Oletteko huomanneet, että yleensä kaikkein nuorimmat

jopas on taas juttuja...

t.äiti23 ja kavereita löytyy smanikäisin että yli kolmekyppisiäkin... =)

Vanhemmat kaavoihin kangistuneita ;)

Anna toisen olla äiti oli minkä ikäinen tahansa.

Vähän kypsempää käytöstä kiitos.

on nyt sitten automaattisesti tulossa ahdasmielinen.

Voih...vielä 4kk aikaa:D

Johtuu elämänkokemuksen puutteesta.

nuorempien äitien haukkumisesta. Se ei mitenkään edesauta sun ikäryhmän asioita.



Mä en koskaan kyttää minkälaisia vanhemmat äidit on, miksi tuhlaisin aikaa toisten polkemiseen?

Eikös nuo puheet lähinnä ole ahdasmielisiä jos jotkut?!

vanhemmat naiset polkevat muita ihmisiä alas huonon itsetunnon vuoksi.



Onneksi näin on vain täällä, ja vanhemmat äidit ovat OIKEASTI ihan mahtavia! Tunnen montakin vanhempaa äippäkaveria ja he eivät ole tuollaisia.

ja mitä suvaitsee ja missä on ahdasmielinen. Sehän on ihmiskohtaista...

Vanhempi äiti on ehtinyt löytää sen oman tapansa ja siitä pidetään kiinni kynsin ja hampain ja haukututaan muut äidit jotka eivät tee samalla lailla. Tällaisia tapauksia on minun tuttavapiirissä. Tarkoitus ei ole yleistää.

Vaan ne, jotka vasta suunnittelevat hankkiutuvansa äidiksi tai joilla on vauva tai korkeintaan taapero itsellään. Kaikkein ahtaimmat mielipiteet heillä on esim. imetyksestä, kasvatusasioista, subjektiivisesta päivähoidosta. Iällä ei väliä vaan lasten lukumäärällä.

OMAN kokemukseni mukaan (mikä ei ole kovin kattava otos, mut anyway : )) ihmiset, jotka koulutuksensa ja/tai työnsä puolesta joutuvat analysoimaaan asioita ja käyttämään aivojaan, osaavat ajatella asioita muidenkin ihmisten kannalta.



Itse huomasin, että ajattelutapani muuttui yliopistossa TÄYSIN. Nykyisin minulla ei ole mitään ongelmaa muuttaa mielipidettäni jostain asiasta, mikäli todisteet niin vaativat. Näin tapahtui esim. subj. päivähoidon kohdalla: kun luin asiasta tarpeeksi, tajusin sen tarpeellisuuden, vaikka oma kokemus puuttuukin.



Ennen opiskelujani kuuluin ryhmään "mutku tää on mun mielipide ni six mä oon oikeassa". Näithän näkee edelleen esim. imetysfanaatikoissa, subj. päivähoidon vastustajissa ja uskoivaisissa, täällä av:llä siis. Sori, tuli kärjistystä, mutta tällä palstalla sattuu sellaista. : )

Ihan just näin se on. Minua suoraan sanoen välillä ärsyttää joskus ne yhden tai kahden pienen lapsen äidit jotka luulee tietävänsä kaikesta kaiken ja hössöttää ja hätköttää ja luulevat että se oma tapa on ainut oikea. Suhteellisuuden taju on usein ihan hukassa. Usein se myös huvittaa ja naurattaa että miten jotkut osaakin tehdä elämästään noin vaikeeta.

Olin kyllä itsekin sellainen tuoreempana äitinä, sen myönnän.

Vaan ne, jotka vasta suunnittelevat hankkiutuvansa äidiksi tai joilla on vauva tai korkeintaan taapero itsellään. Kaikkein ahtaimmat mielipiteet heillä on esim. imetyksestä, kasvatusasioista, subjektiivisesta päivähoidosta. Iällä ei väliä vaan lasten lukumäärällä.

on enemmän näitä sitä sun tätä pedagogiikkaa lukeneita "meidän synnytyslaulun säestyksellä ammeessa kotona aromaterapiakynttilöiden loisteessa astangajoogaten syntynyt makrobioottinen wilmaväinömme pukeutuu vain ruskovillaan, pissaa pottaan jo synnytyslaitoksella ja leikkii vain hässelmösselidiodörfin pedagogiikan mukaisilla terapeuttisilla luonnonmateriaaleista valmistetuilla kehittävillä leluilla, harrastaa pikkupicassot-kerhoa pianotuntien ja babybaletin lisäksi ja se joka tekee toisella tavalla tekee väärin ja on varmasti WHITE TRASH jota katson pitkin nenänvarttani puistossa ja pyrin nyrppänenäisesti neuvomaan joka käänteessä koska koulutukseni vuoksi olen lukenut lapsista ja pedagogisista suuntauksista kaiken ja tiedän siis kaiken paljon paremmin kuin naapurin sanna jolla on neljä lasta mutta joka ei ole älyllisesti pohtinut ja analysoinut lainkaan lastenkasvatusmetodejaan eikä sen kanssa voi edes puhua hässelhösseldrysselföffelin idiopatiikan teoriasta ja soveltamisesta käytännön tasolla lastenkasvatukseen oikeassa pedagogisessa ympäristössä joten se on HUONO ÄITI" -äitejä.

Ei ole mikään kannanotto koulutusta vastaan, omat (akateemiset)ystävät ei ole tällaisia, mutta tiedättehän tyypin?

OMAN kokemukseni mukaan (mikä ei ole kovin kattava otos, mut anyway : )) ihmiset, jotka koulutuksensa ja/tai työnsä puolesta joutuvat analysoimaaan asioita ja käyttämään aivojaan, osaavat ajatella asioita muidenkin ihmisten kannalta.

Itse huomasin, että ajattelutapani muuttui yliopistossa TÄYSIN. Nykyisin minulla ei ole mitään ongelmaa muuttaa mielipidettäni jostain asiasta, mikäli todisteet niin vaativat. Näin tapahtui esim. subj. päivähoidon kohdalla: kun luin asiasta tarpeeksi, tajusin sen tarpeellisuuden, vaikka oma kokemus puuttuukin.

Ennen opiskelujani kuuluin ryhmään "mutku tää on mun mielipide ni six mä oon oikeassa". Näithän näkee edelleen esim. imetysfanaatikoissa, subj. päivähoidon vastustajissa ja uskoivaisissa, täällä av:llä siis. Sori, tuli kärjistystä, mutta tällä palstalla sattuu sellaista. : )