Lue keskustelun säännöt.
En tiennyt mitä olisin miehelle eilen sanonut
29.12.2008 |
Pyysi halailemaan sohvalle ja minä sitten menin. Alkoi sitten selittää jotain siitä miten haluaisi, että oltaisiin taas kuten vastarakastuneina. No me ollaan oltu yhdessä yli 13 vuotta, lapsia on 3 (5v, 3v ja 8kk). Ja mies sanoi jotain, että toivoisi, että minä olisin onnellisempi/iloisempi. Siitä hölmistyin ja sanoin, että minähän olen onnellinen ja iloinen. En ymmärtänyt yhtään mitä tarkoitti.
Mies sanoi, että hän rakastaa eikä tahdo olla kenenkään muun kanssa, mutta toivoo että me halailisimme ja pussailisimme enemmän.
No just joo! Minä joskus vuosia sitten sanoin, että olisi kiva enemmän vain halailla ja pussailla eikä vain silloin, kun siihen liittyy seksiä. Silloin mies aina sanoi, että hän ei vain sitten taida olla sitä tyyppiä, että tykkäisi niin paljon halailla ja pussailla. No minä olen sitten vuosien saatossa sopeutunut tilanteeseen ja nyt kun miehelle onkin tullut äkillinen tarve takertua enemmän minuun niin se vika onkin vähän minussa, kun en osaakaan olla yhtenään halaamassa ja pussaamassa.
En taas tiedä mitä tästä pitäisi ajatella. Niin ja mies sanoi, että meidän elämä on niin tasapaksua. Sanoin miehelle, että minä olen onnellinen siitä että se on tasapaksua. Siitä ei ole edes vielä kolmea vuotta, kun keskimmäisen lapsen lonkkia hoidettiin, anopilla todettiin syöpä ja miehellä todettiin syöpä ja elämä oli kaikkea muuta kuin tasapaksua. Tähän mies totesi, että onhan se totta tuokin, että tasapaksukin on hyvää.
Minä valvon joka yö vähintään puoleenyöhön, usein kahteen asti. 8kk alkaa vasta silloin nukkua. Nukkuu kyllä yönsä hyvin, mutta ei vain nukahda aiemmin. Tai satunnaisesti nukahtaa, mutta usein herää sitten vielä uudelleen jos nukkuu aiemmin. Oli kipeänä ja unirytmi muuttui sen takia. Yritän nyt hiljalleen hilata sitä oikealle paikalleen, mutta koska olen itsekin ollut kipeänä niin en ole jaksanut ihan kauheasti tehdä töitä asian eteen toistaiseksi.
Ja mies sitten päättääjuuri nyt, että minun pitäisi vielä panostaa tähän parisuhteeseenkin enemmän ja vielä tavalla joka minulta on tavallaan evätty vuosia sitten.
Kommentit (26)
Siis en minä muuten, mutta kun koin että hän sysäsi homman nyt minulle. Hän on nyt pyydellyt halailemaan mutta kun minä en tajua tehdä samaa itse niin nyt kun on asiasta sanottu niin pallo on minulla. En osaa selittää asiaa kunnolla, mutta minusta olisi luontevampaa että hän teoin ilmaisisi sen, että on kivaa halaillakin vaan eikä vain ilmoittaa että se on nyt sitten minun hommani tästä eteenpäin pitää huolta, että halailua piisaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun miehes on ymmärtänyt asian, mikä suakin on joskus vaivannut. Ottaa sen nyt puheeksi ja sä teet mitä? loukkaannut ja rupeat etsimään syyllistä?
Eikö nyt kuitenkin kannattais edes yrittää antaa sille miehelle sitä läheisyyttä, ei varmasti voi olla vaikeaa, mulle ihan turha tulla väittämään että ei ole aikaa. Aina löytyy aikaa koskettaa toista tai mennä lähelle, siihen ei paljon aikaa mene, eikä se todellakaan voi olla ylivoimaisen vaikeaa, vaikka kuinka oli pieniä lapsia ja väsyttäisi.
En minä tarkoittanut tällä avauksellani, että en toimisi nyt niin kuin mies eilen ehdotti. Vaan sitä, että minä koin osittain että hän sysäsi vastuun asiasta minulle, koska hän on nyt asiasta sanonut eli että hänen ei nyt enää tarvikaan huolehtia, että halailua piisaa. Enkä sanonut missään kohtaa, että aikaa ei ole. Ainut mihin on vaikeampi järjestää aikaa on tuo seksi, mutta siitä ei eilen ollutkaan puhe.
Vastasin jo tuolla ylempänä, en nyt vaan muista numeroa. Ehkä miehesi ei kuitenkaan ihan sitä tarkoittanut, että on pelkästään sinun syysi, ettei teillä ole hellyyttä. Teilläkin kun on noin pieni vauva vielä niin ihan oikeasti voi arjessa tulla ihan huomaamatta sellaisia tilanteita, että miehesi kokee tulevansa syrjäytetyksi lähestymisyrityksensä kanssa. Voisittehan te sopia, että MOLEMMAT panostatte enemmän läheisyyteen ja hellyyteen. Sinusta miehesi olisi pitänyt toimia asian eteen, mutta et ilmeisesti ole tätä hänelle sanonut kuin joskus silloin "muinoin", jolloin tulit tavallaan torjutuksi ja nyt haluat vierittää vastuun meihellesi.
i]
Tietysti olen iloinen, että otti asian puheeksi ja tahtoo parantaa suhdetta. Se vain harmitti, että kun itse koen että olemme onnellisia ja onnemme on mielestäni lisääntynyt nyt paljon, kun mies vaihtoi työpaikkaa ja on paljon enemmän kotona kuin aiemmin. Ja se, että ilmaisi sen niin, että minun pitäisi nyt oppia halaamaan ja pussaamaan. Sanoi, että häntä harmittaa kun hänen pitää pyydellä halaamaan ja pussaamaan. Minusta olisi voinut toimia niin, että alkaa vain halailla ja pussailla enemmän ja sitä kautta odottaa, että se toiminta lähtee lisääntymään minullakin, kun huomaan että mies onkin valmis siihen satsaamaan. Mutta kun nyt sanoi, että häntä harmittaa pyydellä ja että tahtoo että minäkin alan halailla ja pussailla enemmän niin lykkäsi sen vastuun jollakin tavalla minulle. Että minun olisi pitänyt jo tajuta, että nyt hän tykkää ja että ei ole kiva, jos hän ainoana joutuu ehdottamaan niitä hetkiä.
että hän _myös_ sanallisesti ilmaisi mitä toivoo suhteelta lisää, eikä pelkästään teoillaan - me lapsiemme huumassa oleva kotiäidit kun ei aina havaita miehen lähestymisyrityksiä siksi kun lapset on täyttäneet mielen niin totaalisesti. Se, että asiasta on sinulle ääneen mainittu, ei mielestäni tarkoita että asia jäisi vain sinun vastuulle VAAN että te molemmat tiedätte nyt mitä asioita pitäisi korjata / muuttaa, jotta voisitte olla entistä onnellisempia myös avioparina eikä vain vanhempina.
Ei miehesi mitään sellaista sanonut. Hän sanoi, että haluaisi myös sinun ottavan oman vastuusi yhteisestä halimisesta, ettei hänen tarvitse yksin sitä tehdä. Pysähtyisit kuuntelemaan miestäsi ilman, että alat välittömästi vääristellä hänen sanojaan päässäsi. Etsimällä etsit syytä, ettei tarvitsisi tehdä kuten hän toivoo, vaikka sydämessäsi tiedät, miten tärkeää se suhteellenne olisi.
Kyllä hän varmaan sinunkin kantasi ymmärtää kun sen riittävän selkeästi kerrot.