****HAAHUJEN SYYSKUU****

On tässä sunnuntaista asti ollut känkkäränkkä päällä. Sunnuntaina alkoi lantionluita särkemään ettei kunnolla pysty liikkumaan ja vaiva vain pahenee iltapäivään ja iltaan käydessä. Kiva siinä sitten öisin nukkua kun kylkeä kääntäessä aina herään :( Ja öiset vessassakäynnit ovat yhtä tuskaa kävellä.



Sitten toiseksi; nyt on alkanut painamaan ylävatsaa niin pirusti että on todella hankala istua :( Töitä (toimisto- ja tietokonetöitä) olisi vielä 3vk jäljellä joten ei kai auta muu kuin vain yrittää keskittyä ja ajatella positiivisesti (=neuvolatädin neuvo).



Niin ja tietenkin sitten väsyttää aivan mielettömästi kun ei öisin saa kunnolla nukuttua. Perjantaina kun kävin neuvolassa ja valittelin tätä huonoa nukkumista niin tuntui ettei täti kuuntele yhtään mitä sille sanoin; sai jotenkin sellaisen käsityksen että jos nukun yhden yön vähän (esim. 3h) niin seuraavana yönä nukun paremmin. No eihän se suinkaan noin mene vaan tähän asti on mennyt KAIKKI halavatun viikot huonoilla/vähillä yöunilla ja vasta sitten viikonloppuna olen päässyt kuittaamaan univelvoja pois nukkumalla puolille päivin. Näin on siis jo kuukauden verran mennyt joten se alkaa jo painaa päälle :/



Neuvolatäti muutenkin "kuittasi" nämä valitukset sanomalla että "se vain pahenee loppua kohden" ja "makaamaan ei saa jäädä koska menee niin heikkoon kuntoon ja synnytys on kova koitos", plaaplaaplaa... Että kiitti vain kannustuksesta :~(



Tulee siis pitkä tästä loppuajasta...



Danja, rv 31+5

Huh mikä närästelykausi mulla on menossa. Saattaa toki olla välissä parempikin päivä, mutta yleisesti ottaen rintakehä on tulessa pitkin päivää :( Rennie ei enää auta juur ollenkaan ja sitä nestemäistä ei viiti töissä klettaa mukana... onnistun kuitenkin hajottamaan sen pullon laukkuun tms. Illalla kittaan sitten Gavisconea (menikö edes oikein). Ja närästystä pikkasen edesauttaa mun aamuiset oksentelutuokiot... Aamupala ei tahdo pysyä sisällä. Oon yrittäny syödä vaan vähän aamuisin, mutta ei näköjään aina sekään auta. Huonoa oloa ei ole, mutta vauva punkee mahalaukkuun ja sitte läks, YÖK!



Ja supistelua on ollu kans. Ei kipeetä edelleenkään, mutta erittäin ikävän tuntuisia. Eilen huomasin kun olin koko päivän touhuillu enemmän ja vähemmän, että mullahan on käytännössä koko ajan supistanu. En vaan sitte oo tajunnu pysähtyä lepäämään. Ihminen on tyhmä!



Torstaina olis neuvola ja pitänee siellä kysyä miten noihin suppareihin nyt pitäis suhtautua. Vielä olis vajaa kolme viikkoa ja sit saa jäädä lomille. Samaan aikaan taitaa meillä Danja virallinen äippäloma alkaa ;) Mulla on siinä muutama vuosilomapäivä ennen äippäloman alkua.



Mutta nyt mä tajuan mennä päikkäreille kun väsyttää niin vietävästi. Ihana vapaapäivä ;)



Irish 31+5

Terveisiä taas pitkähköstä aikaa. Ihana lukea teän kuulumisia vaikkei olot niin auvoisia oliskaan. Tuo närästys on kyllä tuttua. Minulla on alkanut jo ajoittain nousta suuhunkin mahanestettä ja se tuntuu kyllä aika ikävältä. Rennie onneksi vielä auttaa ainakin yönärästyksiin.



Muillakin tuntuu olevan ruokahaluttomuutta ja pahaa oloa. Ihmettelin itsekseni kun kokoajan pitäisi syödä mutta yhtään ei tee mieli ruokaa. Olen huomannut että tällaisen huonon olon saa pois syömällä hedelmiä ja kohta tekee mieli sit jotain raskaampaakin. Paino on kyllä ihan uusissa lukemissa kun esikoiselta ehti 29.rvkoon tulla vain noin 6kg, nyt on jo +10kg. Vaatteita on saanut ostaa lisää kun esikoisen odotuksen aikana hankitutkaan ei mene päälle. Mulla oli tuossa 26-29 viikoilla painonnousua 1kg/vko mutta neuvolassa eivät vielä käskeneet hillitä syömistä.



Ihania hankintoja olette tehneet :) Briot on varmasti hyvä vaihtoehto, minunkin yksi kaveri suositteli niitä. Mutta me päädyimme lopulta emmaljungiin. Meillä on nyt keskitytty lähinnä esikoisen huoneen kalustamiseen ja varustamiseen niin että meän makkariin tulis tilaa uudelle tulokkaalle. Tuplarattaita olen harkinnut, kun esikoinen on vasta 1v3kk ja rupesi juuri kävelemään pari viikkoa sitten. Ne on vaan niin leveät... Emmaljungalle oli ilmestynyt sisaristuin jonka saa meänkin vaunuihin ja sellaisen ajattelin sit hankkia. Tarvittaessa ostaa sit kaksosrattaat jos tuo osoittaautuu huonoksi vaihtoehdoksi... Onko teillä mielipiteitä tuosta ratasasiasta?



Kuullostaa tutulta nuo työssä tuskailut. Minäkin sinnittelin viime viikkoon asti, mut sit tuli 2-3h supistelua, max väli 10min ja vastaanottotyötä piti tehdä. Silloin oli kyllä pakko lähteä kesken työpäivän, säikäyttikin kovasti että nytkö tämä jo syntyy, ja sairauslomalle sit passittivat. Minuthan olis kirjoitettu saikulle jo elokuun alusta esikoisen ennenaikaisuuden vuoksi mutta sovittiin sit lääkärin kans että kokeilen työssä kun kerran kaikki oli hyvin. Vajaa 2kk ehdin olla sit töissä.



Mut tsemppiä kaikille odotukseen ja vaivoihin, kyllä se nyytti sit palkitsee ja unohtuu kaikki tuskailut :)



Flunssan kourissa kamppaileva minitassu, rv jo 31+2!!

Virva, siehän oot justiinsa jo täysiaikainen, tai siis vauvelisi :D - toivottavasti nyt päättäisi tulla!!! Zemppiä synnärille :)



Helene, kauhia kokemus sulla oli - hui! Varmaan ehti ajatella jo ummet ja lammet, ei niin mukavia asiaoita... Vielä haahuna, rankkaa! Onnea jatkoon, toivottavasti pikkuisesi ei enää säikyttele sinua!



Danja ja Irish, ihanaa - täällä kateellisena luen teidä oireilua ;D! Ehkä se sitten ei tunnu enää niin mukavalta, jos tuonne asti pääsen :D! Parempia vointeja!



minitassu, ai sairaslomalle pääsit, tai jouduit? Miten sen nyt kukin ottaa ;D! Oletko ihan äitiysloman alkuun saakka? Nautiskele anyway ja voi hyvin :)



Missäs se Jennuli luuraa? Eikä Kisustakaan ole kuulunut mitään sitten aikoihin, ei maalispinossakaan :/ - ilmoittautukaa ihmiset :D



Omaa napaa: Eilen tuli dobbleri, aika nopeasti tuli - alle viikossa :D! Mutta vähän hankala oli löytää syke tai löysin mä, mutta mistä tiedän onko se vauvan vai mun? Kokemuksia, mistä sen löytää parhaiten? Mä löysin tän ihan alavatsalta, oikealta puolelta siitä luun vierestä - oisko sitten vauvan? Oman löysin tietty rinnalta... Ainoa vaan, että ei se niin nopeasti lyönyt mitä kuvittelin että löis?!? Nyt sitten huolettaa vietävästi TAAS kerran, aargh!!! Kuin nopee se lyö tässä vaiheessa?



Tekisi niin mieli mennä vielä yksityiselle ultraan ennen rakenneultraa, kun siihen on vielä puoltoista kuukautta aikaa... Eikä edes neuvolaa ole näiden ultrien välissä :/! Me ei uskalleta kertoa vieläkään kellekkään, vain vanhemmat ja muutama kaveri tietää... Mutta kohta se alkaa jo näkyy niin selvästi, että APUA! Tekisi mieli jo kertoa, mutta vielä haluisi varmistuksen, että kaikki hyvin... Miten te ootte tässä vaiheessa luottaneet siihen, että kaikki on hyvin? Tai pysyneet järjissänne? Mä oon ihan neuroottinen, koko ajan seurailen kaikkia tuntemuksia ja merkkejä sekä myös ihan muitakin tapahtumia, että ne on niiku enteitä... Esim. jos lehdessä otsikkona on jotain, että musta viikonloppu - ajattelen heti, että NONNI nyt se vauva on kuollut :O!



Mä kyllä tunnen myös jo liikkeitä, mutta ei ne niin selviä vielä ole että vois täysin niihin luottaa... Kyllä ne tietenkin helpottaa tosi paljon, mutta voihan niitä olla vaikka vauva ei voisi hyvin...



Auttakaa, kertokaa kokemuksia tältä ajalta- mitä vaan, jos muistatte jotain?



fantasy rv 13+2 (ultran mukaan)

Niiiiiin tutulta kun nuo tuntemukset kuulostivat :) Onnittelut dopplerista, se laite sai minut pidettyä järjissäni juuri alkuaikoina. Nyt liikkeitä on jo niin paljon, etten sykkeitä ole sitten enää kuunnellut kun neuvolassa. Mutta siis noilla viikoilla voi sykkeen löytyminen olla aika hankalaa. Ite tyytyväisenä kuuntelin omia sykkeitä alussa, mutta kun löytyy se vauvan syke, on se selvästi nopeampi kuin oma (n. 150 on laukannut) Miulla laite näytti samoja lukemia, vaikka kuului se oma syke (juuri tuolta nivusen kohdalta/alamahalta mutta sivusta) eli kai sitten otti läpi ne vauvan lukemat kun olivat siinä vaiheessa niin hennot kuitenkin. Miulle asia valkeni, kun kuuntelin miltä oma syke kuulostaa tuosta kaulavaltimolta... Siitä sai sen tahdinkin selville. Vauvan syke (jos saat oikean sykkeen kohdille) on sellaista laukkaavaa jumputusta, vähän niinkuin hevosen laukkaa. Lisäksi voi kuulua istukan kautta syke, joka on vähän saman kuuloista kun jos oma syke kuuluu läpi. Mutta yhtä lailla se istukkasyke kertoo kaiken olevan ok. Mutta tosiaan ota rauhallisesti, sykettä voi olla vielä vaikea metsästää, muistelisin saaneeni sen parhaiten kuulemaan ihan alhaalta (lähes karvarajan tuntumasta)



Ja niin tuttua on tuo, että ultraan tuntuu olevan niin pitkä aika. Se on tietysti teidän valintanne haluatteko ylimääräisissä ultrissa käydä, mutta jos vaan jaksat odottaa on se vaavillekin parempi, ettei liikaa masun rauhassa häiritä. (itse sain paniikin siitäkin, aiheutanko dopplerilla jotain haittaa vauvalle, kun yhdessä vaiheessa joka ilta kuuntelin... Mutta ei kai sentään.)



Kertomista pelkäsin myös, kun tuntui, että heti kun uskaltaa iloita, niin tulee jotain takapakkia.. Ja edelleen pelottaa, että meneekö kaikki lopulta hyvin onhan niitä riskejä ihan loppuun asti... Mutta muuta kun ei voi itse tehdä, kun pitää itsestään hyvää huolta. Nuo enteet on meikäläisellekin tuttuja... Jotenkin yhdistän linnut ja perhoset niihin keskenmenneisiin pikkuisiin, tuntuu, että ne niin on jotenkin osa tätä elämää, mutta samalla kun näen perhosia pelkään, ettei tämä uusin tulokas ole taas liittynyt sisarustensa joukkoon... Miulla on myös hupsu tapa, jonka päätin pitää loppuun asti.. Toiseen alku-ultraan (ekassa kun ei näkynyt vielä sykettä, kun vauva olikin viikon myöhässä aikataulusta..) laitoin tietyt korut (kuukivi-kaulakoru, vuorikristalli- ja unakiitti- rannekorut ja vuorikristallikorvikset) ja sitten kun kaikki olikin kunnossa, en ole uskaltanut koruja enää vaihtaa :) No korviksiksi vaihtui kesällä keltti-koru (kuunsirppi, joka suojelee ja parantaa) Siinä ekassa ultrassa miulla oli vielä samat farkut jalassa, kun ensimmäisessä keskenmenossa, joten niitäkään en enää ultriin laittanut... Toinen mikä miuta on auttanut, on että olen löytänyt tänä vuonna taas aika monta neliapilaa, ja alkuraskaudessa näin paljon jäniksiä, niitä pidin onnen merkkeinä myös. Taikauskoa juu, mutta that's me :)



Mutta siis fantasy tuo kaikki on niiiiin tuttua, koeta kestää ja kehitä joku oma juttu, joka saa sinut pysymään rauhallisena.



Nyt pitää mennä syömään, mutta I'll be back, jos vaan ennätän :)



Zeria ja Sylvesteri 26+2

minitassulle kommentoimaan. Jos kohtuu paljon liikutte rattailla, niin suosittelen kyllä tuplia. Mäkin mietin niitä vaikka esikoinen on kohta 3v. Esim ostosretkellä ois kätevää, kun sais esikoisenkin johonkin köytettyä ;). On niin vauhdikas tapaus... Sisaristumesta ei oo kokemuksia. Carenan double swingeistä oon kuullut kehuja. Ei oo kovin kalliitkaan. Ja kapeimmasta päästä. Ja niihin mahtuu pidempikin lapsi hyvin kuomun alle. Kuomut on erilliset ja lapset saa matkustaan erisuuntiin. Semmoiset hankkisin, jos ois tullut yhtään pienempi ikäero.



nau 29+6 (kohta 30 rikki :))

Ihana auringonpaiste sentään kerran viikkoon, onkin ladattu "arskaenergiaa" kuopuksen kanssa ulkona koko aamupäivä:)

FANTASY, tooosi tuttuja aatoksia ja fiiliksiä sulla, mitä itsekin pohdin ja pelkäsin noilla viikoilla. Kaikessa löysin jonkin piilomerkityksen, että tää tarkoittaa nyt että menetän vauvanalun. Ja kun mulla oli sitä kaksosen aikaansaamaa verenvuotoa&tuhruttelua milloin mitäkin määriä rv.6-13 ja vaikka suurimman osan ajasta pärjäsin ilman mitään suojaa, niin aloin kantaa terveyssidettä laukussani, että on sitten esim.ulkona jos (ja silloin ajateltuna KUN alkaa) verenvuoto kunnolla. Ja kun kaikki vuotelu loppui sit lopulta rv.13+ niin en voinutkaan ottaa sidettä pois laukusta, siellä se kulkee mukana aina vaan, koska uskon edelleen että se on onnenkapine, jonka vuoksi runsaampaa vuotoa ja keskenmenoa ei tullutkaan kokonaan:) Tällä viikolla juuri kun mies kaivoi avaimeni laukusta ja kysyi jo kovin nuhjaantuneesta terveyssiteestä että pitäiskö tälle hankkia kehykset niin saat sen seinälle:)

Mut oon ihan varma että jos heitän sen pois nyt, niin jotain kamalaa tapahtuu..ja sitten en ikinä antaisi anteeksi itselleni että heitin sen onnensiteen roskiin:/ Voi, kuinka ihanan sekopäiseltä kuulostankaan!!

Vatsatauti suurimmalti osin helpottanut, ainut on että kaiken nielaiseminen tekee yökkäysreaktion, jopa nesteen nielaisu:( Ja ruokahalu on tipotiessään, mut sitä kuuluu olevan muillakin samanviikkoisilla. Paino nyt sitten vaan on pudonnut, ei voi mitään, onneksi vauva taitaa saada joka tapauksessa tarvitsemansa mun kehostani, näin ainakin oon monesta paikasta kuullut.. Ai niin, onko muilla pulssissa tullut (siis omassa!) muutosta edelliseen nähden? Kun mulla on raskausaikana pulssi ollut 60-70 ja nyt on pompahtanut 90 yhtäkkiä, että johtuukohan raskaudesta vai tuosta mahataudista ja sen tuomasta rasituksesta? Verenpaine näytti kyllä ihan normilukemia kun mittasin, inhottavaa vaan kun sydän tuntuu jyskyttävän kuin raskaan liikunnan jälkeen, vaikka vaan nousee sängystä ylös:)

Huomenna perusneuvolakäynti, kysäisenpä sieltäkin sitten. Hyviä iltapäiviä kaikille!



Helene 31+6

Ei vain jaksa millään ikinä kirjoittaa mitää kun tuo hb on noin alhainen. Olo on kuin elävällä ruumiilla..



Virva. Oli se esikoisen synnyttäminen aika moista showta :D Me jaksetaan vieläkin vääntää juttua siitä että ekalla kerralla kun pääsin synnärille en saanut vauvaa vaan peräruiskeen :D No toisella kerralla sain sitten molemmat :D Todellakin toivon että tällä kerralla pääsisin vähän helpommalla..



helene. Tuo korkea leposyke on ihan normaalia raskausaiukana, koska sydän joutuu pumppaamaan paaaljon enemmän verta. Itse kuuliin esikoisen loppuraskaudessa koko ajan sykkeen korvissani ja se oli tosi inhottavaa. Eli älä siitä sykkeestä huoli, se on normaalia ja palatuu synnytyksen jälkeen.



Taikauskosta :) Mulla on kanssa kummallisia uskomuksia. En esim. ole pystynyt lainkaan käyttämään erästä äitiyspaitaa jonka ostin silloin kun olin kolmatta kertaa raskaana ja sehän päättyi km:n. Yhtenä päivänä viime viikolla pistin sen väkisin päälleni ja koko ajan kun se oli päällä olo oli aivan hirveä.. Eli enpä taida sitä en päälleni tyrkätä.

Myöskin pidän voimakristalleja välillä kädessäni että saisin vähän enemmän voimaa loppuraskauteen ja uskoa siihen että tämä oikeiasti onnistuu. Otan myöskin vitamiini niin tunnollisen kellontarkkaan että välillä naurattaa, ihan kuin se vauva pysyisi vain niillä hengissä. Lisäksi yksi päivä erehdyin syömään mieheltä jotain valmis pöperöä ja huomasin että siinä on arominvahvennetta niin näin seuraavana yönä painajaista siitä että se pirun aromivahvenne ahdisteli ja seurasi minua joka paikkaa :D Heräsin siitä unestäni todella ahdistuneena ja hikisenä ja sen jälkeen en ole pistänyt mitään sellaista mistä en tiedä mitä se sisältää. Ja kaikki jossa on yli 3 e-koodia on lentänyt roskikseen. Hei daa!! Ihan kuin se vauva nyt muka kuolisi siihen jos syön joskus jotain mikä sisältää aromivahvennetta!! Eli sekoaminen on täälläkin aika tosi lähellä, aina silloin tällöin. Onneksi mies saa pidettyä mut hyvin kurissa ja jalat maan pinnalla :D



Tällaista tällä kertaa :D



Hermy ja Baby-J rv 27+0

Neuvolassa kaikki ok, tätin arvio oli että seuraavaan kertaan mennessä on pikkuinen raivotarjonnassa:) SF-mitta tullut alas keskikäyrälle, 30cm, hb 114 ja eilen täälläkin hurjaksi mittaamani pulssi neuvolamittauksessa 70. Kuulemma juurikin tuo sairastaminen voi tehdä pulssin nousuja, joten sen puoleen ei hätää. Paino pudonnut kilon, ja sekin johtuu vatsataudista, pissa oli puhdas mutta kuulemma hiukan "samea" joka johtuu myös vatsataudin aiheuttamasta nestehukasta(vaikka olen jo juonut ihan normisti!) Pikkuisen sykkeet oli tällä kertaa 127-135 ja aina täti muistaa heittää sen oman sukupuoliarvionsa sitä mitatessa.. Eipä siellä muuta taas ollutkaan, 2viikon päästä taas normikäynti ja rv.35 sitten lääkärikäynti. Huimaa miten nämä viikot lähtivät kulumaan vauhdilla!!



*Helene 32+0*

Danja, noi känkkikset on kyllä niin tuttuja, ja voin uskoa että kipeet luut pahentaa niitä kovasti! Jos on paha olla töissä, niin hae ihmeessä saikkua, istumatyö on raskauden kannalta tosi hankala homma, varsinkin jos ei edes saa nukuttua.



Irish, muakin närästelee, mut vasta nyt. Toi sun kuulostaa kyllä aikamoiselta, jos ei rensutkaan enää helpota. Saisitko laitettua sitä gavisgonea johonkin toiseen purkkiin, vaikka muoviseen, niin että päivätkin helpottuis?

Suppareitten suhteen suosittelisin itte tarkistamista, koska mullahan on aukeillut kivuttomistakin kohdunsuu. Joskin ei hälyyttävästi, täällähän yhä ollaan yhtenä kappaleena.. syyskuisista viimeisenä, jippii..



Minitassu, kiva kun kirjoittelet! Jännä tuon ruokahaluttomuuden kanssa, kait se on kasvavan mahan kanssa herkästi semmoista. Mutta ei tuo sun painonnousu kovin hurjalta kyllä kuulosta. :)



Fantasy,kiva että sait dopplerin pian. Angelsoundsin kotisivuilla saa mun muistaakseni kuunnella miltä vauvan sydänäänet kuulostaa, että voi sitten verrata. Minun Albert-kaarina.blogspot.comissakin on meiän muksun sydänääntä pätkä, en muista millä kuulla. :) Mutta niitä ekoja ääniä kumminkin.



Taikauskoista semmoista, että itelle on tärkeetä kanssa noi neliapilat. Sillon ekassa raskaudessa raskautuessa aloin löytämään ihan hirveesti neliapiloita, silloin ihan alussa. Niitä aina nytkin välillä löytyy, ja minusta ne on ihania. Kannan äitiyskortin välissäkin yhtä, lompakossa on pari. Kuivaan niitä aina kuittien välissä lompakossa.



Helenelle onnea raivotarjonnasta, ja muistakin hyvistä neuvolauutisista. Sykkeestä sen verran, että itte tunsin aiemmin aika usein semmoista jotenkin lisälyöntisyyttä, mutta se on nyt helpottanut. On kuulemma normaalia.



ON: täällä vieläkin.. neljä päivää tosin vielä laskettuun aikaan, mutta niin toivoisin että tulisi syyskuun puolella. En tiedä miksi, jotenkin tykkään niin syksystä ja syyskuu on ihanaa aikaa. Mutta hän tulee kun tahtoo. Välillä ihan tajuton tuska, että tule nyt jo ulos, en kerrassaan jaksa enää. Tuossa muutama päivä sitten sain taas semmoisen "mikäs tässä oottaessa"-tunnelman. Nyt taas sitten tajusin, että olen syyskuisten sähköpostilistan viimeinen raskaanaoleva, ja kaikki muut kirjottaa vaan vauvajuttuja siellä. Lisäksi yksi ihana kirjeystävä sai viimeyönä tyttären, niin että hänkään ei enää pidä kanssani täällä yhtä paksuutta..



Joten tyyni pinta rakoilee vähän, ja taas tekee mieli antautua tuskailemaan. Tämä päivä meni aika hyvin, kävin uimahallin saunassa ja kaupungilla syömässä ja ostamassa pullonvihreän vintage "hoitolaukun" :D jona siis aion sen miehelle esitellä. Kolme tuntua vielä, sitten on sauna. Ja miehellä onneksi vapaa viikonloppu. Ehkä voisin huomenna lähteä kuudennelle linjalle katsomaan Astro Can Caravania. Tai sitten korjaamolle tanssiaisiin. Sunnuntaina olisi vintage-markkinat kaapelilla, mutta saa nähdä antavatko lompakko ja kunto periksi tehdä oikeasti yhtään mitään näistä.



Huoh, syntyis jo! 39+3

Viikolla käväsin neuvolassa ja kaikki näyttäis olevan mallillaan. Hyvät sykkeet löyty. Sf-mitta pudonnu keskikäyrälle, mutta ei kuulemma syytä huoleen ole. Huomasin kyllä itekin että vauva oli ihan eri asennossa ku viime mittauksella. Veriarvot onneks mulla noussu ja saan kuulemma vähentää rautalääkkeen yhteen per päivä ;) Paineet miltei samat ku koko ajan. Pissa puhdas ja painoa tasan sama ku viimeks. Eli hyvin siis. Paino ei pääse nousemaan ku vauva pitää huolen siitä ettei mamma liho ;) aina ku tulee hänen mielestään liikaa ruokaa mahaan niin punkee mahalaukkua ja mä oksennan... varsinkin aamuisin.

Terkkari ihmetteli miten olen vieläkin töissä. Kun kerroin että kyllähän se jo alkaa painamaan kinttuja ja väsyttää paljon niin kommentti olikin että: joo tässä vaiheessa ihan normaalia. Eli vaikka olenkin ihan friikki ja töissä vielä kuljen niin silti ei saikulle laiteta. Tosin en ollu vaillakaan. Kaks viikkoo vielä, huoh!



Sain sen liikelaskentalomakkeen neuvolasta. Kyllä sillä taitaa itsensä saada stressatuksi jos vaan alkaa joka päivä laskemaan... Eilen makoilin tv:tä katselessa ja eiköhän niitä liikkeitä tullu varmaan 20 jo vartissa. Sillon ei liene pakko maata tuntia paikallaan??



Onkohan meillä haahuilla joku geeni joka lisää tuota taikauskoa?? Itsekin välttelen tekemästä samoja asioita kun ennen keskenmenoja. Hyvin varovasti uskallan vauvan tavaroita laittaa paikoilleen, etten vaan turhaan innostu. En oo uskaltanu tilata edes lehtiä vauvoihin liittyen... ja vau-kirjan tutustumispakettikin on jääny tilaamatta kun eka raskauden alussa jo sellasen tilasin ja sehän se varmaan km aiheutti ;) Eilen täyttelin kyllä kupongit mutta uskallanko laittaa postiin?



Jep, nyt valmistautumaan oman äidin synttäreille ja kaupunkireissuun.



irish 32+2

KIITOS TODELLA PALJON zeria, helene, hermy, virva ja muut kannustuksesta mun epätoivon partaalla :)! Auttoi TODELLA paljon tietää etten ole ainoa "sekopää"... Mullakin on side laukussa, enkä uskalla ottaa sitä pois ;D...



Dopplerista vielä, että juu nyt vihdoin olen löytänyt vauvan sykkeen - se tosiaan oli omani siinä luun vierassä alavatsalla... Tää on selkeästi nopeampi, niin nopea etten edes ehdi laskea sitä... Ja pari päivää se on vasta kuulunut vähän selkeämmin, sitä ennen todella vaimeasti... Vieläkin, se kuuluu selkeästi heti kun doppleri laittaa alavatsalle - mutta katoilee välillä, kun pikkuinen liikkuu... Liikkeetkin kuulee sillä ja samalla tunnen ne.... Että tällähetkellä on parempi ja aika huojentunut olo, mutta silti vielä epävarma!



Ihanaa viikonloppua kaikille Haahuille :)



fantasy rv13+5

Nyt on aikaa kirjoitella tännekin, kun jouduin yllättäen saikulle =). Olo on kaikinpuolin ihan ok, mutta on supistellut jo kovasti samallalailla kuin kuopusta odotellessani. Varoittelin jo töissä viikko sitten, että olen menossa ensimmäiseen lääkärintarkastukseen raskauden aikana, enkä yhtään tiedä kohdunsuun tilannetta jne. Ja niinhän siinä kävi, että kohdunsuu oli lääkärin mielestä niin pehmeä, että ei missään nimessä töihin enää kun supisteleekin. Kuopus syntyi viikolla 38 ja painoi vain 2,8kg ja lääkäri oli sitä mieltä, että yleensä seuraava lapsi ei synny myöhemmin eli ei kannata riskeerata yhtään. Vähän on luovuttaja olo, mutta kun työ on niin fyysistäkin, niin tottakai on pakko ajatella vauvan hyvinvointia. Tähän asti olen jaksanut ihan hyvin, mutta nyt saikulla olen sitten nukkunut 3 tunnin päiväunia, joten varmaan stressi purkautuu...



Lääkärissä muuten kaikki hyvin. Sf-mitta oli ihan yläkäyrillä ja vauvan painoarvio oli ultralla katsottuna nyt 1kg. Hb on mulla yllättäen tässä raskaudessa ollut kokoajan hyvä, mutta terkkari oli sitä mieltä että 30 viikosta lähtien kannattaisi kuitenkin alkaa syömään lisärautaa.



Ei olla vielä laitettu mitään valmiiksi uudelle tulokkaalle. Suurin osa vaatteista ja tarvikkeista odottaa varastossa, mutta vaunut ja turvakaukalo pitäisi vielä hankkia. Haluaisin ostaa käytettynä Gessleinin futuret tai f6 -yhdistelmät, mutta niistä tuntuu olevan aika kova kysyntä... Ei ole vain enää kovin kauaa aikaa etsiä moisia =).



Ai niin ja kerroinko jo aikaisemmin, että rakenneultrassa meille arveltiin, että tyttö olisi tulossa. Tytöt vaan on kuulemma niin paljon vaikeampi nähdä varmasti, että kätilö kehotti kuitenkin olemaan maalaamatta seiniä vielä vaaleanpunaisiksi. Meillä siis ennestään kaksi poikaa, joten paineet on kovat sukulaisten taholta tyttöön...



Ihana syksyinen ilma muuten ulkona!!



Terkuin: HuldaTilda rv27+5