan enemmän, KYLLÄ

c) haluan perheellemme yhteisen nimen

d) haluan olla vaimo, en avovaimo tai tyttöystävä

"Avioliitossa kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Avio-oikeus on odotusoikeus, joka toteutetaan puolisoiden välisen aviovarallisuussuhteen purkavassa omaisuuden osituksessa. Avio-oikeus ei siis millään tavalla vaikuta omaisuuden omistussuhteisiin avioliiton kestäessä. Avio-oikeuden nojalla eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso saavat omaisuuden osituksessa pääsääntöisesti puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä.



Käytännössä avio-oikeus tarkoittaa sitä, että enemmän omistava puoliso joutuu luovuttamaan vähemmän omistavalle omaisuuttaan tasinkona. Tasingon määrä selviää osituslaskelmassa, jossa on huomioitu avio-oikeuden alainen omaisuus. Kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöä verrataan keskenään ja todetaan kumpi omistaa enemmän. Ylivelkainen osuus merkitään osituslaskelmassa nollaksi, mikä joiltakin käytännön lakimiehiltä tahtoo toisinaan jäädä huomaamatta. "



"....Puolisot voivat toki halutessaan ottaa yhdessä velkaa, josta myös yhdessä vastaavat. Puolisot vastaavat yhdessä myös sellaisesta velasta, jonka toinen puoliso on yksin tehnyt perheen elatusta varten. Tällaista tarpeellista velantekoa voi olla esimerkiksi elintarvikkeiden tai tarpeellisen koti-irtaimiston hankinnasta syntynyt taakka, ei kuitenkaan rahalaina, mutta esimerkiksi ruokakaupan tili ja osamaksukaupalla ostetun lieden jäännöskauppasumma. Yhteisvastuuta elatusvelasta ei kuitenkaan ole, jos velkoja on tiennyt puolisoiden asuvan välien rikkoutumisen vuoksi erillään.



Jos puoliso käyttää väärin oikeuttaan tehdä velkaa, josta toinenkin puoliso tulee vastaamaan, on oikeudella valta julistaa hänet menettäneeksi mainitun oikeuden. Oikeus voi peruuttaa päätöksen, milloin puolisot siitä sopivat tai muuttuneet olot antavat siihen aihetta. "



Elatusvelvollisuus: (miettikääpä kotiäidit, joiden mies touhuaa selän takana ja omistaa talot ja tavarat!)



"Puolisoilla on velvollisuus osallistua toistensa elatukseen. Avioliittolaki turvaa kummankin puolison oikeuden. Puolisoiden keskinäinen elatusvelvollisuus perustuu lakiin, eikä toisen puolison laitoshoito poista tätä velvollisuutta. Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ja asumis- ym. -oloista riippumatta ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Lasten oikeudesta saada elatusta vanhemmiltaan on säädetty ja kirjoitettu erikseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.



Puolisolle suoritettavan elatusavun määrä ja sen suorittamistapa voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuutensa tai jos puolisot asuvat erillään, tuomioistuin voi velvoittaa puolison maksamaan elatusapua toiselle puolisolle. Avioeron jälkeen kummankin puolison tulee pääsääntöisesti vastata elatuksestaan itse. Edellytyksenä elatusavun määräämiselle on elatusapua vaativan puolison tarve saada elatusapua. Kun puolison katsotaan tarvitsevan elatusapua, tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison suorittamaan elatusapua sen mukaan kuin hänen kykyynsä ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi.



Elatusapu voidaan vahvistaa suoritettavaksi joko toistaiseksi tai siten, että elatusavun suorittaminen lakkaa päätöksessä asetetun määräajan kuluttua. Elatusapu voidaan kuitenkin vahvistaa suoritettavaksi kertakaikkisena, jos elatusvelvollisen varallisuusolot ja muut seikat antavat siihen aihetta. Määräajoin maksettavaksi vahvistetun elatusavun suorittamisvelvollisuus raukeaa, jos elatusapuun oikeutettu menee uuteen avioliittoon. Elatusapua voidaan määrätä suoritettavaksi taannehtivasti enintään kanteen vireille panoa edeltäneeltä vuodelta. Tuomioistuimen päätös elatusavun suorittamisesta voidaan panna heti täytäntöön, vaikka se ei ole saanut lainvoimaa, jollei päätöksessä ole toisin määrätty



"Avoliitto on vailla mitään virallista myötävaikutusta syntyvä yhdessäolon muoto....

Asuinkumppaneilla ei suhteessaan ole mitään lainsäädännön asettamia oikeuksia ja velvollisuuksia. Heidän on erinäisillä sopimuksilla tai yksipuolisilla tahdonilmausasiakirjoilla järjestettävä keskinäiset suhteensa, jos aikovat turvata asemansa aviopuolisoilla tai rekisteröidyillä kumppaneilla jo lain mukaan olevien oikeuksien tavoin. Esimerkiksi testamentilla asuinkumppanit voivat järjestää eloonjäävälle perimysoikeuden kumppanin kuoltua. Yhteiset lapset on isän tunnustettava tai isyys on muutoin saatava vahvistetuksi, jotta lasten perimysasema biologisen isänsä jälkeen varmistuisi. Avioliitossahan äidin puolisoa pidetään lasten isänä jos puolisot lapsen syntyessä olivat avioliitossa eikä muuta lapsen isyydestä virallisesti vahvisteta. "

mutta jos miehesi on ylivelkaantunut yrittäjä ja sinä varakas perijätär niin sitten sun ei kyllä rahallisesti kannata, ainakaan ilman avioehtoa.



Mutta sitten on tämä parisuhdepuoli. Minun mielestä suhteen kannalta on huonompi homma, jos mies haluaa naimisiin ja sinä sanot ei. Jos minä olisin päättänyt, että tässä on nyt elämäni nainen, lapsikin on tulossa, kosin ja sitten saan rukkaset, niin kyllä se luottamusta söisi aika tavalla. Ajattelisin, että kieltäytyikö rakkaani koska ajattelee niin kuin yksi aiemmista vastaajista, että haluaa lähteä suhteesta koska tahansa. Jos hän ei halua sitoutua minuun niin miksi minäkään sitten häneen.

Ja sehän se niin koville ottaa! Eihän itsenäinen nainen VOI tarvita miestä mihinkään. Hampaat irvessä täytyy vain yksin painella tuulta päin, eikö?



Tosiasiassa kuitenkin me ihmiset tarvitsemme toisiamme, me (hetero)naiset tarvitsemme miestä ja mies naista, elääksemme tasapainoisen elämän. Avioliitto on tämän tosiasian julksita tunnustamista. Ja sen tunnustamista, että juuri tämä mies on minun valintani elämänkumppaniksi.



Ettekö naiset seiso valintojenne takana? Iloitsette sitä, kuinka avoliitosta on (muka) helpompi erota. Kyllä minä ainakin uskallan koko maailman edessä tunnustaa, että rakastan ja kunnioitan miestäni. Siksi olen hänen kanssaan naimisissa.

Teidän pro-marriage-ihmisten perustelut ovat kyllä varsin huvittavilta. Ei se ole mikään salaisuus kenellekään, että me olemme mieheni kanssa yhdessä. Asumme yhdessä ja meillä yhteisiä lapsia. Ei niitä kukaan salaile. Iloitsemme yhdessä siitä, että olemme löytäneet toisemme. Meille avioliitto ei ole vaihtoehto, koska emme kumpikaan usko siihen. Mutta yhdessä tulemme olemaan ainakin niin kauan, että lapset ovat aikuisia. Näin on sovittu.

Asunto on minun. Jos meille tulee ero, niin mies lähtee.

Ei ainakaan minun kannata mennä naimisiin. Ja sitä paitsi, tottakai tarvitsen miestäni seksiin ja hellittelyyn. Rahaa häneltä en halua.

Mutta ilmeisesti ap:n mies uskoo.

korvaus ryhmähenkivakuutuksesta. Summa on noin 5-6 000 € tänä vuonna. Jos on tapaturmainen kuolema, maksetaan korotettuna. Olikohan 1,5 vai 2 kertaisena. Myös lapset saavat, alle 18 v ja tietyin edellytyksin 23 v asti.

siinä asiassa vaan voitettavaa. Jollain toisilla avioliitto on tappiollinen.

Voisin kertoa lukuisia esimerkkejä, joissa aviopuolisoilla on yhtä suuret tai naisella miestä isommat tulot. Silti ko. naiset ovat halunneet naimisiin.



Itsellenkin avioliitolla oli etenkin henkinen merkitys ja halusin toki asian näyttää ja sitä juhlistaa (omannäköisillämme) häillä aikoinaan. En tuomitse toisen valitsevia, kunhan ovat perillä judisesta puolesta, mutta törkeää väittää että avioliitossa olisi kyse vain jostain hyötysuhteesta.

yhteisen sukunimen. Päädyimme miehen nimeen, mutta olisimme voineet ottaa minunkin nimeni ellei se olisi ollut tyyliin "Virtanen" (miehen nimi harvinainen eli ei ole toisia samannimisiä olemassa).

. Eipä silloin ainakaan elatusvelvollisuus miestäsi kohtaan koske sua.

Eikä ilmeisesti ymmärrä edes hävetä.

. Eipä silloin ainakaan elatusvelvollisuus miestäsi kohtaan koske sua.

Eikä ilmeisesti ymmärrä edes hävetä.

haluaisi laiskotella tai hoitaa lapsiamme kotona siihen asti, kun ne täyttävät 15.

En todellakaan suostuisi siihen.

Vähän pelottavaa...Toivottavasti tyttärenne ei sentään jatka tuota uskomista kyseiseen instituutioon.

Vähän pelottavaa...Toivottavasti tyttärenne ei sentään jatka tuota uskomista kyseiseen instituutioon.

Asunto on minun. Jos meille tulee ero, niin mies lähtee.

Ei ainakaan minun kannata mennä naimisiin. Ja sitä paitsi, tottakai tarvitsen miestäni seksiin ja hellittelyyn. Rahaa häneltä en halua.

niin aika kylmästi teet miehellesi. No, ehkä olet tehnytkin testamentin, mutta karua rakkautta kuitenkin tuollainen, missä muka rakastetaan, mutta miehelle ei vaan saa koitua siitä rakkaudesta minkäänlaista taloudellista etua.