Case Marimma

en ymmärrä miten hän tämän tapauksen jälkeen pystyy työtään jatkamaan kun teki kohtalokkaan virheen

"Kuten sanottu niin monta kertaa niin tuota synnytyskokemusta en mihinkään vaihtaisi. Se oli täysi kymppi, lopputuloksesta huolimatta. Me saatiin se kaikkein paras kotilo, kemiat ei olisi voineet paremmat olla. Ja kun alkaa oikein miettimään niin vaikka miten ponnistutti, niin oon ilonen että pidättelin kuitenkin sinne viimeseen asti, vaikka se niin hullulta luonnonvoimien uhmaamiselta tuntuikin. Saatiin se tukihenkilö mukaan hoitamaan ja toteamaan tilanne eikä annettu paniikille sijaa, kun kätilö ei hiiskaissut mahdollisesta hätätilanteesta sillä hetkellä vaan vasta heti kun poika oli maailmassa kokonaan. Pidin sitä parhaimpana ratkaisuna heti synnytyksen jälkeenkin siellä lattialla poika sylissä istuen. Siinä olisi voinut monet syytökset keritä nousemaan ponnistusten aikana muuten..



Eikä minua häiritse nuoreksi kutsuminen. Höhpöh! "



On paljon mahdollista, että vauva kuristui synnytyskanavaan (napanuorahan oli kaulan ympärillä) sen 1,5 tunnin aikana kun tämä Marimma vain odotti sitä kotikätilöään ja oli ponnistamatta, koska kätilö oli käskenyt niin puhelimessa.



Edelleen tämä tapaus herättää minussa ensisijaisesti vain raivoa.

luulisi vähän vastuuta löytyvän ja kanttia sanoa luomumammalle, että riskit ovat liian suuret

Ekat kyyneleet tuli jo ambulanssissa matkalla sairaalaan synnytyksen jälkeen. Päivittäinhän se on itkenyt, ja syyllistänyt itseäänkin. Miksi nämä kohdat kirjoituksista jätetään aina huomiotta?



Pitää myös muistaa, että heillä ei ole lainkaan lapsia hoidettavanaan ja Marimma on äitiyslomalla kotosalla. Kun on 24h aikaa veivata asioita mielessään, eikä lainkaan pakollisia velvotteita (mitä nyt nämä uurnat sun muut) niin ehtii siinä hyvin pari viestiä päivän-parin välein käydä netissäkin kirjoittamassa itkemisen lomassa. Ei minusta kummallista.

Pyysi saikkua heti vauvan kuoltua. Tämä lienee sinustakin ymmärrettävää?

onkohan se edes sallittua jos kerran saikulla on ?

Miten joku voi olla iloinen ja todeta synnytyksen olleen täysi kymppi vaikka se oli 0.



Ehkä luonto hoiti tavallaan ........

itsensä syyllistämistä.

mitään vikaa. Heissä ei ole syytä, vaikka mitä tapahtuisi. Kaikki asiat selitetään parhain päin itseä ajatellen, vaikka muut näkevät selvästi asian oikean laidan.

jos vauva on kuollut. Miinuksen puolelle se minusta menisi ja pahasti, oli kuinka kodinomaista tahansa, jos tärkein tavoite ei toteudu eli kaikki osapuolet selviävät hengissä.



Luulen että hän haluaa, että hänestä puhutaan, miksi muuten olisi junaillut iltasanomiinkin jutun? Koko todellisuus voi romahtaa niskaan vasta myöhemmin.

kodikkaampaa olisi kyllä ollut sairaalassa

kodikkaampaa olisi kyllä ollut sairaalassa

Jep. Vessan lattialle kuollut vauva. Aivan mahtavaa, täydellistä... :-(

rauhallisesti kohtuun kuin jonkun suuren kohtalon saattelemana. Jos näin, niin sitten hänen reaktionsa on helpompi ymmärtää. Todellisuudessa lapsi olisi todennäköisesti voitu pelastaa.

Ikää ilmeisesti 21, eihän sellainen vielä ymmärrä mistään mitään :-( Kotisynnytystä suunnitelteassa oli ilmeisesti kysynyt vain, että "tehdäänkö sellaista paljonkin"? Kyllä naistenvaivojen ja -synnytysten maailma on nuorelle miehelle vielä niin vieras, että se on varmaan nyt erittäin hämmentynyt, ei ymmärrä miksi vauva kuoli. Tuleekohan myöhemmin katkeraksi?



Jotenkin toivoisin, että isilläkin olisi sananvaltaa synnytyksissä. Onhan niissä kyse lapsenkin terveydestä.

ja eipä kovin hygieenistäkään puuhaa olisi ollut.



Paskahuussin nurkassa miettikääpä hetkinen.



Meillä kullakin on kympin käsitykset vähän erilaiset kuin Marimmalla.

Ei lähellekään. Jotenkin tuntuu että hänelle on se synnytys ollut paaaaaljon tärkeämpää kuin se ihana lopputulos, mikä oli tarkoitus tulla.

Mutta ei, suunnittelee uutta raskautta ja uutta kotisynnytystä. Ihme hyypiö kun ei osaa yhtään ajatella omaa vauvaansa.