uskaltaako naiset hyväväillä miestä

Vaimo joskus onneksi innostuu oikein kunnolla hyväilemään. Muutaman kerran jopa torkkupeiton alla sohvalla niin että laukesin housuihin (eka kerralla yllättävän kiihottavaa). Valitettavasti ei voinut tehdä vastpalvelusta heti kun lapset leikkivät naapurihuoneessa ja vaimon orgasmi ei aivan hiljainen ... Antoi hyvän alkuvauhdin iltapuuhille.

50 vuotta avioliittoa takana

Vaimo ei voi antaa pillua jonkin gyne ongelman takia ei moneen vuoteen Mulla taas seisoo usein

Kärsin kovasti siitä ongelmasta

Tass oli pakko mennä vaimon viereen sain vaimon houkuteltua että se alo runkkaamaan miua

Laukesin ensimmäisen kerran vaimon runkatessa

Olen kiitollinen ei miltei viikkoon ole seissyt

Kunpa saisin hänet houkuteltua ottamaan suuhun

Nuolen myös esimerkiksi nännejä, kivesten alapintaa, nivustaipeita ja joskus lipaisen jopa välilihaa.

Joskus lipaisee JOPA välilihaa. Wau, estoton, rohkea nainen.

käykää siellä vieraissa jos niin paljon tekee mieli. Itsehän seuraukset kannatte. Jos se vaimo kerran on niin hirveän kamala ämmä, jolta ei saa edes seksiä eikä hyväilyjä (huom. nämä kaksi on täysin eri asiaa, eivätkä välttämättä edes liity toisiinsa), kannattaako sen kanssa olla naimisissakaan? Minä en aina jaksa hyväillä miestäni, oikeasti en jaksa, vaikken vieraissa ravaakaan. Meillä on kaksi aivan pientä lasta, jotka ihan oikeasti vaativat jatkuvasti syliä, hellyyttä, haleja ja suukkoja ihan vain kasvaakseen terveiksi, normaaleiksi ihmisiksi. Mieskin tarvitsee tietysti syliä, hellyyttä, haleja ja suukkoja, mutta ihan oikeasti, hän voi odottaa vaikka viikon saamatta siitä mitään sen kummempia traumoja tai kehityshäiriöitä - lapset ei voi. Ja koska se lasten sylitys ja hellittely on oikeasti ihan vain mun vastuullani, mies ei sitä tee, niin voi harmi, jos hän jää nyt tällä hetkellä vähän vähemmälle hellyydelle ja hyväilylle. No, oman lisänsä tuo toki sekin, että mieheni versio mun hyväilystä on se, että kourii jalkoväliä. Ei ensinnäkään ole kovin hellää, eikä mielestäni tosiaan mitään hyväilyä. Se voisi olla sitä, jos settiin kuuluisi muitakin hyväilytapoja, mutta kun ei kuulu. Ja minäkin kaipaisin joskus sitä syliä, hellyyttä, haleja ja suukkoja. Monesti olen miehelle siitä sanonut, pyytänyt ja kerjännyt, mutta eipä sillä mitään vaikutusta ole, paitsi ehkä hiukan tihentynyt jalkovälin kourimistahti parin seuraavan päivän aikana. Kyllä mä uskallan, mutta ei kiinnosta. Mä en ala ottamaan yksin vastuuta meidän parisuhteesta, sen voinnista ja hoitamisesta, enkä meidän seksielämästä, meidän välisestä hellyydestä ja hyväilystä ja mitä kaikkea hevonpaskaa sitä sanotaankaan parisuhteeseen kuuluvan.

Olen nainen ja meillä kolme pientä lasta, en TOSIAAN jaksa hyväillä tai hipelöidä ukkoa lastenhoidon välissä, käyn nimittäin myös töissä ja hoidan kaikki kotityöt 100%:sti. Jos mies puristelee ohimennen tissiä kun puen esim lasta niin voin sanoa että eipä paljoa kiihota...

lähes kaiken muun olla kunnossa ennen kun seksi voi toimia. Jos pienten lasten hoito on kokonaan minun vastuullani, jos pyykkivuori on kokonaan minun vastuullani, jos kodin imurointi, mattojen tamppaus, tiskien laitto, ruokahuolto jne. kaikki tämä on minun tehtäväni... YMMÄRRÄTTEKÖ MIEHET??? Onko se sitten niin ihme, että sitä alkaa kertyä katkeruutta toista kohtaan, joka ei jaksa ikinä nähdä vaivaa nostaa likaisia sukkiaan pyykkikoriin (saati opetella käynnistämään pyykkikonetta), jättää astiat lojumaan pitkin ruokapöytää syötyään ja häipyy pöydästä tietokoneelle vaivautumatta viemään edes omia astioitaan tiskikoneeseen, saati että olisi opetellut käyttämään koko tiskikonetta. Jos ruoanvalmistustaidot rajoittuvat siihen, että aamulla pöytään saadaan nostettua muropaketti ja maitotölkki, niin... noh, ihan kiva :S



Onhan minussa naisena paljon puutteita, jotka varmasti miestäni harmittavat ja olemme asoista keskustelleetkin rakentavassa hengessä. Kotonamme vallitsee jossain määrin konservatiivinen työnjako (ns. naisten ja miestentyöt) en esim. edellytä mieheltäni paitojensilitystaitoja tai muuta älytöntä, kun se kerran sujuu itseltäni niin paljon nopeammin. Mieheni taas automaattisesti on se, joka tyhjentää lattiakaivot ja puhdistaa tukkeutuneet viemärit ja huollattaa autot. Mutta kun perheen arki noin niin kuin yleisesti ottaen jakautuu melko tasan lastenhoidon ja kodinhoidon suhteen, niin uskon, että silloin myös vaimot kokevat olevansa vähemmät "alistetussa" asemassa, eivätkä katkeroidu kokiessaan itsensä orjuutetuiksi työtaakan alla.



Minä laitan mielelläni ruoat perheessäni, mutta tarvittaessa mies pärjää aamu ja ilta-paloista lasten kanssa, jotta saan vaikka hetken hengähtää. Kun koen, että mieheni osuus kotitöissä olisi edes se 40% vs. 60% niin sekin jo tasa-arvoistaa asemaa niin paljon, että suhde puolisoon on aivan toinen. Silloin jaksaa ajatella parisuhteen muitakin asioita...



Perheen peruspaletin kun vain on pakko pyöriä, leipää on saatava pöytään, puhtaita vaatteita on oltava lapsille ja aikuisille. Kun nämä tarpeet on tyydytetty, ehtii keskittyä olennaisempaan, itse parisuhteeseen ja sen hyvinvointiin. Elämän tärkeimpään ihmissuhteeseen. Silloin hellyys, hyväily ja seksikin alkaa maistua aivan toisella tavalla (myös vaimolle) :) Kannattaa kokeilla!!!



Nimim. 10v naimisissa, 3 lasta ja seksiä/hellyyttä nykyään lähes päivittäin lasten nukkumaanmenon jälkeen...

Onko teillä koko parisuhde kunnossa jos näin itsestään selvstä asiasta ei pysty edes puhumaan????!!!!!! Meillä ei mitään ongelmia,puhumme koskettelemme,usein jopa genitaali alueilta mutta se ei välttämättä tarvitse edes johtaa itse seksiin.olen mies ja pidän siitä että saan hyväillä rakkaani niskoja jalkoja ym.ja tiedän että kun saan hänet irtautumaan arjen pyörityksestä niin hänkin tykkää tehdä minulle samoin...ja minäkin nautin siitä että hän suutelee vatsaani ja hivelee rintakarvojani ym...MIKÄ tässä jutussa on niin VAIKEA asia ettei edes puhua pysty?? ehkäpä kannattaisi harkita jonkunlaista pariterapiaa jotta puhuminen helpotuisi,se voi ratkaista monta muutakin pulmaa....MIES37v.joka rakastaa naistaan ehdoitta

Arkielämän pieniin nautintoihin kuuluu hyväilyt puolin ja toisin pitkin päivää...

Joskus se pieni kiihotuksen tila lisää jännitystä ja oikein odottaa hetkeä, jolloin pääsee kunnolla nautiskelemaan.

Seksistä täytyy puhua jos on tarvetta.

Onko teillä koko parisuhde kunnossa jos näin itsestään selvstä asiasta ei pysty edes puhumaan????!!!!!! Meillä ei mitään ongelmia,puhumme koskettelemme,usein jopa genitaali alueilta mutta se ei välttämättä tarvitse edes johtaa itse seksiin.olen mies ja pidän siitä että saan hyväillä rakkaani niskoja jalkoja ym.ja tiedän että kun saan hänet irtautumaan arjen pyörityksestä niin hänkin tykkää tehdä minulle samoin...ja minäkin nautin siitä että hän suutelee vatsaani ja hivelee rintakarvojani ym...MIKÄ tässä jutussa on niin VAIKEA asia ettei edes puhua pysty?? ehkäpä kannattaisi harkita jonkunlaista pariterapiaa jotta puhuminen helpotuisi,se voi ratkaista monta muutakin pulmaa....MIES37v.joka rakastaa naistaan ehdoitta

mutta hyväilyt rajoittuu vain rakastelu hetkeen. Itse tykkäisin "muhia" vaika sohvalla sylikkäin, että hän koskisi niskaani ja hiuksiani (mun varmaan erogeenisin alue!), mutta aina kutittaa, käsi puutuu, hankala olla, tuli nälkä/jano/vessahätä... Eikä halua että minä hyväilen häntä juuri tuon kutiamisen tms takia, itse kaipaan niin paljon toisen ihon lähelle! Halaa joskus pikaisesti, suikkaa suukon tai läppäisee pepulle arjessa, mutta siinä kaikki.



Mä kärsin, koska osittain tuon läheisyyden puutteen takia rakastelemme sitten usein että saan miehen lähelleni. Sekin on toki ihanaa, mutta outoa noin on/off.

Ensimmäisessä liitossa vaimo kysyi alkumetreillä haluanko että hän "imee". Toki haluan mutta tilanteessa hän ei ehtinyt. Seuraavaksi sitä pyytäessäni hän aina sanoi että minun pitää antaa hänelle aikaa!Ettei voi noin vain! Miten "noin vain". Aina suoraan sisään ja nukkumaan. Kului 7 pitkää vuotta. Ajattelin että kuinkahan kauan vielä pitää odottaa. Yritin laittaa eroottisia elokuvia vihjailemaan johon vaimo totesi että "emme me tuollaisia tarvitse!" Näin kului liitto äärifeministin kanssa loppuun.

Toisessa liitossa seksi oli mahtavaa muutaman vuoden. Sain kaiken minkä halusin toiselle antaa! Annoinkin niin paljon kuin itse halusin:) ja halusin paljon! Päivittäin, aamuin illoin. Sitten pikku hiljaa rouva alkoi "laiskotella". Jouduin sanomaan että luetko Kotiliettä samalla kun yrität hyväillä. Joku varmaan keksii sanoa nyt että nainen ei ollut tyytyväinen suhteessamme mutta oli. Silti esileikki kuihtui pois.

Seksin ja tyydytyksen saamisen merkitystä juuri hyväilemällä ei voi millään tavalla vähätellä. Se rentouttaa ja vähentää stressiä ja elämä ja suhde kukoistaa! Ei ole vaikea keksiä syitä miesten huorissa käymiselle. Miksi asiasta on niin käsittämättömän vaikea puhua elämänkumppanin kanssa? Millainen häpeä on pantu siitä puhumisen päälle. Kuitenkin kaikki nauttivat. Eikö? Anna ja saa!

Eipä se minun avokkikaan juuri minua hyväile. 7v oltu yhdessä ja ihan ekavuosina se suostu muutaman kerran kaluani lipaseen,mut ei viimeiseen 4vuoteen tee muuta,ku makaa selällään tai hyppää suoraan satulaan. Se ei kaluuni koske,ku vahingossa ja pusuja en saa päätä alemmas ollenkaan,eli mä joudun aina tekeen kaikki esileikitkin. Puhuakkaan ei asiasta enää jaksa,ku ei auta,et MIKÄ AVUKSI?

M29

Ollan oltu yhdessä pian parikyt vuotta. En muista että olis koskaan tehnyt aloitetta seksiin. Ei koskaan ole seksin alettua itse tarttunut kulliini tai muulla lailla hyväillyt. Pyynnöstä kyllä mutta kovin haluttomalta se on tuntunut.

Kävin sitten vihdoinkin panemassa toista naista joka on mua halunnut koko sen ajan kun ollaan tunnettu (n. 20 vuotta). Onpahan kokemus kun nainen on kiihkeä ja hulluna halusta ja kalusta!

Sai koko touhussa useita orkkuja (vaimo on saanut tasan yhden koko aikana kun ollaan oltu yhdessä). Mahtava tunne kun saa antaa toiselle tuollaista nautintoa.

Ja mikä itsetunnon kohotus kun huomaa ettei vika olekaan itsessä vaan siinä toisessa kun se ei orkkuja saa.

Jos naisesi ei sua ota huomioon seksissä niin katseet vieraille markkinoille (älä kuitenkaan mene rakastumaan). Ei siitä parisuhteesta kannata luopua jos se muuten toimii.

M +40

ja hän antaa palautetta, jos joku tuntuu erikoisen hyvältä tai tahtoo minun tekevän jotain tiettyä nautinnollista.

Oraalista seksiä mies saa joka viikko, muttei joka kerta ;)

Seksi ei saa mennä kaavamaiseksi kummankaan puolelta, sillä siinä tapauksessa alkaisi kyllä halut väljentyä.

Vaimo varmaan luulee, että mies on huippuunsa kiihottunut jos vaan seisoo.Itse kyllä hyväilen naistani... sänkyhommat menee aina samalla kaavalla:

1.Minä kiihotan naisen hyväilemällä ja hellimällä

2.Minä tyydytän naisen mm.suuseksillä, yhdynnällä, ym. useisiin orgasmeihin.

3.Minä tyydytän itseni naiseen.

Kohdassa 3 saan huonomman orgasmin kuin itse runkkaamalla.

Sama vaiva. Ja hetken päästä nainen ihmettelee kun mies on haluton eikä enää tee aloitetta.

Kädellä käyminen alkaa tuntua paremmalta vaihtoehdolta.

jep,jep

tykkäisi hiplata miestä, mutta hiipuihan se sitten kun toinen ei halunnut kun pikaisesti panna ja nukahtaa.



Niinpä sitten kävi, että tapasin työn kautta tutun miehen ja miten on ihanaa silitellä toisiamme ja seksikin on molemmin puolin villiä ja vapaata...oman miehen kanssa pimeessä peiton alla viime vuosina, kun ei vaan napannut (yhdessä yli 20v). Ja me menimme molemmat rakastumaan ja nyt tätä tuskaa kestetty jo 4v....mutta se seksi ja toisen hyväily, se on niin taivaallista et melkeinpä tän kärsimyksen jaksaa nähdä.



N41

Miten niin USKALTAA???? tarviiko se muka rohkeutta? Miten niin HÄVETTÄVÄÄ???? mitäs häpeämistä siinä on?

Jos hyväilyllä tarkoitetaan hellää koskettelua ja silittelyä - kiusoittelevaa kiihottamista, niin en ole saanut tässä liitossa (kohta 10v)!!! vaikka olen sitä muutaman kerran pyytänyt, niin EI.

Vaimo varmaan luulee, että mies on huippuunsa kiihottunut jos vaan seisoo. Olisi niin mukava olla joskus saavana osapuolena... maata vain sängyllä ja nauttia hyväilyistä.

Itse kyllä hyväilen naistani... sänkyhommat menee aina samalla kaavalla:

1.Minä kiihotan naisen hyväilemällä ja hellimällä

2.Minä tyydytän naisen mm.suuseksillä, yhdynnällä, ym. useisiin orgasmeihin.

3.Minä tyydytän itseni naiseen.

Kohdassa 3 saan huonomman orgasmin kuin itse runkkaamalla. Johtuu varmaan vaimon väljyydestä, kun on jo pari lasta pukannut. Eikä ala pilluaan reenamaan vaikka olen siitä muutaman kerran sanonut.

Olen todella myös ymmällä että tuo fyysisen kontaktin ottaminen omaan mieheen on niin käsittämättömän vaikeaa! Kyllä mieskin haluaa tuntea kosketuksen, rakkaan sormet ihollaan. Jalat seljässään.. Vai olenko typerä ajatellessani näin? Miehen kuuluu olla hellä ja tyydyttää nainen. Nainen vaan ottaa vastaan mitä annetaan? Muuten tuo lainatun kuvaus sänkyhommistaan oli kuin minun kynästä. Just noin se meilläki sujuu..

Vaihda naista. Ota oikea nainen, joka nauttii miehen hyvänä pitämisestä. Minusta on ihanaa saada mies kiihottumaan ja haluamaan kanssani leikkimistä. Suurin nautintoni on tuottaa miehelle kiihotusta ja nautintoa. Nautin siitä myös itse kiihottumalla enemmän ja enemmän.

sama kaava kuin n:10

Eipä ole kauhean kivaa:(

... ihanaa miestäni. Silitellään, halitaan ja ollaan sylikkäin.

Imen usein munaa ja pidän siitä. Nuolen myös esimerkiksi nännejä, kivesten alapintaa, nivustaipeita ja joskus lipaisen jopa välilihaa. Meillä kuuluu esileikkiin melkein aina. Myös mieheni antaa suuseksiä usein ja mielellään.

Pidän hänen tuoksustaan, maustaan, tunnustaan... ja kielestään!

10 vuotta yhdessä, lapset tehty, kaava kuin kympillä.

Opetetaanko se jossain vitunpihtaamiskurssilla yläasteella?! Vai ravaako kaikki ämmät vieraissa lastenteon jälkeen siinä määrin, ettei "työmatkan" tai "ylitöiden" tai "tyttöjen illan" jälkeen kotiin riitä kuin laiskaa säälittävää ämmä-seksiä?



Olisipa miehilläkin joskus naistenlehtien suosittelema moraalitauko, ja saisi "tehdä rohkean liikkeen, elää htekessä, antautua astien vietäväksi" tai ihan miesten kielellä: käydä vieraissa.

käykää siellä vieraissa jos niin paljon tekee mieli. Itsehän seuraukset kannatte. Jos se vaimo kerran on niin hirveän kamala ämmä, jolta ei saa edes seksiä eikä hyväilyjä (huom. nämä kaksi on täysin eri asiaa, eivätkä välttämättä edes liity toisiinsa), kannattaako sen kanssa olla naimisissakaan?



Minä en aina jaksa hyväillä miestäni, oikeasti en jaksa, vaikken vieraissa ravaakaan. Meillä on kaksi aivan pientä lasta, jotka ihan oikeasti vaativat jatkuvasti syliä, hellyyttä, haleja ja suukkoja ihan vain kasvaakseen terveiksi, normaaleiksi ihmisiksi. Mieskin tarvitsee tietysti syliä, hellyyttä, haleja ja suukkoja, mutta ihan oikeasti, hän voi odottaa vaikka viikon saamatta siitä mitään sen kummempia traumoja tai kehityshäiriöitä - lapset ei voi. Ja koska se lasten sylitys ja hellittely on oikeasti ihan vain mun vastuullani, mies ei sitä tee, niin voi harmi, jos hän jää nyt tällä hetkellä vähän vähemmälle hellyydelle ja hyväilylle. No, oman lisänsä tuo toki sekin, että mieheni versio mun hyväilystä on se, että kourii jalkoväliä. Ei ensinnäkään ole kovin hellää, eikä mielestäni tosiaan mitään hyväilyä. Se voisi olla sitä, jos settiin kuuluisi muitakin hyväilytapoja, mutta kun ei kuulu. Ja minäkin kaipaisin joskus sitä syliä, hellyyttä, haleja ja suukkoja. Monesti olen miehelle siitä sanonut, pyytänyt ja kerjännyt, mutta eipä sillä mitään vaikutusta ole, paitsi ehkä hiukan tihentynyt jalkovälin kourimistahti parin seuraavan päivän aikana.



Kyllä mä uskallan, mutta ei kiinnosta. Mä en ala ottamaan yksin vastuuta meidän parisuhteesta, sen voinnista ja hoitamisesta, enkä meidän seksielämästä, meidän välisestä hellyydestä ja hyväilystä ja mitä kaikkea hevonpaskaa sitä sanotaankaan parisuhteeseen kuuluvan.