Häpeä, sinä äiti joka huusit lapsellesi kaupassa!!
Tänään olin poikani kanssa kaupassa, ja kuulin kaupan toiseen päähän (no ei ollu iso kauppa) kun joku huuti lapselleen. mentiin sitte kassalle kys. ihmisen perään, ja tämä eikun jatkaa huutamista. Pienelle tytölle, noin 2 vuotiaalle. Tyttö oli ihan pihalla, ei tehnyt mitään tuhmaa edes, kun mamma siinä karjuu vihaisena että mene nyt ulos täältä:(
miksei sitäpaitsi voi pitää noin pientä rattaissa kaupassaolo ajan, jos on noin vaikeata. tai pitää sylissä...ei taida se tyttö paljoon syliä saada.
tulin tosi surulliseksi tytön puolesta, koskaan en voisi olla noin ilkeä omalle pojalleni!
Kommentit (64)
huutamisesta, mielestäni kasvatukseen ei tulisi kuulua "turpa kiinni" kommentteja tms. Aikuisen pitäisi jaksaa olla aikuinen, se ei tarkoita sitä etteikö voisi suuttua tai asettaa rajoja lapselle.
Täällä kaksinaismoralismi kukoistaa, viinilasillisen juomisesta kannattaa soittaa lastensuojeluun, mutta kuka tahansa saa karjua lapsilleen miten haluaa eikä siihen saa puuttua.
joskus vuosia sitten yh-äiti, joka huusi lapselleen iltakaudet. Kamalaa kuultavaa.
nimimerkillä kokemusta on
Äitin ja isäni, mutta erityisesti äitini oli erikoistunut meidän lasten nolaamiseen ja itkettämiseen julkisilla paikoilla. Enkä todellakaan ollut mikään tuhma lapsi, pelkäsin liikaa tehdäkseni mitään tuhmaa.
Itsekkin olen sitä mieltä että karjuminen on turhaa. Mutta kerran kun lapsi oli kiukutellut koko päivän ja sitten kaupassa jatkoi ns.hiljaisempaa kitinää niin mulla vaan napsahti ja huusin aika kovaa:/ kaduin tätä ihan suunnattomasti ja pyysin sitten anteeksi lapselta ja selitin että äiti teki väärin.
Todella harvoin menetän hermoni ja sitten saan siitä kerrasta kuulla kun joku mainittelee että kuinka nuoret äidit ovat juuri tuollaisia.. Ja hah. Kukaan muu ei varmaan ikinä menetä malttiaan. Tuskin se nyt iästä on kiinni:D Ihan kuin minulla ei olisi oikeutta väsyä koskaan.
Tärkeintä on kuitenkin osata pyytää anteeksi jos joskus sattuu ne hermot menemään. Ja kyllä lapsi voi mennä "rikki" vaikka joku muu väittikin.
Kyllä sinäkin menisit jos sinulle jatkuvasti huudettaisiin ja nöyryytettäisiin julkisilla paikoilla.
...että ottaa päähän ku tollaset ihmiset saa lapsia!? Se onkin niin tosi reilua kiusata pienempiään...Se jos mikä on nynnyilyä. Jos ette jaksa lapsianne, mitäs hankitte niitä. Aikuisessa on jotain vikaa jos ei saa lastaan kuriin ilman pelottelua, nöyryttämistä ja huutamista.
Ja vaikka olisitte miten väsyineitä, ei se oikeuta teitä purkamaan sitä lapsiinne.
en pelota, en nöyryytä mutta ääneni korotan silloin tällöin ja huudan joskus mutta erittäin harvoin. Olen siis kelvoton äiti. Kiitos tiedosta. Veikkaan että se on sitten 99,99% suomalaisista vanhemmista keneltä saisi lapset ottaa pois jos se huutaminenkin kerran on kiellettyä kasvatuksessa.
Kas kummaa, kyllä minua vaan alkaa ärsyttämään enkä jaksa uhmaikäiselle nätisti sanoa enää 20-30kerran jälkeen. Mutta helvetin hienoa että on tuollaisia täydellisiä ihmisiä kuin sinä!
...että ottaa päähän ku tollaset ihmiset saa lapsia!? Se onkin niin tosi reilua kiusata pienempiään...Se jos mikä on nynnyilyä. Jos ette jaksa lapsianne, mitäs hankitte niitä. Aikuisessa on jotain vikaa jos ei saa lastaan kuriin ilman pelottelua, nöyryttämistä ja huutamista.
Ja vaikka olisitte miten väsyineitä, ei se oikeuta teitä purkamaan sitä lapsiinne.
en pelota, en nöyryytä mutta ääneni korotan silloin tällöin ja huudan joskus mutta erittäin harvoin. Olen siis kelvoton äiti.
No jos et pelota ja nöyryytä ja äänesi korotat vain silloin tällöin, pitkällisen pinnanvenytyksen jälkeen, et kai ole kelvoton äiti?
Kaikki joskus heikkoina hetkinään hermostuu.. Pinna kyllä vahvistuu vuosien mittaan, ei viitsi enää hermojaan menettää, kun se on niin energiaavievää hommaa XP
en pelota, en nöyryytä mutta ääneni korotan silloin tällöin ja huudan joskus mutta erittäin harvoin. Olen siis kelvoton äiti.
No jos et pelota ja nöyryytä ja äänesi korotat vain silloin tällöin, pitkällisen pinnanvenytyksen jälkeen, et kai ole kelvoton äiti?
Kaikki joskus heikkoina hetkinään hermostuu.. Pinna kyllä vahvistuu vuosien mittaan, ei viitsi enää hermojaan menettää, kun se on niin energiaavievää hommaa XP
oisit sanonut kaupassa suoraan tälle äidille.mutta ei.päivittelet asia täällä.kyllä olet tosissaan urpo ja hölmö.älä arvostele muita jos et turpaas auki itse saa.
Kyllä se äiti toivottavasti tajusi ihmisten vihaisista katseista.
ja mitä olisin sille sanonut? Miksi huudat lapsellesi? se olisi todennäköisesti kärjistänyt tilannetta enemmän.
toiseilleen tosi rumasti ja kaiken lisäksi huutamalla. Syyhän löytyy jälleen kerran kotoa! Lapsi ei ole muuta kuullut kuin huutoa ja komentelua alentavaan sävyyn. Miettiikö kukaan, miltä pienestä lapsesta tuntuu katsoa ylöspäin aikuista, joka rähjää vihaisen näköisenä?? Tuntuu luultavasti aika kauhealta ja pelottavalta. Ja ne jäljet, joita tuollainen jättää..... Ne näkyy myöhemmin, ei vielä seuraavalla viikolla. Ja jos nyt joku luulee, että täällä puhuu taas yksi pullamössösukupolven kasvattaja, niin metsään meni. Minä kasvatan lapseni varmasti hyvätapaiseksi, hyvän itseluottamuksen omaavaksi ihmiseksi ja todellakin joudun siinä lasta usein komentamaan. MUTTA, komentaa voi niin monella tavalla. Sanotaan asia selvästi ja napakasti, mutta kunnioittavasti lasta kohtaan. "Turpa kiinni" yms. typeryydet ovat aikuiselta huonoa käytöstä!!
Kompastuin portaissa ja aloin kiroilemaan. Joku ÄMMÄ alkoi vinkumaan, että kiroilu on rumaa!
Vierailija kirjoitti:
täällä piipität vaikka olisi sen suun voinut avata siellä kaupassakin. Urpo olet ja nyhvö.
Itse ajattelen, että äidillä saattoi olla hermo kireällä väsymyksen, kiireen, pms ja joulustressin vuoksi. Se, että jos arki on jatkuvasti liian raskasta niin jotenkin se lopulta purkautuu. Tässä tapauksessa huutamisena joka on toki väärin lasta kohtaan.
Löytyykö sellaista vanhempaa ollenkaan, joka ei olisi koskaan huutanut. Kun ajatellaan, että lapset on kasvatettu jo aikuiseksi. Enpä oikein usko. Eihän se huutaminen hyvästä ole. Ap on tainnut itse haluta huutaa, mutta ei ole vielä tehnyt sitä ja projisoi omia vaikeita tunteitaan muihin.
Sä et vaan ole vielä koskaan ollut niin väsynyt lapsen hoitoon kuin tuon lapsen äiti. Ei siinä ole mitään hävettävää.
Vierailija kirjoitti:
itse voisin hyvinkin olla tuo äiti tuolla kaupassa. Ymmärrän hyvin häntä. Joskus vain kertakaikkiaan palaa pinna, kun ei ole kuukausiin ollut yhtään hetkeä yksinään, ei nukkunut viikkoihin kunnolla, rahat on totaalisen loppu, mitään apuvoimia ei ole ja on ihan hervoton kiire. Kyllä maailmaan nyt hiukan huutoakin mahtuu.
Just niin tätä. Elämä on raskasta ilman että muut sitä vielä arvostelee. Voimia sinulle. Oot varmasti hyvä äiti. Ei lapsen elämä mene pilalle vaikka äiti joskus huutaa...
Mähuudan kyllä lapselleni. Välillä ei vaan tottele. Plus hyvä että välillä huudetaan, eipähän aikuisena jäädy ja joudu paniikkiin kun joku korottaa ääntään.
Satuin samanlaiseen tilanteeseen kerran lähijunassa. Joku tuli rattaiden kanssa junaan ja puhui jo asemalla koko ajan kännyyn jotain perjantai-illan kännijuttua kovien kirosanojen säästämänä. Lapsi kärtti äidiltään huomiota, mutta äiti vaan jatkoi juttuaan. Lopulta lapsi kai nousi rattaissa seisomaan ja pomppimaan, johon äidin reaktio oli huutaa "nyt saatanan lapsi istut paikallaan siinä". Minä ja koko muu junanvaunu meni aivan hiljaiseksi, kunnes joku sitten sai sanotuksi, että "niin metsä vastaa kuin huudetaan".
Odotin toista lasta silloin ja mun spontaani reaktio oli itku. Miten joku voi käyttää tuollaista kieltä lapselleen?
Siis totta kai lasta pitää komentaa ja kieltää. Huutaakin pitää tarpeen tullen.
Mutta en mä oikein tajua miten lapsen nolaaminen tai kiroilu edistää asiaa. Tuokin oli ihan itseaiheutettu tilanne, jos olisi äiti kiinnittänyt lapseensa huomiota, niin lapsen ei tarvitsisi hakea huomiota huonolla käytöksellä.