Missä iässä merkkivaatteet ja muut asusteet alkavat olla "välttämättämyys" lapselle/nuorelle?
Milloin on odotettavissa sellainen aika, että lapsi/nuori itkua vääntäen pyytään/anoo/vaatii vanhempia ostamaan jotkut tietyt merkkifarkut tai kengät tai muun asusteen, koska "kaikilla on? Voiko tällaisen asian välttää sillä, että pienestä pitäen yrittää saada lapsen ymmärtämään, että se ei ole hyvä syy, että muilla on jotakin? Vai onko tämä sellainen lapsikohtainen juttu, että toisille nämä joukkovaatimukset ovat elämää suurempi kysymys ja toisille vain ei?
Olemme ainakin toistaiseksi, ihme kyllä, säästyneet tältä asialta. Esikoinen on 12-vuotias tyttö, joka nimenomaan ei halua pukeutua massan mukaan. Ja vaikka joitakin juttuja haluaa samanalaisia kuin muillakin, ei ole vielä alkanut vaatia tietyn merkkisiä. Itsekin on todennut, että ei ole mitään järkeä ostaa kalliita Converse-tossuja kun halvat "feikit" ovat ihan yhtä kelvolliset jalkaan. Toki hänellä muuten on pukeutumismielipiteensä, vahvat onkin, mutta onneksi raha ei siinä asiassa vielä ratkaise, eikä merkki.
Mutta, onko odotettavissa, että tilanne muuttuu? Tuleeko nykyään kaikista tai lähes kaikista nuorista merkkivaatevimmaisia? Onko asialla jotain yhteyttä siihen, että lapsi on saanut (tai ei ole saanut) lapsesta asti kaiken mitä on halunnut, kuten joissakin perheissä tuntuu tapahtuvan?
Kommentit (14)
kinunneet merkkivaatteita/-laukkuja tms! Toki ovat saattaneet kinuta jotakin tiettyä paitaa tai laukkua, mutta ihan vain siksi että ovat todellakin tykänneet siitä, ei merkin takia;D Itsekään en ole mikään merkkifriikki vaan meille on aina ostettu sellaisia omaa silmää miellyttäviä vaatteita/tavaroita ja niinpäs uskonkin että meillä lapsetkin ovat oppineet "oma tyylinsä" ilman kavereiden massavaikutusta, onneksi!:)
Meilläkään ei perheen aikuiset merkeillä koreile. Toivottavasti lapset oppivat mallin kautta mikä on tärkeää. Ja mielelläänhän sitä lapselle mieleisiä vaatteita ostaa, kun ne ovat järkeviä, kukkarolle sopivia ja oikeasti mieleisiä, ei siis vain siksi, että muut sanovat.
ap
Muodikkaimmat nuoret ovat ympäristötietoisia, tuunaavat itse ja ostavat kirpputoreilta ja uffista lähes kaiken muun paitsi farkut ja alusvaatteet. Näin ainakin meillä. - Hei toi ei oo kovin eko, on yleinen repliikki.
En todellakaan ostaisi 50 egen lippistä ekaluokkalaiselle. Näin täällä joku joskus kirjoitti.
Yläasteella on eri meininki. Ostamme muutaman vaatteen, joita kundi sitten pitää koko ajan. Toinen vaihtoehto on, että poika lähtee itse tienaamaan.
Meillä on 9 lasta, joista vanhin on 14-vuotias ja nuorin 3kk ikäinen. Lisättäköön nyt, että emme ole millään tapaa lestadiolaisia tms vaan ihan "tavallinen" perhe, jossa vaan on keskimääräistä enemmän lapsia.
Ja tosiaan, KUKAAN meidän lapsista ei vielä tähän päivään mennessä ole valittaneet vaatteistaan. Ovat saaneet paljon vaatteita kirpparilta ja sukulaisilta, välillä ihan uuttakin. Isommat saavat osan ostettavista valita itse, tosin silloinkin on hinta määrätty etukäteen. Mitään kalliita merkkivaatteita meillä ei koskaan ole ollut, tai jos on, niin on sattumalta saatu sukulaisten lapsilta. Ja niitä on sii vain ihan muutamia.
Ei mitään sellasta että kaikki olis pitänyt olla merkkivaatteita, mutta halusi esim. Lacosten kengät. Nyt on 15-vuotias ja ostaa kaikenlaisista paikoista vaatteita, eikä pelkästää merkkivaatteita.
Mä olen ihan tyytyväinen. Mun mielestä on kiva kun se tykkää vaatteista ja miettii mitä päällensä pukee. Asutaan Helsingissä ja täällä on paljon valinnanvaraa ja halutessa voi poiketa massasta ilman että olisi jotenkin "outo".
Tuskin ihan alaluokkalaiset vielä vaatii merkkivaatteita, mutta yläastelaiset jos kavereillakin on! Halpahallin ja kapphallin kuteet voi olla kovinkin out ja joutuu kiusatuksi ilman merkkifarkkuja tms..
Itse ostan kolmasluokkalaiselle pojalleni merkkivaatteita, jos ne ovat laadukkaan ja hyvän oloisia, mutta hän ei niitä vaadi ja tavalliset halpahallin kuteetkin käy vielä. Yläasteella oleva tyttäreni ei ole kiinnostunut merkkivaatteista on taiteellinen ja retro tyyli on ny in!
Meillä vanhin on vasta tokaluokkalainen, eikä todellakaan välitä tuon taivaallista vaatteista. Kunhan on jotain mitä päälle vetää. Naapurin samanikäinen poika on ollut jo vuosikaudet tarkka vaatteistaan. Ei kelpaa kuin tietyt merkit ja pitää olla jotain skeittivaatetta ja pönttölippistä. Vanhempansa ovat kovin ulkokultaista porukkaa, pitää näyttää kaikki hyvältä päällepäin vaikka asiat ei niin hyvin olekaan.
ei kylläkään massan mukaan vaan hänellä on ihan oma tyyli (poika).
12v poikamme on myös hyvin tietoinen pukeutumisestaan,tosin ihan perus henkkamaukka kelpaa
lapsi alkaa haluamaan jotain vaatteita joka on "kaikilla". Nykyään kuitenkaan se ei yleensä ole välttämättä merkkivaate (tyyliin joku Gant tms), vaan nämä H&M:t ym on se kaikista kovin juttu monille, vaikka rahaa olisikin näihin "oikeisiin merkkivaatteisiin".
Meillä vanhin on vasta tokaluokkalainen, eikä todellakaan välitä tuon taivaallista vaatteista. Kunhan on jotain mitä päälle vetää. Naapurin samanikäinen poika on ollut jo vuosikaudet tarkka vaatteistaan. Ei kelpaa kuin tietyt merkit ja pitää olla jotain skeittivaatetta ja pönttölippistä. Vanhempansa ovat kovin ulkokultaista porukkaa, pitää näyttää kaikki hyvältä päällepäin vaikka asiat ei niin hyvin olekaan.
Mutta jos menee huonosti, on pukeuduttava rääsyihin ja niin että kaikki myös näkevät että nyt ei hyvin mene,
Joopajoo...
ovat nyt hankkineet omilla rahoillaan täysi-ikäisinä mutta mikään välttämättömyys ei ole koskaan ollut
Joitakin vuosia sitten törmäsin työssäni siihen, että huomattavan iso määrä yliopistossa opiskelevista nuorista naisista (siis 18v ylöspäin) näytti pukeutuvan varsin kalliisti merkkivaatteisiin. Siin heidän vaatetuksensa ero oli huikea siihen, miten minun, työtä tekevän kahden lapsen äidin oli mahdollista vaatettaa itseni! Minusta se oli todella kummallista ja ainoa selitys asialle lienee se, että vanhemmat maksavat ne vaatteet, ksoka niin suurelle osalle opiskelijoista ei kyllä riitä töitä. Eli jossain vaiheessa nuoruutta nämä naiset ovat oppineet siihen, että vanhemmat maksavat kalliit kamppeet ja ilmeisesti jotenkin onnistuvat jatkamaan sitä opiskelevana nuorena aikuisena!
t. ap, joka kovasti toivoo, että omat lapset oppisivat pitämään muita arvoja elämässä tärkeämpinä kuin merkkivaatteita
kinunneet merkkivaatteita/-laukkuja tms!
Toki ovat saattaneet kinuta jotakin tiettyä paitaa tai laukkua, mutta ihan vain siksi että ovat todellakin tykänneet siitä, ei merkin takia;D
Itsekään en ole mikään merkkifriikki vaan meille on aina ostettu sellaisia omaa silmää miellyttäviä vaatteita/tavaroita ja niinpäs uskonkin että meillä lapsetkin ovat oppineet "oma tyylinsä" ilman kavereiden massavaikutusta, onneksi!:)