Aargh, en kestä kaverini mustasukkaista vaimoa!
Olemme miehen kanssa tuttuja entisestä työpaikasta ja olen tutustunut vaimoonkin tätä kautta. Tulimme miehen kanssa töissä ihan hyviksi kavereiksi, mutta mitään romanttista välillämme ei ole koskaan ollut.
Tapailemme silloin tällöin perheinä. Näiden kyläilyjen aikana vaimo vahtii miestään kuin haukka eikä anna hänen esim. jutella minun kanssani hetkeäkään kahden. Eron näkee erittäin selvästi siitä, että minun mieheni saa kyllä jutella tämän miehen kanssa vaikka koko illan eikä vaimo ole moksiskaan. Tai jos vaikka mies hymyilee minulle, niin vaimo on heti kiinnittämässä hänen huomiotaan muualle ja vaihtamassa puheenaihetta.
Kerran taas soitin kaverilleni ja kysyin, olisivatko he koko perhe lähteneet minun ja lasteni kanssa puistoon. Ensin kaverini lupasikin, mutta puhelun aikana kävi ilmi, että vaimolla olikin muuta menoa, ja sen takia mieskään ei sitten saanut lähteä!
Raivostuttaa tuollainen käytös. Minä en todellakaan ole miestä itselleni vokottelemassa, hän on vain kaveri. Ihmeellistä, etten saa olla hänen seurassaan ollenkaan luontevasti, kuten normaalit ihmiset. Koko ajan on vahtikoira kintereillä. Olen yrittänyt tutustua paremmin myös tähän vaimoon, mutta hän on minua kohtaan aina hyvin muodollinen ja etäinen.
Kommentit (10)
Toivottavasti et himoitse tätä "kaveria". Loppujenlopuksi sen tiedät vain sinä pääkopassasi.
Minä juttelin kerran illanvietossa hetken mieheni työkaverin miehen kanssa. Siis minulle ennalta vieraan tyypin.
Kun miehen naisystävä (eli minun mieheni työkaveri) huomasi tämän, hän syöksyi paikalle ja loi minuun todella murhaavan katseen.
No anteeksi että harrastin kohteliasta small talkia...
En todellakaan aio mitään. Olemme vain kavereita. Mielestäni sanoin sen kyllä ihan selvästi.
ap
kirjottaessaan tarinaa himoamastaan miehesta!
näitä asioita on aina vaikee selittää ihmisille jotka ajattelee toisin. siis ihmisiä ja etenkin naisia on erilaisia, semmosia joitten mielestä eri sukupuolet voi ihan helposti olla ystäviä keskenään niin, että se säilyy pelkkänä ihmisenä. ja sitten taas monet ihmiset ei ole juurikaan YSTÄVIÄ toista sukupuolta olevien kanssa.
eli siis esim minulla on ihan hyviä kavereita ja tuttuja miespuolisia, lähinnä kaukaisempaa sukua tai sitten lasten kavereitten isiä tai meidän yhteisiä perhetuttuja. nämä ovat kuitenkin selkeästi tuttuja, eivät ystäviä joiden kanssa jakaisin asioita tai kävisin vaikka illallisella. samoin miehelläni, hän on hyvää pataa monien tuttujen äitien kanssa ja joittenkin naispuolisten työkavereitten kanssa. naispuolista YSTÄVÄÄ hänellä ei ole kuitenkaan ja ihan rehellisesti JOS olisi, kokisin varmasti sen uhkaavana. toki aikuisena osaan ajatella, että voihan sitä olla vain ystäviä jne, mutta ei se tutuisi siltä...
et sinä voi tilanteelle mitään. nainen on mustasukkainen ja minkäs teet? luultavasti mies katsoo vaimonsa kuitenkin tärkeämmäksi kuin sinut.
Tarkoitan ystävällä ihmistä, jolle voin puhua hyvin henkilökohtaisistakin asioista. He ovat myös mieheni ystäviä.
niin no sinulla nro12 on. se on ihan hienoa ja on kiva, että se teillä toimii. mutta teidän täytyy ymmärtää, että se ei ehkä kaikilla toimi. ja jos joku kokee sen ahdistavana niin minkä sille voit??? se on sen pariskunnan oma asia selvittää jos haluavat selvittää. meille toimii se, että toista sukupuolta olevat on lähinnä kavereita joita tavataan siis yhdessä tai töissä.
Entä jos onkin samaa sukupuolta oleva ystävä, joka on homo tai lesbo?
tunteneensa sinua kohtaan enemmänkin ja vaimo kyttää sen takia.