Synnytyksissä pahasti revenneet!

esikoisen 4.5 kg ja en revennyt pahasti. joku saattaa revetä pahasti vaikka vauva olisi vain 3 kg.

Syy repeämiselle oli ettei paikat olleet vielä täysin auki, kun ponnistin vauvan maailmaan ja vielä aivan liian voimakkaasti ja nopeasti. Vauvalla alkoi olla jo hätä ja siksi kätilö halusi kokeilla, kun oli jo poinnistuspakkoa, että jos saataisin vauva maailmaan ilman hätäsektiota.

Niin ja makasin selälläni ja se oli varmasti yksi syy repeämiselle.



Paikat ei repeä uudestaan arpien kohdalta eli jos on paikat paljon ommeltu ne kestää hyvin repeämättä. Seuraavassa synnytyksessä en revennyt yhtään. Ei ollut puudutetta ponnistusvaiheessa ja ponnistin vauvan rauhallisesti maailmaan.

Molemmat imukuppisynnytyksiä. Vauva nopeasti ulos sydänäänten heikkenemisen takia.

Silti repesin sisältä ja ulkoa. Värkkini kursittiin riekaleista kasaan.

Syynä oli pojan tarjonta. Makasin selälläni jalat telineissä kun lekuri veti imukupilla sällin kuutamolle. Pojalla oli naama ylöspäin ja pyrki maailmaan nenä edeltä. Siksi meinasi koko imukuppihomma mennä puihin.

Tämä toinen tulee ilmeisesti olemaan isompi. Rv36 oli painoarvio 3,1-3,2kg ja nyt on rv37.

Pituutta taitaa minulla olla huimat 2cm enemmän kuin ap:llä. Mies on 192cm pitkä.

Ihan kuin olisi mopsi paksuna irlanninsusikoiralle...

Hei Beaver!





Loistava vertaus tuo mopsi raskaana Irlanninsusikoiralle...;)



Repesin ihan totaalisesti...öö...siis en sillä tavalla, kun kyselin vaan positiivisesti...;)



Mun mies on kanssa tätä susikoira-sarjaa

(onneksi ei susiruma;)....)

Pituutta siis 195cm

kanssa sama homma. Eli vauva syntyi kasvotarjonnassa ja imukupilla ja leikattiin eppari ja repesin vielä kunnolla siihen lisäks. Tikkejä paljon ja lapsella kuitenkaan ollut kokoa kuin 3800g.

syntyi tyttö 3450g matalassa poikkitilassa mitä en vieläkään tiedä mitä se tarkoittaa,olin niin uupunut synnytettyäni etten muistanu kysyä heti kätilöltä mitä se tarkoittaa ja kukaan muu kätilö ei ole koskaan moista termiä kuullutkaan mutta siis repesin pahasti vaikka tyttö oli normaalin kokoinen mutta asento oli sitten väärä..

ei vaikuta mahdolliseen repeämiseen ollenkaan. Siihen vaikuttaa avautumisvaiheen pituus, vauvan asento ja ponnistusvaiheen pituus. Ja varsinkin apuvälineet, imukuppi pahin. Tosin imukupin kanssa yleensä tehdään eppariviilto, joka on pahemoi yleensä kuin luonnollinen repeäminen.



Monet toivovat pikaista synnytystä ja pikaista ponnistusvaihetta, mutta jos synnytys kestää ja avautuminen tapahtuu hallitusti sekä ponnistusvaihe normaalin pituinen, niin repeäminen on yleensä hillittyä.



Vauvan koonperusteella älä siis pelkää pahaa repeämistä. Ja isän koko ei vaikuta tilastollissti lapsen syntymäkokoon. Sen jo luontokin on ajatellut. Eniten vaikuttaa äidin oma syntymäkoko. Näin olen ymmärtänyt.



Jos synnytys pitkiintyy ja vauvalla ei ole hätää, niin vaadi ettei imukuppia käytetä, ellei ole ihan ihan pakko. Silloin on parempi mahdollisuus välttyä pahoilta repeämiltä.