Mikä tekee nykytytöistä niin väkivaltaisia? Mikä pielessä kasvatuksessa?
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1721670
Tässä aika pysäyttävä uutinen suomalaistyttöjen väkivaltaisuudesta. Koskeekohan sama vähän vanhempiakin naisia, vai kasvatammeko nykytytöistä väkivaltaisempia kuin aiemmat sukupolvet?
Toimivatko tytöt äitinsä esimerkin mukaan vai onko heille vain opetettu, että väkivallan käyttö on ok? Oletteko te tyttöjen äidit muistaneet painottaa tyttärillenne, kuinka tuhoavaa parisuhdeväkivalta on ja kuinka he eivät missään nimessä saa siihen sortua? Entä mitä pitäisi tehdä, jos saa selville, että oma teinitytär hakkaa ja potkii poikaystäväänsä? Tytöille ja naisillehan näitä lyömättömiä ja linjoja ja muuta vastaavaakaan ei oikein ole.
Kommentit (48)
vanhemmat täälläkin ylpeilee miten jo ekaluokkalainen on niin omatoiminen että osaa koulupäivien jälkeen olla yksin kotona 6 tuntia ja tehdä itselleen ruoan ja käydä kaupassa jne. Tämän siitä saa. Pojillahan tätä on ollut aina, tasa-arvoistuminen tehnyt sen, että nyt tytötkin kehtaavat toimia noin, ennen se oli niin paheksuttavaa, että tytöt pitivät huonon olon sisällään, ja jos vahingoittivat jotain niin itseään.
ja lisäksi vaikuttaa nut tv-sarjat ja pelitkin tyttöihinkin. ei aikuiset tee enää lasten kanssa mitään, vaan tyrkkäävät koneelle tai tv:n ääreen.
Onko väkivalta jotenkin pahempaa, jos sitä harjoittavat tytöt tai naiset?!
vähän täytyy osata pistää kampoihin.
Tai sitten voimme syyttää tuota rapakon takaa tulevaa väkivaltaa ihannoivaa gettogangsta-kulttuuria, jossa kaikki hakkaavat/potkivat toisiaan ja mitä lujempaa sen parempi. Sitten nämä meidän kullanmurut kuuntelevat ja katselevat musavideoita opetusfilmeinä. Että ne on niin mageita.
Nainen on tasa-arvoinen vasta sitten kun on kuin mies.
Tämä tuntuu olevan monen naisen ajatus.
Jos käyttäytyy naisellisesti niin on alistettu ja heikko ja vain miehinen käytös on kunnioitettavaa.
Tyttöjä kasvatetaan pienestä pitäen enemmän tasa-arvoisuuteen ja pitämään puoliaan. Sitten kun he astuvat naisten maailmaan, vastassa ei olekaan tasa-arvo, vaan kuolaavat ja puristelevat sedät, huorittelevat pojat ja yleinen tytöttely. Kyllä se pistää vituttamaan, ja kun on tottunut pitämään puoliaan fyysisesti, sitä on ehkä helppo jatkaa. Tai sitten käyttää sitä fysiikkaansa turhautumiensa purkamiseen.
Seurusteluaikoina huitasin muutaman kerran miestäni, yleensä olivat tilanteita joissa sanat eivät enää riittäneet ja luonnollisesti molemmat olimme silloin humalassa. Pitäiskö siihen nyt olla joku kauhean perustavanlaatuinen syy miksi niin tein?
tätä olen itsekin usein miettinyt. Miten saa lapsen (sukupuoleen katsomatta) kasvatettua siten, ettei aina tarvitse olla nyrkit pystyssä? Itse ainakin jollain tasolla pelkään, että oma tytär jossain vaiheessa luiskahtaa puolustautujan puolelta hyökkääjän puolelle.