pimeää vai valoa
Sekstaatteko valot päällä vai pimeässä? Minä en tykkää jos on jotkut "halogeenit" päällä kun hommaillaan. Ei säkkipimeää mutta joku pikkuinen valo kyllä sopii.
Mies haluaa valot päällä ja onneksi minä saan päättää.
Kommentit (12)
Tilanteesta riippuen. Ehkä pehmeä tunnelmavalo on mukavin, tai sitten aamuauringon paisteessa :)
mutta ei säkkipimeetäkään. siinä välimaastossa liikutaan =)
Takkatulen loimussa olohuoneen lattialla, ja takaa tietty...
Takkatulen loimussa olohuoneen lattialla, ja takaa tietty...
Pistipä hymyilyttään tämä.
mutta useimmiten taitaa valot sammua, jos minä saan päättää. Mies tykkäis kyllä nähdäkin jotain :) Kynttilänvalo on ehdottomasti romanttisin, luo tosissaan tunnelmaa, kun liekki lepattaa ja varjot piirtyy seinään... Toisinaan sitten sekstaillaan päivän- tai pöytälampunvalossa. Ei sitä valaistusta aina ehdi miettiäkään, onneks ;)
seksiä niin säkkipimeässä kuin kirkkaassa päivänpaisteessakin ulkona, joten voin sanoa että ainakin itse nautin suunnattomasti siitä että näen vaimoni suuret rinnat tai kiihkeästi hyppivät pakarat. Ja kuvittelisin että näitä hämäränhyssy-kuksioita ovat ne jotka eivät halua nähdä kumppaniaan seksin aikana...
Ja kuvittelisin että näitä hämäränhyssy-kuksioita ovat ne jotka eivät halua nähdä kumppaniaan seksin aikana...
Ei toi mun kohdalla ainakaan pidä paikkaansa :D Liittyy enempi itsetuntoon... Toisinaan vaan ujostelen itseäni, enkä edes tiedä miksi. Ehkä ilmeet orgasmin aikana jännittää... Joskus vaan tulee semmonen häveliäisyyden puuska, tuntuu itsestäkin tyhmältä, mutta minkäs teet. Eikä se onneks tarkota sitä, että aina pitäis sysipimeessä panna. #7
Ja kuvittelisin että näitä hämäränhyssy-kuksioita ovat ne jotka eivät halua nähdä kumppaniaan seksin aikana...
Ei toi mun kohdalla ainakaan pidä paikkaansa :D Liittyy enempi itsetuntoon... Toisinaan vaan ujostelen itseäni, enkä edes tiedä miksi. Ehkä ilmeet orgasmin aikana jännittää... Joskus vaan tulee semmonen häveliäisyyden puuska, tuntuu itsestäkin tyhmältä, mutta minkäs teet. Eikä se onneks tarkota sitä, että aina pitäis sysipimeessä panna. #7
ymmärrän kyllä oikein hyvin. Itse on vain niin vaikea sisäistää se kun tutustuin itseeni jo neljä vuotta ennen kuin edes aloitin seksuaalisen elämäni. Ja sitten kun se aloitin, olen ollut saman kanssa onnellisesti ja valot päällä.
Mistäköhän sekin johtui, luultavasti huonosta itsetunnosta. Näin jälkeenpäin ajateltuna se oli tosi kummallista, silloinhan sitä oli kauneimmillaan :)
Nyt nelikymppisenä eronneena, kolme lasta synnyttäneenä, tissit rupsahtaneena ei ole enää mitään merkitystä niillä valoilla. Kaikki käy, paikat ja asennot tuo vain vaihtelua seksiin. Ja himottaa ihan kauheasti. Eikä tippaakaan haittaa vaikka miehellä on vatsaa ja kaljun alkua. Kun se on niin mielettömän himokas ja osaa hommansa :)
Muistan saman että nuorena ei saanut näkyä juuri mitään. Nykyään on toisin. Kiitos ihanien miehien jotka ovat olleet aina yhtä himokkaita ja ihania! Minä, edelleen, koen pieniä itsetunto-ongelmia (vaikka kai me naiset aina) enkä aina muista kuinka rennosti voisin ottaa. Miehet nauttii minusta, mitä rennommin otan ja päinvastoin. Mikä sen ihanampaa kun mies kehuu, huomaa ja kiihottuu niistä parhaista paikoista. Eikä taatusti näe (ei ainakaan tähän asti) niitä huonoja kohtiani siinä kohtaa. Mutta itse voin sen tilanteen pilata jos alan vinkumaan niistä heikkouksistani...
Joku kirkas loisteputkivalo on ankea joka tapauksessa, mutta ei se estä. Auringonvalo on suorastaan ihana. Kynttilänvalo on romanttista ja pehmeää.
Ainahan se on fiilikselle eduksi, jos tietää valaistuksen kätkevän näppylät ja sellut ;), mutta ei tässä vaiheessa tutun kumppanin kanssa enää jaksa vaivautua noista.
kirkas valo vie fiiliset ja säkkipimeässä taas ei näe mitään.