Onko 1v7kk liian nuori olemaan erossa äidistään viikonlopun?

Oma lapseni on mitä täysipainoisin esikoululainen.

3kk ikäisenä olin poissa kotoa 2 yötä koska autoin vanhempiani pääsemään ulkomaanlomamatkalle. Ilman minua matkaa ei olisi voitu järjestää, sillä äitini on liikuntaesteinen ja isäni dementikko. Tarvitsivat apua matkalla. Lapsi jäi tuolloin isälleen sitten matkan ajaksi.

Tuon jälkeen vietettiin lapsen isän kanssa n puolen vuoden välein kahdenkeskisiä öitä/viikonloppuja, jolloin lapsi oli hoidossa anoppilassa. Koskaan ei mitään muuta ongelmaa ole ollut kuin että me vanhemmat olemme kovasti kaivanneet lastamme.

Lapsi kestää hyvin 1-2 yötä erossa vanhemmistaan, jos hoitajat ovat ennestään tuttuja ja isä tuskin on kovin vieras lapselle.

Vielä jos matka on noin hurjan lyhyt, niin älä suotta jännitä, jos nukkumisesta ei kerta kaikkiaan tule mitään, niin exäsi varmaan osaa käyttää puhelinta ja soittaa sinulle.

Soita jollekin kaverillesi ja menkää vaikka leffaan ja syömään, niin saat lapsen hetkeksi pois mielestäsi.

Lapsemme on menossa tulevana viikonloppuna ensimmäistä kertaa isälleen kahdeksi yöksi. Lapsi ei ole ollut aikaisemmin yökylässä missään ilman minua ja ihan mahdottomasti jännittää, en kylläkään tiedä miksi. Isän hoitotaitoihin luotan ja välimatka on vain 3km, joten jos lapsi tuntuu kovin kammoksuvan yöpymistä (outo asunto hänelle), voi hän tulla kotiin vaikka jo seuraavana tai samana päivänä. Aiemmin tapaamiset on hoidettu minun luonani.

Missä vaiheessa teillä alettiin järjestämään ns. isä-lapsiviikonloppuja?

Ja mitä teitte sillä vapaa-ajalla? Minulla jo nyt outo ja ontto tunne, kun tiedän jääväni ihan keskenäni muutamaksi päiväksi. Tuskin osaan rentoutua ja nauttia siitä, ainakaan näin ensimmäiselä kerralla.

Onko muilla ollut yhtä iso askel antaa lapsi viikonlopuksi toiselle vanhemmalle?

Mun vaimo lähti toiselle paikkakunnalle töihin kun kuopus oli 1v2kk. Siitä lähtien ollaan pärjätty arkipäivät ilman lasten äidin paapomista.



Ei me isät nyt ihan kädettömiä olla.

Mutta jos nyt kuvittelen, että olisin eronnut miehestäni, niin en voisi antaa 1v9kk poikaani viikonlopuksi hänelle. En epäilisi hoitotaitoja, vaan sitä,että poika on vielä niin minussa kiinni, että olisi hänelle järkytys olla äidistä erossa yön yli.



Muutama kuukausi tuon ikäisen elämässä tuo niin paljon lisää ymmärrystä, että jos epäilet, niin odottele jonkin aikaa anna lapsesi tavata isäänsä mahdollisimman usein, ettei tapahdu vieraantumista.

Minulla on 2 lapsenlasta. Olemme tehneet viikonloppureissuja heidän kanssaan usein. Mökille, kylpylään ja esim. Muumimaailmaan. Ikää heillä ollut 1v-vajaa 3v.

Mikä ihmeen Jumala äiti on?



Miten sun lapset kärsiskään jos sää kuolisit? Varmaan tulis sekopäitä jos isänsä ne kasvattaa?

Tai jos eroatte ja lapset menee isänsä kanssa asumaan? Vai onko se sulaa mahdottomuutta että lapset erotilanteessa muuttaa isän luo?



Minusta on naurettavaa sontaa miettiä KÄRSIIKÖ lapsi isänsä kanssa olemisesta.

Ja saatanan loukkaavaa se on miehelle. Mitä jos sanoisit miehellesi ettet pidä häntä sinun kanssa tasavertasena!



Äiti neljälle.

mutta eikö eka kannattaisin aloitta ihan yhdestä yöstä - vai kuink apaljon osä ja lapsi ovat muuten viettäneet ainkaansa yhdessä

Mutta jos nyt kuvittelen, että olisin eronnut miehestäni, niin en voisi antaa 1v9kk poikaani viikonlopuksi hänelle. En epäilisi hoitotaitoja, vaan sitä,että poika on vielä niin minussa kiinni, että olisi hänelle järkytys olla äidistä erossa yön yli.

Muutama kuukausi tuon ikäisen elämässä tuo niin paljon lisää ymmärrystä, että jos epäilet, niin odottele jonkin aikaa anna lapsesi tavata isäänsä mahdollisimman usein, ettei tapahdu vieraantumista.

Lapsi kieltämättä on vielä kovin kiinni minussa, mutta näkee isäänsä n. kolme kertaa viikossa, muutaman tunnin kerrallaan eli pitää häntä hyvin tuttuna ja turvallisena. Ehkä se isän outo asunto voi tuoda pienen vierastuksen.

Aiotaan kuitenkin kokeilla edes se yksi yö ja jos lapsi ei tunnu olevan vielä valmis, katsotaan myöhemmin uudelleen.

Isä ei todellakaan ole kädetön ja varmasti soittaa jos ongelmia ilmenee. Ja varmasti tulen soittamaan ainakin muutaman tarkistussoiton :) hän tietää, että olen kovin huolehtivainen ja ymmärtää sen.

AP

miehestäni ja poika oli just tuon 1v7kk silloin,hyvin pärjäsivät joka toinen viikonloppu siellä,mutta mies oli hoitanut poikaa paljon jo ennen eroa eli perusrutiinit ja hoidot olivat tuttuja=)

Minusta sinun ei ole hyvä soittaa mitään soittoja - on isän tehtävä soittaa, jos on asiaa. Anna hänelle ja heille oma rauha tehdä asioita. Minä itkin pitkään aina tyttäreni lähtöjä isälleen ja viikonloppu meni aluksi ikävöiden. Pikkuhiljaa, olisiko mennyt kuukausia, vuosikin, aloin tottua. Pyrin hyvin harvoin soittamaan. Mieluummin tekstiviesti, jos on oikeaa asiaa. Näin lapseni isäkin toivoi.



Jotkut äidit kenties ajattelevat, että lapsi ei pärjäisi. Uskonpa, että 1 v 9 kk ikäinen pärjää. Tiedä kuinka hauskaa isän kanssa olisi. Kyllä hyvinkin pieni pärjää oman isänsä kanssa yön yli, kahdenkin, kunhan suhde isän kanssa on hyvä. Tällä hetkellä 1 v 8 kk tyttäreni, joka on nykyisestä liitostani, rakastaa isänsä kanssa touhuilua ja isä hoitaa meillä sekä aamu- että iltatoimet joka päivä. Siinä sitä rutiinia tulee. Mielessä onkin lähteä ensimmäistä kertaa 6 vuoteen viikonlopuksi jonnekin rentoutumaan ihan yksin. Kun en ole ollut poissa lasten luota kuin kolme yötä koko aikana :) Mitä nyt synnyttämässä ;)

Minulla on samanikäinen tyttö ja antaisin hänet heti, jos vaan olisi tuollainen hyvä ja luotettava paikka, joka sinulla.



Itse olen ollut muutaman kerran matkalla ihan yksin ja molemmat lapset ovat olleet isän.

ja isälleenhän tuo menee...

vanhempansa, eli isänsä luona joka toinen viikonloppu + 1 arki-ilta viikolla. Ei mitään ongelmaa ja miksi olisikaan, lapsi on ISÄNSÄ kanssa.

lapsi voisi - tai etäisän tapauksessa pitäisikin - olla öitä myös isänsä kanssa. Kyseessä kun ei pitäisi olla vieras ihminen, vaan lapsen toinen vanhempi!



Teidän tapauksessanne ihmetyttää vähän se, ettei isä ole ollut vielä ollenkaan kahdestaan lapsen kanssa tai lapsi hänen luonaan, ja sitten aloitatte koko viikonlopusta! Miksei lapsi ole voinut tavata isäänsä tämän kotona esim. päiväsaikaan, jotta paikka ei olisi vieras kun sinne mennään ekan kerran yöksi? Entä eikö olisi fiksua aloittaa yöluonapito ensin yhdestä yöstä?