Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä helvettiä teen 3-vuotiaan huutavan lapsen kanssa iltaisin!!??!!
21.08.2009 |
Iltahommat sujuu tutussa järjestyksessä suht rauhallisesti, mutta kun jää sänkyyn alkaa n. joka toinen ilta huutaa EN TAHDO NUKKUMAAN! TAHDON ÄITIN JA ISÄN SÄNKYYN! Huuto kyllä loppuu aikanaan, jos antaa huutaa vaan, mutta kun ei voi huudattaa, koska nukkuu samassa huoneessa pienemmän sisaruksen kanssa. Joten silloin pienempikään ei saa nukuttua ja alkaa huutaa myös, ja sillä seurauksella että äiti hermostuu ja huutaa myös!! Kamalia iltoja välillä! Tuun hulluks!
Ei auta uhkailu, kiristys, ei lahjonta. Millä ihmeellä saan ton lapsen hiljennettyä, että saisi toinen nukkua. En aio alkaa vieressä istumaan -> sekoittaa pienemmän nukkumisen, eikä ole järkeä aloittaa nukuttamista nyt, kun kolme vuotta on nukahtanut itsekseen. En voi myöskään aina päästää vanhempien sänkyyn -> ei voi opettaa lasta myöskään tuolla tavalla pompottelemaan.
Mikä ihme auttaa!!??
Kommentit (12)
meidän esikoinen nukkui välissä melkein 6-vuotiaaksi ja 4-vuotias kuopus nukkuu edelleen. Keskimmäinen ei ole oikeastaan koskaan välittänyt nukkua välissä, vaikka sinne välillä öisin kömpiikin.
Itsekin sain välissä nukkua pitkään, pelotti pimeä. Onneksi äiti ymmärsi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et antaisi lapselle läheisyyttä ja turvaa nukahtamishetkellä, kun sitä aivans elkeästi tarvitsee? Laiskuuttasi?
nukuta vaikka pikkusisko/veli ensin niin sitten se ei häiritse että istut hetken vierellä silittelemässä 3v.ta
meillä taas kävi niin että n.3v kieppeillä lapsi alkoi itse haluta nukahtaa itse, kävin vain välillä silittelemässä. yleensä tein jotain hommia samalla ja n.5-10min välein kävin kattomassa joko siellä nukutaan, hieman silitin..
4v. iässä tuli sitten sellainen vaihe että lapsi pelkäsi kaikkea -ei voinu olla päivälläkään yksin toisessa huoneessa kun yläkerrassa joku käveli ja kuului ääntä.. joten nukuttamisessa piti olla taas vierellä..
lapsilla on erilaisia vaiheita. ei se välttämättä ole pompottelua jos lapsi pyytää huomiota
olet varmasti paras äiti lapsillesi! voimia ja jaksamisia teille!
Voimia ap:)
Ps neurologinen tutkimus jossain vaiheesa myös paikallaan ellei lapsi iän mukana rauhoitu.
enkä alkaisi muuttamaan nukkumisrutiineja ellei selvästi sinusta tunnu siltä että jokin pelottaa nukkumisessa. Lähinnä kyllä kuulostaa kiukuttelulta. Laita vaikka jäähylle istumaan kunnes huuto loppuu, ja jäähytuoli huoneen ovelle eli ei mitenkään palkitsevasti olkkariin teidän kanssanne. TAi ota palkitsemissysteemi käyttöön: jokaissesta illasta jolloin ei huuda, rasti ja kun on 10 rastia niin saa vaikka tarra-arkin tai uimahallireissun sun kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostat kamalalta!! Siis laittaisit jäähylle?? Eiköhän lapsella ole joku pelko tms. jota ei osaa/uskalla sanoa ja purkaa sen noin. Meillä samanikäinen ja välillä sanoo ettei halua nukkua omassa sängyssä. syykin selviää aina peloksi.
Älä kiristä ja uhkaile, kiukutteluun on aina jokin syy jota lapsi ei osaa kertoa. Koita jaksaa antaa aikaa...
Lähinnä kyllä kuulostaa kiukuttelulta. Laita vaikka jäähylle istumaan kunnes huuto loppuu, ja jäähytuoli huoneen ovelle eli ei mitenkään palkitsevasti olkkariin teidän kanssanne. TAi ota palkitsemissysteemi käyttöön: jokaissesta illasta jolloin ei huuda, rasti ja kun on 10 rastia niin saa vaikka tarra-arkin tai uimahallireissun sun kanssa.
[/quote]
Minä en lähtisi ottamaan pois pedistään ja huoneestaan.
Oma peti ON turvallinen ja mukava paikka. Mikset nukuttaisi lasta kun kaipaa luoksesi?
Meilläkin lapset 3- ja 4- vuotiaana sanoo että tulis nukkuun äidin ja isän viereen mutta ei siihen pidä lähteä mukaan. Lapselle se oma peti tarttee olla turvallinen ja mukava paikka.
Selitä miten kaikilla on omat pedit ja kotona ollaan!
Lapset ei ole mitään robootteja, naurettavaa sanoa että koska AINA on nukkunut itsekseen, tekee niin aina!
Meillä on ollut lapsilla paljon erilaisia kausia nukahtamisessam mutta pedit on oma turvallinen paikka.
Lapsen kuuluukin uhmata ja vastustaa vanhempiaan.
Millainen vanhempi sitten lähtee uhkailemaan, lahjomaan tai kiristämään vaan koska tämä kaipaa läsnäoloa?
Se ihan tosi riittää että aikuinen odottaa lapsen nukahtavan eikä hylkää häntä ja aiheuta vielä pahaa mieltä jollain uhkailulla ja kiristämisellä. Tartteeko lapsi sitten lahjontaa että tottelee? Säälittävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapselle tulee kausi, jolloin hän haluaa nukkua äidin ja isän kanssa.
Joillakin lapsilla tämä ilmenee ap:n lapsen lailla nukahtamisvaikeuksina illalla, ja joillakin taas siten, että he tulevat keskellä yötä vanhempien sänkyyn.
Esim. meillä esikoinen tuli kahden vuoden ajan lähes joka yö meidän vanhempien sänkyyn. Yleensä vasta heräsin, kun jalat alkoivat puutua esikoisen maatessa niiden päällä. :)
Itse tekisin vastaavassa tilanteessa niin, että menisin nukuttamaan lapsia iltaisin! Yövalokin voi auttaa, ja unilelut.
Iltarutiinit kannattaa myös pitää aina samoina: syönti, pesut, yöpuvut päälle, iltasatu ja pusut. Sekin tuo turvallisuuden tunnetta.
2,5 vuotta ihan itsekseen. Sitten syntyi pikkuveli ja nyt joka ainoa ilta silittelen 3,5 vuotiaan uneen. Ja ihan mielellään sen teenkin. Säkin varmaan helpoimmalla pääsisit kun istuskelisit siellä lähellä sen aikaa että nukahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2,5v iässä tuo sama homma. Mutta urheasti mies joka ilta lukee iltasadun ja äiti istuu sen jälkeen vieressä niin kauan että nukahtaa :) Kerran annoin sitten mennä meidän sänkyyn nukkumaan, mutta poikapa huomas ettei siinä ole hyvä :) Aikansa pyöri ja vaihtoi asentoa, loppujen lopuksi kaappas oman tyynyn kainaloon ja käveli omaan sänkyyn :D Ja nukahti muuten saman tien :)
Mun 11v.Tyttö nukkuu mun vieressä! Vauva pinnasängys ja taapero omassaan..välillä on taaperokin samassa! Isäntä sohvalla)= Nyt oonki alkanu miettimään nukkumajärjestystä uudelleen,lapset yhteen huoneeseen ja äiti ja isä toiseen,jos vaikka vielä saatais lisääkin näitä lahjoja!
Alue: Aihe vapaa
Eli meillä oli sama kaaos aikanaan. Mistään ei tullut mitään...Yhtenä iltana hermot meni ja raahasin 3-v ja pikkusisaren sängyt meidän makkariin...EI OLLUT IHAN HELPPO HOMMA! :
Poika katseli ihmeissään, ja unohti koko riehumisensa! Meni omaan sänkyynsä naama virneessä nukkuun. Mies oli ihmeissään ja vastusti koko operaatiota. Meni kolme kk ilman raivoja ja meidän sänkyyn kiipeämisiä.
Sitten vain yhtenä aamuna kysyin josko taas siirretään sängyt omaan huoneeseen. Se oli hänen mielestään hauskaa. Jännitin illalla kuinka käy...Hyvin kävi! Raivarit unohtuneet ja reteenä paineli omaan huoneeseen nukkumaan. Jotain turvaa ja läheisyyttä ilmeisesti silloin tarvitsi enemmän! Kokeile!!!