Kotiäidit, joudutteko huolehtimaan miehenne työeväistä?
Laitan joka päivä ruoan niin, että kun mies tulee kotiin, pääsee valmiiseen ruokapöytään. Ruokaa täytyy olla aina sen verran, että mies saa siitä seuraavaksi päiväksi työhön mukaan. Tuohan on ihan järkevää.
Nyt meillä olisi eilistä kastiketta sen verran, että koko perhe söisi sitä tänään perunoiden kera. Se vain ei riitä miehelle työhön mukaan. Ja sitten saan nalkutusta siitä, kun miehellä ei ole ruokaa töihin. Miehen mielestä minun pitää huolehtia siitä, että teen uuden ruoan. Olen koettanut sanoa, että kävisi joskus vaihtelun vuoksi työpaikan ruokalassa. Juuri tuon vuoksi, ettei MINUN tarvitisi aina huolehtia hänen ruokailustakin...
Kommentit (32)
Ota jotain muuta mukaan/käy siellä ruokalassa/tee itse itsellesi ruokaa evääksi.
Eli ei, en huolehdi koska hän on aikuinen ihminen. Lapsissa on riittävästi huoltamista.
Kun kerran miehen työpaikalla on ruokala niin hän syö siellä. Jos haluaa ottaa eväät mukaan niin ottaa ne kotoa JOS jotain jää tai sitten ostaa itse jotain kaupasta.
Jos päivälliseltä ei jää evääksi asti, niin mies käy sitten aamulla hakemassa jotain kaupasta tai käy ruokalassa.
teen miehelle ruoan töihin seuraavaksi päiväksi valmiiksi.
Päivänselväähän tuo on että jos evääksi ei jää sen päivän ruokaa niin mies joko käy kaupassa tai menee työpaikan ruokalaan.
Mä olen monesti ehdottanut miehelle että voisi ottaa evästä töihin mutta se ei ota. On aina ruoka-aikaan menossa missä milloinkin joten käy syömässä aika useasti huoltoasemilla, mäkissä tmv..
mielelläni. Tosin mä kyllä väsään sille aina erikseen eväät koska sillä ei ole mahdollista lämmittää mitää varsinaista ruokaa. Musta on ihanaa osoittaa joskus huomiota ja hellyyttä itse tehdyillä eväillä. Mutta jos tekisin sitä joka ikinen päivä niin olishan se pakkopullaa........
Jos päivällistä jää, kysyn haluaako mies sen evääksi. siinä se. Yleensä jää ja mies haluaa, mutta itse pakkaa eväslaatikkonsa aamuisin. Riittää kun huolehdin lasten ruokailut. En jaksa huolehtia miehenkin ruokailuja. Aikuinen mies osaa tehdä itse eväänsä ja jos ei osaa niin olkoon nälässä.
teen ruuan siihen kun hän tulee kotiin. mutta jos ruokaa jää, me syömme sitä lasten kanssa lounaaksi seuraavana päivänä. mies syö aina työpaikan ruokalassa.
ja nyt taisin pudota sinne myös av:llä :-D
ei todellakaan ole vaimon tehtävä ja velvollisuus huolehtia miehen ruokailusta.
Siis tottakai ruuan valmistaa samalla kuin muullekin perheelle mutta ei kenenkään ole pakko aikuisen ihmisen eväitä tehdä... ellei sitten ole orja.
mä herään joka aamu puol kuudelta laittamaan eväät miehelle valmiiksi. :) Ja tietty ruoka on valmiina, ku töistä tulee... Eikä must mitään paapomista, vaan mielelläni teen.
koululaiset ja mies. Syömme sitten kaikki yhdessä. Usin ruokaa jää ja silloin mies ottaa sen seuraavana päiivänä evääkseen. Nykyisin tahtoo jäämään yhä harvemmin, sillä isot pojat 15v ja 13v syövät jo melkoisesti! Kaikki menee, mitä eteen kantaa!
Mies tyytyy kiltisti osaansa ja ottaa siteen vaikka eväsleivät töihin. Ei ole koskaan valittanut. Joskus ostan hänelle hätävaraksi töihin vaikki Lämmin kuppi keittoja paketin. Minä olen meidän pääasiallinen ruokahuollosta vastaaja.
jotka miehelle maittaa ja niitä jää illalta, niin MIELELLÄNI laitan miehelle eväät. Rakkaudella. Teen oikein hienon annoksen ja piirrän vielä ketsuppisydämiä päälle. Tomaatista ja kurkusta leikkaan kukkasia salaatiksi, jos ei erillistä salaattia.
Minun työni on kotona huoltaa perhettä. Kyllä se rakas mieskin kuuluu perheeseen.
mutta jos ei oo järkevää mhdollisuutta käydä jossain ruokapaikassa syömässä, eikä mahdollisuutta lämmittää ruokaa, mietimme usein yhdessä, mikä olis helppoa ottaa mukaan... siis ihan siksi, kun mies tekee fyysistä työtä ja ottas vaan pari voileipää evääks...
Teen yleensä niin suuria määriä, että ruokaa syödään ainakin kaksi seuraavaa päivää eli siitä riittää hyvin myös miehelle töihin evääksi. Ja hänelle ei onneksi ole mikään ongelma välillä syödä kaupan valmisruokia mikäli minun laittamaani ruokaa ei evääksi riitä. Homma toimii hyvin, ei ole minulle mikään rasite tehdä ruokaa.
Meillä ei kummallakaan ole tullut mieleenkään tehdä eväitä, kun työpaikkaruokailu on kerta järjestetty (kaikissa työpaikoissa missä ollaan oltu). Ja meillä mies muutenkin hoitaa kauppakäynnit + useammin tekee koko perheen ruuan.
aikuinen osaa huolehtia itsekin. Ihme paapomista.