Miksi äideille pitäisi opettaa jotain imetysotteita

ovat erilaisia, toiset tarvitsevat enemmän apua jonkin asian oppimiseen, jotkut jonkun toisen.

Ja pöljä ope, joka vertaa koululaitosta imetystukeen.

Myöskin vauvat ovat erilaisia kuten joku jo totesikin: joku vauva osaa automaattisesti hyvän imuotteen, joka sitten stimuloi maidontuotantoa, jolloin homma sujuu ihan itsestään, ja sitten on vauvoja joilla on jostain syystä hieman huono imuote ja joita pitää vähän alussa avustaa imemisessä (avustetaan kädellä rintaa oikein vauvan imuotteeseen jne).

Tavallaanhan äiti ei "imetä" ts ole aktiivinen, hän vain tarjoaa rinnan vauvalle imettäväksi ts vauvahan on se aktiivinen osapuoli siinä maidonjuonnissa ja maidontuotannon aikaansaamisessa :).

Kuten tässä jo on monet kerrat todettukin.



Meillä esikoinen imi alusta asti "oikein", maito nousi ja kaikki hyvin. Mitä nyt äidin tissit rikki ja kipeät.



Toinen ei jaksanut imeä, osaamisesta en tiedä heti synnyttyään, oli todella väsynyt ja tissilläkin vaan nukkui. Vuorokausi syntymästään joutui leikkaukseen ja teholle jossa sai pullosta maitoa. Oli siinä kivikkoinen tie saada hoidoista väsynyt pulloon tottunut vauva opetettua rinnalle. Imuote oli pitkään huono, mutta kummankin sinnikkyydellä homma lähti käyntiin. Itse en kyllä kakkosen tilanteessa taas saanut oikein mistään imetykseen apua kun olisin ehkä kaivannut. Esikoisen kanssa sitä taas tyrkytettiin vaikka silloin kaikki tuntui menevän ongelmitta.

Imetyksen mukana voi tulla vaikka mitä ongelmia riippuen vauvasta ja rinnoista. Toisilla sujuu heti ( mitä ilmeisemmin sinullakin) ja toisilla taas vaatii pitkää treenausta kuten minulla. Mulla kun on isot pallomaiset suihkurinnat ja olematon nänninpää. Se on vauvalle vähän sama asia kuin yrittäis imeä potkupallosta ilmaa olemattoman venttiilin kautta. Ei todellakaan sujunut imetuksen opettelu tuosta noin vaan tissiä suuhun tunkemalla. Jos vauvani osaisi sulle kertoa niin ehkä ymmärtäisit asian. Ei ole kovin mieltä ylentävää katsella kun vauva yrittää pienellä suullaan hamuta otetta rinnasta ja pitää tissi suussaan samalla kun kakoo suihkuavaa maitoa.

ei aina saa kunnon neuvoja ja ohjeita. Neuvolan (ja tuilistan) yli-innokkailla ohjeilla on pilattu kahden lapseni rintaruokintavaihe. Kolmannen kohdalla toimin oman kroppani mukaan, sain fanaatikkojen vihat niskaani ja neuvolasta kylmää kyytiä, mutta imetys jatkui ensimmäistä kertaa yli 2kk ja siten että sekä äiti että vauva oli tyytyväisiä. JOten yleisten neuvojen ja jaakamisten sijaan pitäisi kehittää yksilöidympää opastusta. On ihan eri ongelmista kyse jos maitoa ei tule tai jos sitä tulee suihkuamalla ja pakkaa herkästi. Ei niihin samat neuvot päde.

ennen vanhaan uuden äidin äiti ja mummutkin asui samassa talossa ja se imetystuki oli siinä mukana koko ajan luonnostaan. Nykyään ne meidänkin äidit asuu 500km päässä ja on 70-luvulla antanu mieluummin korviketta ja appelsiinimehua.

Itse olen käynyt imetyskoulutuksen ihan töiden puolesta. Terveydenhoitaja kun olen, mutta esikoisen imetys tökki kuitenkin tosi pahasti ja onneksi MLL:n imetystukihenkilö tuli neuvomaan.

imetys on maailman luonnollisimpia asioita. Kyllä se luonteva asento tulee ihan luonnostaan, kun kuuntelee äidinvaistojaan. Ei ennenkään mitään imetystukipuhelimia ollut ja äidit kyllä osasivat lykätä itkevälle vauvalle tissiä suuhun.

kolme lasta ja kaikkia imetin vuoden, mutta esikoisen imetyksestä en erityisemmin nauttinut ikinä.Jälkianalyysinä olen todennut, että vauvan imuote vain oli huono kaiken tuon ajan ja teki kipeää. (kireä kielijänne tms.huomaamaton, mutta imetykseen vaikuttava "vika".)

joillakin kielijänne/suu/kitalakihalkio tms. voi olla esteenä, ettei vauva saa kunnon otetta,

ennen aikuisikää, joten jos joku asia osataan hoitaa nykyään paremmin kuin ennen, niin kannattaa ehkä olla ihan tyytyväinen. Imeväiskuolleisuus on muuten aivan romahtanut entisajoista, myös Suomessa.

ainakaan imuotteiden opettamisesta. kyllä siihen on ihan muut syyt. Ei äideistä pitäisi tehdä epävarmoja sillä että tehdään imettämisestä joku taito jota pitää oppikirjoista tai puhelimista oppia. Rohkaistaan äitejä siihen että kyllä he itse tietävät, mikä asento tuntuu parhaalta. ap

Yksi syy oli se että kukaan ei kunnolla näyttänyt miten imetetään. Lukuisia muita syitä siihen oli myös joihin en tässä nyt puutu.

niin kylläpä vaan joutui useammankin kerran miettimään, että miten tuo onnistuis.

ennen aikuisikää, joten jos joku asia osataan hoitaa nykyään paremmin kuin ennen, niin kannattaa ehkä olla ihan tyytyväinen. Imeväiskuolleisuus on muuten aivan romahtanut entisajoista, myös Suomessa.

ainakaan imuotteiden opettamisesta. kyllä siihen on ihan muut syyt. Ei äideistä pitäisi tehdä epävarmoja sillä että tehdään imettämisestä joku taito jota pitää oppikirjoista tai puhelimista oppia. Rohkaistaan äitejä siihen että kyllä he itse tietävät, mikä asento tuntuu parhaalta.

ap

Ei minua vain ole imetetty, kun "ei se imetys onnistunut".

t. Pullolapsi 70-luvulta

niin kylläpä vaan joutui useammankin kerran miettimään, että miten tuo onnistuis.

Ei minua vain ole imetetty, kun "ei se imetys onnistunut".

t. Pullolapsi 70-luvulta

Pullolapsi 60-luvulta.

Ja olen vielä itse terveydenhoitaja, sekä imetysohjaaja! Omalla vauvallani oli imuote niin pielessä, että rinnanpäät olivat verillä ensimmäiset 2kk, ja itkin joka kerta imettäessäni. En tiedä johtuiko siitä että vauva ja samalla suu kasvoi, vai mistä mutta tuon 2kk jälkeen ei tarvinnut enää itkeä, vauva jotenkin alkoi imeä "oikein". Eivät vaan saaneet kätilöt eikä oma th:ni imuotetta paranemaan vaikka kaikki konstit kokeiltiin. Mutta onneksi maito tuli hyvin, muuten olisin taatusti lopettanut. Synnytys ei ollut mitään verrattuna siihen kipuun minkä imetys aiheutti.

johtuvat, kun tällaisia aloituksia lukee.



Onko se tosiaan niin vaikeaa asettua toisten ihmisten asemaan, te, jotka ovat sitä mieltä, että imettäminen onnistuu aina ja kaikkialla? Ovatko teidän mielestänne sellaiset naiset, joilla imetys on tuottanut ongelmia, kenties jotenkin tyhmiä tai jääräpäisiä?



Mun kaveripiirissä imetys on onnistunut ongelmitta, mutta esim. mun äidillä on ollut meistä kahden ekan kanssa vaikeuksia. Itsellä ei ole vielä lapsia, mutta jos niitä tulee, mulla voi mahdollisesti olla vaikeuksia, koska mulla on niin pienet nännit.



Voisitteko nyt kertoa, te imetyksen superosaajat, ettekö te TODELLAKAAN usko, että tämä(kin) asia voi olla yksilöllistä?

ilman opastusta en älynnyt tunkea tissiä "hampurilaisotteella" suuhun ja nännit oli verillä. Enkä olisi tajunnut esim. että alussa rinnat saa tyhjäksi vain erilaisilla imetysotteilla ja kärsin pakkautuneista rinnoista ja paakuista.



Hyvä se on, että opastetaan. Sitä en kylläkään kannata, että imetys"fanatismi" menee niin pitkälle, että pulloäitejä halveksitaan ja syrjitään.

Kätilönä täytyy olla täysin eri mieltä.

Luuletko tosiaan, että ennen harrastettiin aina täysimetystä?? Pyhä yksinkertaisuus.. Ei ollut köyhemmän väestön naisilla aikaa istuskella keinutuolissa imettämässä lapsiaan. Lehmät piti lypsää ja muut työt hoitaa. Vauva jäi isompien sisarusten hoitoon ja sai maitoa ties mistä lehmänsarvesta imien. Ja jos oli onnekas, jäi henkiin.

Varakkaampi naisväestö taas ei katsonut imetystä arvolleen sopivaksi.

Myöskään eläimillä imetys ei aina onnistu ja osa pentueesta kuolee.

Ei ennenkään mitään imetystukipuhelimia ollut ja äidit kyllä osasivat lykätä itkevälle vauvalle tissiä suuhun.

mullapa ei mennyt. Voin kertoa että siinä meinas mennä hermot ja tunsin itseni tosi huonoksi äidiksi kun imetyksen kanssa oli niin paljon ongelmia.

Ilman ihania ystäviä ymmärsin että vauva voi kasvaa ilman äidinmaitoakin.



Mutta hyvä että joillain ei ole mitään ongelmaa.



nimimerkillä 7 kk sitten olisin ollut tästä kirjoituksesta todella kateellinen

Niinhän sitä ajattelee, kun ei vielä ole omia lapsia.

ap

Ennenvanhaan oli esim koko suku samassa pirtissä suunnilleen ja mallia niille asennoille ja vauvanhoidolle yleensäkin näki lapsesta saakka. Nykyään äideillä ei ole läheisiä välttämättä keltä edes kysyä, kun äitinsä ovat eläneet 4h-aikataulutusaikana (jolloin imetykset tyssäsivät alkuunsa)

Ei sen kummempaa.