Miksi synnytyksessä kuuluu kestää kovaa kipua, vaikka muuten puudutetaan

henkilökunnan ei tarvitsisi turhaan odotella pitkäveteistä synnytystä. Epiduraalia ei sitten ehditäkään antaa, kun vauva syntyy niin vauhdilla. Sitten ihmetellään, miksi synnyttäjä huutaa kivusta tai repeää pahasti. Mutta tulipahan säästettyä sairaanhoitopiirin rahoja.

Vaan mitä suuremmissa määrin myös siitä syntyvästä vauvasta. On ihan kiistaton tosiasia, että lääkeaineet kulkeutuvat myös syntyvään lapseen. Toisaalta osa lääkeaineista aiheuttaa ei toivottuja vaikutuksia myös synnytykseen; synnytys voi hidastua ja pitkittyä, jolloin joudutaan sitten antamaan toista lääkettä supistusten voimistamiseksi.

ponnistustarpeen puuttumisesta. Ei asia ole niin mustavalkoinen!



Vai miten selitätte sen, että ensimmäisessä synnytyksessäni oli epiduraali ja erittäin selvä ponnistustarve, toinen synnytys oli luomu eikä ponnistustarvetta tullut ollenkaan?



Olisi oikeasti hauska kuulla jonkun "puudutteet vievät ponnistustarpeen" -jauhajan selitys tälle.

Nekin aiheuttavat luonnollista kipua.



Saako sitä kipua lääkitä vai onko parempi "kuunnella kehoaan"?

Minä en ole ikinä kokenut hammassärkyä, vaikka on ollut isokin reikä. Eikä mitään puudutusta tarvitse poraamiseen, kun se ei tunnu paljon miltään. Synnytin käynnistettynä, ja pari päivää laitettiin tabuja ja oksitosiinia, kone piirsi supistuskäyriä, mutten tuntenut mitään kipua. Neljään senttiin täysin kivutta, sitten tuli voimakkaita kivuliaita supistuksia, ja sain epiduraalin, jonka jälkeen mikään ei koskenutkaan, paitsi se hetki kun pää putkahti reiäistä ulos, mutta se oli todellakin ohikiitävä hetki, kun tuntuu että halkeaa. Ei synnyttäminen ollut minun kohdallani kamalaa, ja olin aina pelännyt sitä ihan tajuttomasti...

eikä pitkittynyt synnytys ole sille VAUVAllekaan hyväksi. Silloin puudutus on voi nopeuttaa, etenkin jos saa oksitosiinitipan myös.