Onko meidän perheellä toivoa enää???
Tilanne on tämä, talous on ihan kuralla, koska toinen meistä vanhemmista on ollut työttömänä pitkään -> tulojen pudotus..
Töissä minä jatkuvasti pomon ja työkaverin vallan alla, en uskalla pitää puoliani, etten menetä työpaikkaani.
Lapset eivät pärjää koulussa kovinkaan hyvin. Yksi lapsista häiriköi koulussa, josta johtuen saan jatkuvasti viestiä, ongelmia on monissa asioissa siellä. Lapsella diag. adhd.
Lapseni pelaavat joukkuepeliä, peliaikaa eivät saa juuri koskaan. Kavereitakaan ei heillä ole.
En jaksa siivota, en mitään, töissä pitäisi jaksaa käydä.
Miten voi näin ahistaa? Osaako joku potkia tai auttaa/ymmärtää?
Kommentit (13)
Voisiko työttömänä oleva hoitaa siivoukset ja vaikkapa yhteydenpidon koulun kanssa, ettei kaikki jäisi sinun kontollesi? Meillä ainakin mies hoitaa yhtälailla kotihommia ja lapsiin liittyviä asioita kuten minäkin, vaikka molemmat käydäänkin töissä. Kun mies oli lasten kanssa kotona hoitovapaalla, siivoukset yms. kuuluivat hänen vastuulleen, aivan kuten itsekin tein samassa tilanteessa. Seuran vaihtoa minäkin suosittelen lapsille. Meillä poika pelaa futista ja juuri tuosta syystä vaihdettiin seuraa. Kun tarkoitus on kuitenkin päästä pelaamaan, ei ollut mitään järkeä kuskata poikaa kentälle vain istumaan vaihtopenkille. Kummasti taidotkin alkoivat lisääntyä kun peluuttamista tuli lisää. Voimia koko perheelle!
Tolta se tuntuu välillä. Meillä myös työttömyyttä, sairautta. Lapsilla ei kavereita ja toista on kiusattu koulussa. Silti me pidämme perheenä yhtä, olemme huippu tiimi.
Kyllä kaikesta selviää, jos jaksaa yrittää. Apua saa myös, jos pyytää. Koita jaksaa :)
ja sata kertaa pahempikin.
Kamalaa masennusta ja väsymystä. Pätkätyötä mulla, työpaikkakiusaamista ja syrjintää. Olen opiskellut paljon ja aina tämä paska. Miestä ei kiinnosta lasten asiat, ei kotityöt ei mikään. Paskainen koti, koulu- ja tarha-asiat minun kontolla. En jaksa niitä ja aina tulee huomautteluja täyttämättömistä lapuista. Ruokaa en jaksa tehdä, kaupassa on pakko käydä, koska mies ei osaa. Puhtaita vaatteita ei liiemmin ole, kukaan ei jaksa pestä... menen pätkätyöhön aamulla aikaisin, mies omaansa vielä aikaisemmin.
Nuoremman vien aamulla tarhaan väsyneenä ja potkivana polkupyörällä. Kukaan muu lapsi ei vielä ole niin aikaisin. On 9 tuntia siellä.
Rahaa on tosi vähän, poika liikunnallinen ja ei ole varaa laittaa harrastukseen.
Mulla vaikeita ja pahoja elämänkohtaloita, vaikea masennus ja toinenkin f-koodi...
Haluaisin tappaa itseni, olen harkinnut koko perheen kuolemaa, ettei kukaan jäisi..meidät tuntevat ovat ihmeissään, miten joillekin voi sattua niin paljon epäonnea.
Kela hylkää sairauspäivärahahakemukset, terapia aivan mitätöntä, mulle ei kirjoita lääkäri välttämättä s-lomaakaan, koska pakko kuulemma vaan jaksaa (vaikka istun aamulla maassa pyörän vieressä ja itken, oksennan aamulla kun herätyskello soi). Työvoiman palvelukeskuksesta en saa apua, ei ammatinvalinnan ohjausta ei neuvoja tukiasioissa jne.
on kirjain+numerosarja lääkärin todistukessa. F merkitsee kaikkia mielenterveyden häiriöitä. Voit googlettaa.
Ja Suomessa vaan jatketaan hyvinvointivaltion purkua. Säästetään.
Voi luoja, voimia kaikille sitä tarvitseville!
SOS-keskus voisi auttaa (SUomen Mielenterveysseuran).
http://www.mielenterveysseura.fi/kriisityo
Kuulostat uupuneelta. Monesti kodin siisteyskin kertoo "mielen maisemasta", ei siihen jaksa panostaa, jos kaikki tuntuu muutenkin olevan solmussa.
Itselläni ja perheellänikin on tämmöisiä tilanteita ollut välillä. Onneksi tuntuu, että rankat ajat ovat takanapäin ja parempaa tulossa, vaikka eihän semmoista aikaa tule elämässä olemaan, että kaikki olisi huoletonta ja mahtavaa. Isoimmat vaikeudet on kuitenkin voitettu.
Paljon, paljon halauksia ja voimia sinne, toivottavasi teidän perheenne asiat menevät parhain päin.
Jos yhtään lohduttaa, olen itse ollut uupunut vähän vastaavan laisista syistä ja voin kokemuksesta sanoa että elämällä on tapana järjestyä!:)
Siivouksesta viis!
peliaikaa liikenee. Vaihto kannattaa ja pitää tehdä nyt, kun sarjat ovat vasta alkamassa. Se piristäisi ainakin lapsia. Lisäksi laatikaa kotityölista, jossa on kaikille hommia ikään suhteutettuna ja "vahtikaa" toisianne, että hommat tehdään.
Aloita jostain! Itsestäsi, kodistasi. Sitten lapsien kanssa! Energia ja voimat palaavat pienistäkin positiivisista teoista! Yhden asian saa kuntoon niin moni muu hoituu siinä sivussa ihan itsestään! Tsemppiä! Aina on toivoa! Täytyy vaan itse vääntää niitä asioita eteenpäin POSITIIVISIKSI! Vaihda lasten harrastus? Etsi itsellesi uusi työ/harrastus. Vie tavaroita siivouksen alta kirpparille yms!
Onpa teillä asiat kasaantuneet. Koita saada apua itsellesi, varaa aika vaikka ihan omalääkärille. Saat lääkityksen, niin uupumus alkaa helpottaa. Ja tosiaan, voisiko harrastuksia vaihtaa toisiin, työtä vaihtaa ym.?
Teette kodissa suursiivouksen niin sekin piristää mieltä :)