Ratsastusharrastuksesta..

sitä shettistä ei käytettykää vaain siirryttiin heti isompaan poniin. Silmissäni lähes hevosen kokoinen.

Ootko varma et on ihan hevosen kokonen? Nimittäin ei toi vierellä juokseminenkaan onnistu kovin ison ponin kanssa.

Mut ehkä sun tyttös on luonnonlahjakkuus? Harva nimittäin edes pysyy selässä jos toisella kertaa pistetään ravaamaan ja laukkaamaan.

ja minä ylihysteerinen äiti. Melko suuri poni, ei nyt ihan suuren hevosen kokoinen.

ja minä ylihysteerinen äiti. Melko suuri poni, ei nyt ihan suuren hevosen kokoinen.

Monesti se pieni ratsastaja saattaa hieman liiotella sitä juttuakin. Voi olla et tyttö kertoi sen vähän hurjempana kun se oikeesti olikaan.

suuren hevosen kokoinen. Se säkäkorkeus on määritelmä millä ponit ja hevoset erotellaan.

Tiedän itsekin, kun olen ratsastanut. Jos nyt vielä jatkaa, niin menen vierelle katselemaan.



ap

oot ap hysteerinen. Voit toki kieltää ratsastuksen tytöltäsi, se on oikeasti vaarallisempi laji kuin vaikka postimerkkien keräily. Hevosten kanssa sattuu ja tapahtuu, voi vaikka päästä hengestään. Ihan oikeasti. Lapset oppivat kuitenkin hemmetin nopeasti, tuossa vaiheessa voi kehittyä huimasti lajissa. Toki siitä turvallisuudesta pitää huolehtia ja vakuutukset laittaa kuntoon! Hevostelu on kuitenkin tosi antoisaa, ja kun oppii hallitsemaan isoa eläintä, se on hieno tunne! Mene sinäkin kokeilemaan. VOittehan mennä yhdessä ratsastustunneille tyttösi kanssa? Lapsi ei välttämättä osaa pelätä aikuisen lailla, ja se on erittäin hyvä asia. Rohkeutta hevosten kanssa tarvitaankin.

että kai minäkin voin tulla mukaan joku kerta ratsastamaan. Se tietysti heti huudon keran kiellettiin, koska silloinhan paikalla olisi valvova silmä eikä kaikkiin "temppuihin" ehkä olisi mahdollisuutta. Mutta näinhän tässä siis kävi: ap on taas kaiken pahan alku ja juuri :-)

että kai minäkin voin tulla mukaan joku kerta ratsastamaan. Se tietysti heti huudon keran kiellettiin, koska silloinhan paikalla olisi valvova silmä eikä kaikkiin "temppuihin" ehkä olisi mahdollisuutta.

ja uhkarohkeutta niin varmasti menisin mukaan tai veisin talliin jossa on aikuisii kans. Nimittäin vaikka rohkeutta pitäiskin olla kuten joku tuos sanoi, niin uhkarohkeus ei MISSÄÄN NIMESSÄ kuulu tallille, koska siinä voi käydä köpelösti...

kirjoituksista kyllä oikein saa vaikutelmaa, että olisit itse ainakaan kovin paljon harrastanut ratsastusta. Tai siis ihmettelen tuota hysteeristä suhtautumista ja puomien "hyppäämistä".

Kuulostaa kyllä siltä, että tyttö olisi vähän liioitellut. Ainakin sitä laukkaamisjuttua (laukka ehkä noussut vahingossa muutaman askelen verran). Ravia voi hyvin mennä jo ekalla kertaa.

Riippuu aika paljon myös ponista. Joku poni huomaa heti että on aloittelija selässä ja käyttäytyy kiltisti, soveltuen näinollen siis loistavasti aloittelijalle.

Mun mielestä on ihan hyvä hankkia tuntumaa harrastukseen tutulla ponilla, mutta on myös hyvä opetella ratsastuskoululla ammattitaitoisen opettajan johdolla.

Tiedän itsekin, kun olen ratsastanut. Jos nyt vielä jatkaa, niin menen vierelle katselemaan.

ap

Puomeja on ylitelty, mutta nehän on matalana maassa ei siis yli hypätä.

missä tyttö käy. Pitäisköhän vaihtaa koulua? Olen aiemminkin miettinyt, kun tuntuu että junnaa paikallaan.

Tässä on taas tyypillinen tapaus. Vanhemmat luulevat pääsevänsä halvemmalla kun mankuvat lapset pääsevät ratsastamaan jonkun naapurin konilla. Sitten ihmetellään kun jotain sattuu ja tapahtuu.

Kyllä sitä hevosen hallintaa pitää opetella vähän enemmän kuin tunti ennen kuin aletaan pieniäkään puomeja hyppimään.

Maalaisjärjen käyttö sallittu.

Ratsastu on hieno harrastus, missä kyllä valitettavasti voi sattua mitä tahansa.



Mutta suosittelisin oikeasti lämpimästi siirtymään pikkulikan vauhdikkaasta opetuksesta oikeeseen ratsastuskouluun jossa opettaa joku järjellinen opettaja/ohjaaja, tai ainakin valvotaan hyvin tarkkaan näiden opettavien pikkulikkojen perään.



Ihan sama on mielestäni onko laukattu shettiksella vai isolla hevosella, mielestäni tuo ei vielä millään ole toisen ratsastukserran asia.

Eriasia on kun ollaan muutamia kuukausia intensiivisesti harrastettu valvotuissa olosuhteissa rauhallisilla alkeisopetukseen soveltuvilla hevosilla/poneilla.



Jos nyt kuitenkin päätät antaa jatkaa lapsesi tämän nuoren tytön kanssa, on kyllä suositeltavaa että joku vanhemmista on mukana valvomassa.

Ei nuorilta tytöiltä voi vielä odottaa että he osaisivat opettaa järjestelmällisesti ja säännönmukaisesti.



T:Tallimestari ja viittä vaille valmis ratsastuksenopettaja

t: 4, 28

Nyt on 6 kertaa takana.



Maapuomeja on ylitetty, on ravattu ja käyty maastossa. Kaikki tämä talutuksessa 2xkertaa.



Sitten siirryttiin siihen, että kävelen vieressä ja silloinkin on ravattu.



Myös liinassa on menty ravia. Nyt tyttö menee vapaana niin ravin kuin käynninkin.



Hevosen säkä 155 cm.



Tytöllä turvaliivi, kypärä ja ratsastuskengät sekä ratsastushousut ja hanskat varusteina.



En usko tuota laukkajuttua. Toisen ratsastuskerran jälkeen tyttö tuskin olisi edes selässä pysynyt laukan aikana. Voisiko olla, että tyttö on sekoittanut harjoitusravin laukkaan?



Ratsastus on tosi hyvä harrastus mutta sen osalta on ymmärrettävä, että haavereita sattuu. Kuten sanontakin jo sen kertoo: Ei voi olla hyvä ratsastaja ennen kuin on tippunut selästä 100 kertaa.



Selästä tulee putoamaan, hevonen astuu jalan päällä, hevonen puree...tätä sattuu ja siihen ei vaikuta se, missä ja kenen valvonnassa ratsastus tapahtuu.



Ennen ryhmään menoa kannattaa kuitenkin ottaa yksityistunteja ja monessa paikassa ei edes oteta ryhmätunnille ennen kuin on hankkinut taitoja yksityistunnilla.

Itse olen työskennellyt monilla talleilla pääkaupunkiseudulla viimeisen 15 vuoden ajan. Ja missään paikassa ei ole vaadittu että alkeiskurssilaisen tarvitsisi osata yhtään mitään.



Alkeisurssillahan lähdetään ihan siitä että miten mennään hevosen selkään, kuinka ohjia pidetään ja miten apuja käytetään.

Monta tuntia mennään taluttajan kanssa ja sitten lopulta ilman.



Tottakai on hyvä jos lapsi on esim. tenavatunneilla jo harjotellut, mutta ei se mikään edellytys harrastuksen aloittamiselle ole.

EI ainakaan täällä helsingin seudulla kovinkaan monella ole mahdollisuutta mennä harjoittelemaan naapurin hevosella, kun täällä niitä naapurin hevosia ei ihan kamalasti ole.



Enkä nyt siis kiellä että joka paikkaan saisi ihan untuvikkona mennä, mutta kyllä varmasti suurinpaan osaan voi mennä.



Onhan tuo ap:n kuvailema tapaus ihan kamala jos se totta on. Parempi siis oikeesti mennä tunnille ratsastuskouluun kuin harjoitella edes sitä muutamaa kertaa tuollaisissa olosuhteissa missä ei ole mitään tolkkua.



T:Tallimestari

Kiitos asiallisista vastauksista. Ajattelin alunperin, kun lapsi hinkusi päästä ratsastamaan, että tämä ohjaajatyttö taluttaa tyttöä ja menevät aluksi sillä sheltillä. Tiedän toki, etät tyttökin liioittelee puheissaan. Kun tämän laukkaamisen otin puheeksi, niin johan alkoi perua sanojaan. Nyt ajattelin mennä katsomaan tuntia ensi kerralla. Teen sitten lopulliset johtopäätökseni. Myönnän, että itse en ole paljon ratsastanut. Hiemaan pelkän hevosia enkä haluaisi suinkaan tuota pelkoa lapseen juurruttaa. Itse olen sen kannalla, että siirtyy viralliseen ratsastuskouluun tunneille mutta isänsä taas väittä vastaan. Joten tässä sitä ollaan :-(

Talutti tietenkin ponia, ei tyttöä.

Myönnän, että itse en ole paljon ratsastanut. Hiemaan pelkän hevosia enkä haluaisi suinkaan tuota pelkoa lapseen juurruttaa. i]

kun sanoit että oot ratsastanu mutta jotenkin tekstis ei ihan kuulostanu siltä vaan kuulosti et pelkäät hevosia.

t.Pimu joka ei jaksa nyt kirjautua.

Olen siis aikuisiällä käynyt alkeiskurssin ratsastuskoulussa. Lapsena ratsastellut nnapurin hevosilla. Aikoina, jolloin kukaan nyt ei suuremmin välittänyt mitä tein. Totesin, että hevoset eivät ole minun juttuni. Siksi ehkä tunnen hieman vastustusta lapsen alkanutta harrastusta kohtaa. Enkä pysty ihan objektiivisesti asiaa näkemään.



ap

t.Pimu joka ei edelleenkään jaksa kirjautua. :D