Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

onko 6v liian iso ikäero leikkikaverimielessä?

Vierailija
22.08.2009 |

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
22.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

että on liian iso ikäero. Toki jotain yhteistä voi myöhemmin olla esim. toinen 9v. ja toinen 3v., mutta niin eri vaiheissa mennään että kauhean paljon yhteistä leikkiä eivät löydä.

Vierailija
2/12 |
22.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

6v:hän menee jo eskariin kun vauva syntyy ja sitten vuoden päästä kouluun. Omat eskari- ja koulukaverit ja harrastukset vievät voiton taaperon leikeistä. Tietysti omaksi huvikseen voi leikkiä ja "hoitaa" pikkusisarta ja olla äidin apuna monella tavalla. Mutta ei sisaruksista tule tasvertaisia leikkikavereita ja muutenkin yhteinen sävel löytyy vasta kun molemmat jo aikuisia. Hyvä hoitaja isommasta tietysti tulee kunhan kasvavat. 14v voi olla jo 8v:n kanssa kahdestaan esim. koulujen lomaaikoina.



Itselläni oli sisareni kanssa ikäeroa 5½v, eikä oikein läheisiä oltu koskaan. Luonteeltammekin olimme kyllä kovin erilaisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
22.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

No meillä ei tunnu olevan, vaikka ikäeroa on 7v.

Vierailija
4/12 |
22.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja hyvin noi leikkii :) siis tietysti isommalla on myös omat juttunsa mutta hyvin jaksaa myös pikkuveljen juttuja ja rakastavat toisiaan puolin ja toisin aivan älyttömästi :D



Esikoinen kun tulee koulusta niin ekana kysyy pikkuveljeään ja pikkuveli kun herää aamulla niin ekana kipittää isoveljen viereen :)

Vierailija
5/12 |
22.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni on tuo ikäero siskon kanssa ja vasta parikymppisinä "löysimme toisemme". Toki vauvaa oli kiva hoitaa, mutta ei me ikinä leikitty.

Vierailija
6/12 |
22.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun lapsilla on kuus ja puolvuotta ikäeroa. Molemmilla omat kaverit ja jutut. Paljon riippuu vanhemmasta lapsesta, välillä "suvaitsee" vaipua sinne pienen tasolle ja leikkiä pitkäänkin toisen kanssa. Välttämättä ne ei ole aina just perinteisiä leikkejä, enemmänkin sellaista että opetetaan toista jossain, luetaan, kannetaan reppuselässä ja muuten hauskutetaan jne. Yhdessä katsovat jonkun leffan ja nykyään on jo lapsenlikkana tämä vanhempi.



Meidän lapset on 16- ja 9-vuotiaat tällä hetkellä. Ikäerosta huolimatta ovat toisilleen tärkeitä ja välit on läheiset. Kun toinen on poissa pidemmän aikaa, toinen kaipaa ja ikävöi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
22.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

"kodin leikkiminen", toinen voi helposti samaistua äidin rooliin ja toinen vauvan :) Enemmän tuo ikäero kuitenkin vaikuttaa siltä, että isompi katsoo vähän pienemmän perään...Mutta minulla on omaan pikkusiskoon 11,5 vuoden ikäero ja olemme tosi läheisiä...(hän nyt 24v.). Mutta tilanteeseen vaikuttaa toki samanlainen elämäntilanne (vauvat molemmilla), mut kuitenkin.

Vierailija
8/12 |
22.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Enemmän tuo ikäero kuitenkin vaikuttaa siltä, että isompi katsoo vähän pienemmän perään...


Minulla ja isän vaimon lapsenlapsella on ikäeroa just kuusi vuotta. Ja aina se meni siihen, että minä olikin kuitenkin lapsenvahti ja vastuussa pienemmästä.

Jos leikki oli liian hurja, oli se minun syyni. Jos leikissä nuoremmalle sattui jotain, oli sekin minun syyni. Jos leikki väsytti toisen niin pahasti, että väsymys purkautui kiukutteluna, oli sekin minun syyni.

Minä kun olin vanhempi ja minun olisi pitänyt ymmärtää, osata jne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
22.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Enemmän tuo ikäero kuitenkin vaikuttaa siltä, että isompi katsoo vähän pienemmän perään...

Minulla ja isän vaimon lapsenlapsella on ikäeroa just kuusi vuotta. Ja aina se meni siihen, että minä olikin kuitenkin lapsenvahti ja vastuussa pienemmästä. Jos leikki oli liian hurja, oli se minun syyni. Jos leikissä nuoremmalle sattui jotain, oli sekin minun syyni. Jos leikki väsytti toisen niin pahasti, että väsymys purkautui kiukutteluna, oli sekin minun syyni. Minä kun olin vanhempi ja minun olisi pitänyt ymmärtää, osata jne.

Mä en tosiaan syytä aina vanhempaa lasta, oon nimittäin huomannut että kyllä toi meidän nuorempikin osaa ärsyttää, härnätä ja kiusata halutessaan.

En mä vois ikinä syyttä esikoista kaikesta vaan sen takia että on vanhempi, lapsihan se on sekin kuiteski.

Vierailija
10/12 |
22.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän se tietysti aina mene noin, kuten mun kohdalla. Siihen varmaan on vain helppo lipsahtaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
22.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on 6 vuotta nuorempi veli. Se on aina ollut mun lellikki, mä muistan että ollaan yhdessä paljon pelattu, riehuttu ja sitten mä kiusasin vähän ns. isomman oikeudella :)



Läheiset välit meillä on aina ollut ja on edelleen. Viimeksi eilen oli veli iltaa istumassa meillä tyttöystävänsä kanssa. Mun miehen kanssa veli tulee myös hyvin toimeen ja ne käy pelaamassa kerran viikossa sulkista yhdessä.

Vierailija
12/12 |
22.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän muksut 12v, 7v ja 3v(2 tyttöä+1poika)ja tosi paljon leikkivät yhdessä.Tytöt kun ihanasti huolehtivat pikkuveljestään...=)