Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Jos isä pahoinpitelee äitiä...

Vierailija
14.09.2009 |

Mitä voi sivustakatsojana tehdä?



Isäni saa välillä ns. "raviokohtauksia", eli jossain ihan tavalisen riidan/sanaharkan tuoksinassa saattaa tönäistä 60-kymppistä äitiäni, käydä käsiksi puristamalla kädestä, vääntämällä kädestä, tölvimällä, yms. Lyönyt hän ei ole (vielä) koskaan.



Kyseessä ovat yli 60.v vanhempani jotka ovat olleet naimisissa jo yli 30.v



Tällaista on tapahtunut noin 3-5 v. välein, eli ei usein, mutta mielestäni riittävän usein kun noin 6-7 kertaa avioliiton aikana. Viimeksi äidilleni tuli mustelmat käsivarsiin. Muistan pienenä nähneeni pari käsirysyä. Äitini ei koskaan tehnyt mitään. Korkeintaan meni toiseen huoneeseen, mutta ei siis läpsinyt, tms. provoisoinut käytöksellään.



Äitini on yrittänyt puhua rauhallisesti asioista jälkeenpäin isälle ja kertoa että häneen koski ja että hän ei hyväksy moista, ja olemme perheenä kertoneet ettemme hyväksy tuollaista pahoinpitelyä. Olemme yrittäneet selvitää, miksi hän välillä (ei siis suinkaan aina riidoissa äitini kanssa) menee fyysiseksi. Hän ei osaa sanoa muuta syytä kuin että äitini "ärsyttää" tai "provosoi".

Isä vähättelee asiaa, koska sitä "tapahtuu niin harvoin", ja "tämmöistä nyt on kaikilla joskus", ja parhaana: "tää ei kuulu kuule sulle, tää on äitis ja mun välinen asia!"



Äiti on yrittänyt saada isää pariterapiaan, isä ei suostu. Isä ei myönnä ongelmaa.



Muuten heillä menee hyvin, on yhteistä omaisuutta ja mm. mökki, yms. jotka on isäni nimissä. Avioerotilanteessa menisi äidiltäni siis myös rakas, yli 30.v vaalittu kesäpaikka, jossa kiinni myös äitini rahaa (vaikka raha ei tietenkään ole pääasia!!!), mutta tunnearvoa sitäkin enemmän. Äiti ei avioeron sattuessa olisi tervetullut käyttämään tuota kesäpaikkaa.



Mitä voin tyttärenä tehdä?! Kunnioitus isääni kohtaan on tällä hetkellä mennyt.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
14.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voit tietysti ostaa tuon kaiken vain isäsi nimissä olevan omaisuuden itsellesi ja näin varmistaa, että äidilläsikin on niihin käyttöoikeus myös avioeron jälkeen - tosin tästä ei välttämättä ole hyötyä, eikä se välttämättä itse tilanteeseen auta.



Isäsi täytyisi itse ymmärtää, ettei hänen käytöksensä ole hyväksyttävää, eikä hänen käytökseensä voi vaikuttaa muut kuin hän itse, että hän itse tekee päätöksensä käytöksensä suhteen, oli sitten joku provosoimassa tai ei. Ja äitisi on tehtävä se päätös, suostuuko tuollaiseen vai ei. Siinä mielessä isäsi on kyllä oikeassa - asia on äitisi ja isäsi välinen, ja heidän on se ratkaistava. Tyttärenä voit tietysti olla äitisi tukena, mutta et voi painostaa häntä mihinkään tiettyyn päätökseen etkä tehdä päätöksiä hänen puolestaan.

Vierailija
2/7 |
14.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

molemmat käyvät vielä töissä, matkustelevat, tapaavat ystäviä, yms. normaalia elämää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
14.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos ei, niin mökkihän menisi myyntiin jos eivät vanhemmatpääsisi sopuun sen käytöstä. Eli koko omaisuus laitetaan puoliksi, jos ei ole avioehtoa. Ei siinä isäsi voi sanella ehtoja.

Toisaalta, äitisi ilmeisesti hyväksyy tilanteen täysin, joten vaikea se on sinun siihen puuttua.

Vierailija
4/7 |
14.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saattaa olla, että ihmistä survotaan aika pahoihin kohtiin silloin, kun sinun mielestäsi kyseessä on "normaali sanaharkka."

Vierailija
5/7 |
14.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ositus ei tarkoita, että kaikki jaetaan kahtia, siis mökki kahtia, vene kahtia, auto kahtia, koti kahtia, astiasto kahtia.'Omaisuutta ei läheskään aina myydä ollenkaan, vaan se jaetaan.



Ositus tarkoittaa, että molemmat saavat yhtä paljon omaisuutta (kummankin saaman omaisuuden arvo yhteenlaskettuna on sama). Esimerkiksi toinen saa mökin, toinen kodin.



Se, miten omaisuus käytännössä jaetaan, on aina sopimusasia, johon molemmilla on määräysvaltaa. Jos mökki on rakennettu esimerkiksi isän suvun maille ja isä haluaa sen ehdottomasti pitää, on äidin hyvin vaikea sitä saada.

Vierailija
6/7 |
14.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

On avioehto. Joten mökki jäisi isälle.



Äitini ei ole harjoittanut henkistä väkivaltaa (ja olen tästä 99% varma, sillä olen nähnyt näitä riitoja ja kuullut äidiltäni aika paljon muista riidoista, tosin niitäkään äiti ei oleitse edes minulle halunnut kertoa, mutta olen huomannut että häntä jokin vaivaa. On halunnut suojella minua, lastansa, kaikelta tältä...vaan tottakai olen aavistellut ja pienenä osunut paikalle väärinä hetkinä), vaan on aika noh, nöyrä ihminen, joten häntä on aika helppo ilmeisesti kohdella kurjasti... :(





Mitä teen? Miksi isäni ei halua apua? Miten saisin hänet ammattiauttajalle? Olen vedonnut häneen, yrittänyt keskustella...isä on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan...juttelee niitä näitä aivan normaalisti...pää hajoaa...



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
14.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ain avioehdoista ja erosta!

Eihän tässä nyt eroa ole vielä tullut ja tuleekokaan!

Asia on se, että isäsi tarvitsee apua. Vaikka sitä ei ole tapahtunut usein ja jatkuvasti. Voit soittaa vaikka poliisille, silloin kun tämä tapahtuu, he osaavat neuvoa toisen tien tai perheväkivalta yksikkn(missä se lähin sitten onkaa)

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme neljä kahdeksan