Milloin elämä helpottaa pienen vauvan kanssa?

n. 4-5 h kerrallaan, koska silloin pääsee itsekin syvään uneen ja oma jaksaminen paranee. Meillä esikoinen saavutti sen taidon n. 2,5-vuotiaana, kuopus noin puolen vuoden iässä.

että "vauvavuosi" on ehdottomasti sitä vaativinta aikaa,eli 1-v. synttäreiden jälkeen kummasti asteittain "helpottaa"..mitä isompi lapsi on sitä mukavampi on viettää aikaa yhdessä.

Olen huomannut, että se on sellaista aaltoliikettä. Nyt kaksi lapsista on murrosiässä ja yksi sellainen esiteini. Hirveän helppoa ei tosiaankaan ole. Ehkä sitten kun muuttavat kotoa pois? Vaan äitini sanoi, ettei toivoa sittenkään. sitten huoletii siitä, että onkohan sillä kaikki kunnossa... Isoäidiksi tultuaan huolehtii, että hoitaisi edes lapsensa kunnolla!

etteivät vaan innostuis tehtaileen lapsia. On se vaan niin rankkaa touhua.

Ovat jo vanhimmat omillaan kuopus 8 vee.

kun ovat noin 1-vuotiaita: alkavat pikku hiljaa kävellä ja syödä itse ja kertoa, mitä haluavat.

jotkut muuttuu ihan kauheiksi siinä vaiheessa kun oppivat kävelemään, eli eivät ole sekuntiakaan paikalla, eivät enää suostu istumaan rattaissa, ravintolasta nyt puhumattakaan... Lapset on todella erilaisia!

Kodin voi tehdä turvalliseksi, ettei siellä haittaa, vaikka lapsi olisikin koko ajan liikkeessä. Rattaisiin voi ottaa hämäykseksi leluja tai lastenlauluja korviin, ja voi antaa kävellä ensin itsensä väsyksiin. Ravintolaan ei oo pakko mennä, tai sitten lapsiystävällinen paikka, 1-vuotias pärjää jo pallomeressä ym.

Mutta jos vauva ei nuku, niin milläs konstilla pakotat tai hämäät. Se väsyttävyys on kuitenkin ihan toisesta sfääristä kuin nuo 1-vuotiaan touhut.

Kumpikin alkoi siinä paikkeilla nukkua yönsä max parilla herätyksellä.



Sitä ennen oli millin helpotuksia 3 - 4 kk:n iässä, sitten 6 kk:n iässä ja taas 8 kk:n iässä. Eli aina kun kehitys eteni, niin vauva viihtyi vähän paremmin. Mutta nuo eivät tuoneet kuitenkaan itselle mitenkään parempaa oloa, vaan vasta tuo 1 vuoden ikä, jolloin nukkuminen parani vastaamaan lähemmäs normaalin lapsen nukkumista.



Ja ravintolassa syöminen: Se on ihan lapsikohtaista. Meillä toinen oli sellainen, jonka kanssa kävin huoletta kesäteatterissa, ravintoloissa, kaupoilla, kaupungilla, kylässä, ihan missä vain. Ja toinen taas oli sellainen, että tavallseen ruokakauppareissuun lähikaupassa saattoi kulua pari tuntia, kun vauva huusi aivan hulluna, vaikka olisin mitä tehnyt.



Silti kummankin kanssa ravintolassa syöminen on ollut 1-vuotiaasta lähtien helppoa. Ovat viihtyneet hyvin ruokalautasensa ääressä ja olleet niin hitaita syöjiä, että aikuset ovat ehtineet syödä omat annoksensa rauhassa ja vielä ovat odotelleet lapsia, kun he eivät ole vieläkään valmiita omien annostensa kanssa. Eli tuo ravintolassa käymisen helppous on ihan lapsesta kiinni.



Kannattaa noin ylipäätään vain opetella sopeutumaan siihen, että jokaisen lapsen kanssa ei voi tehdä kaikkia juttuja, vaan lapsen olemus ja temperamentti on otettava huomioon. Eri luonteiset lapset viihtyvät eri juttujen parissa ja inhoavat taas eri juttuja. Lapset ovat yksilöitä.

Miten joku ei jaksa/innostu vauva-ajasta. mulla on kolme lasta ja juuri vauva-ajan vuoksi niitä voisi olla enemmänkin. Vauva-aika on niin järisyttävän ihanaa

helpottunut vieläkään lapsi 6 v.

No itseasiassa vauvana se oli helppo tapaus. Mutta 1,5 vuodesta ylöspäin aivan mahdoton. Yksinkertaisesti niin voimakas luonteinen lapsi, että ei ole toista (ainakaan meidän tuttava piirissä.)



Onkoan ap: lla vähän liian ruusunpunaiset kuvitelmat olleet sitten äitiydestä... who knows..

3 kuukaudesta sanotaan yleisesti, että silloin elämä vauvan kanssa on asettunut uomiinsa: äiti osaa hoitaa vauvaa koko ajan stressaamatta, vauvalla on tunnistettavat uni- ja nukkumisrytmit, koliikki (jos sitä on ollut) on yleensä ohi jne.



Jos lapsesi on temperamenttinen ja vaativa tai hän on sairas (esim. laajasti ruoka-aineallerginen), voi olla, että jokin asia helpottaa, mutta tilalle tulee jokin uusi asia, joka saa vanhemmat hämilleen tai neuvottomiksi.



Itselläni on esikoinen, nyt koulunsa aloittanut lapsi, joka on ollut haastava syntymästään lähtien. Aina on olo, että on askeleen perässä siitä, missä hän menee (sekä konkreettisesti että kuvainnollisesti). Erittäin kouluttava ja nöyräksi pistävä lapsi - ei ole varaa brassailla omilla vanhemmuuden taidoilla. Pienempi sisarus on luonteeltaan toista maata - jo sairaalassa epäilytti, onko hän vakavasti sairas, kun vain "syö ja nukkuu" - niin kuin minä olin ennen esikoista LUULLUT kaikkien vauvojen tekevän pieninä.

Meillä helpotti 9 kk:n iässä, kun oppi kävelemään. Pieni helpotus oli jo 6 kk, kun oppi ryömimään ja konttaamaan. Kantoliina helpotti meidän elämää. Makuultaan nukkui maksimissaan 40 min. putkeen, mutta kantoliinassa 2-4 tuntia. Ihanaa!! Suosittelen!

Yritätkö nukuttaa väkisin omaan sänkyyn ja nouset ylös syöttämään? Oletko kokeillut nukuttaa kainalossa tissi suussa ja nukkua itse koko ajan samalla? Jos ei silloinkaan helpotu, niin vasta sitten kyseessä on ongelma.

Ja jos ei rauhoitu muualla kuin sylissä niin oletko kokeillut kantoliinaa? Hyvän pitkäliinan avulla saat kädet vapaiksi ja voit tehdä ihan mitä vaan samalla kun vauva on ihollasi.

Lounastaminen ulkona ei ole kyllä järkevää ennen kuin kouluikäisen kanssa :D Jätä se pentu kotiin isän tai jonkun hoitajan kanssa kun menet lounastamaan, niin voit nauttiakin siitä.



t. viiden lapsen äiti, jolla on kyllä tällä hetkellä paha ongelma vauvan kanssa, kun se nukkuu liikaa öisin. Rinnat kaipais imetystä yölläkin :)

Huvittaa nämä alotukset oikeesti:).
Yhden vauvan kanssa on niin löysää vielä elämä.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 17:13"]

Huvittaa nämä alotukset oikeesti:). Yhden vauvan kanssa on niin löysää vielä elämä.

[/quote]sinä olet huvittava, ap:n "vauva" on jo 6-vuotias..

7 vauvasta kokemusta ja riippuu niin tuurista millainen vauva sattuu. Yksi nukkui alusta asti yöllä ja päivällä ainakin 4 tuntia yhtä mittaa ja n.3-4 kk vanhasta nukuttamatta kokonaiset yöt ja muutenkin älyttömän tyytyväinen vauva, imetetty kuten muutkin. Yks taas heräsi alusta asti 1,5-2 tunnin välein yötä päivää ja kakkasi just joka vaippaan monta kuukautta... Ehkä 4 kk iässä oppi ulkona nukkumaan päivällä 3 tuntia mutta yöllä ei nukkunut yhtään pidempään ennenkuin lopetin n.vuoden iässä imetyksen, sitten helpotti. Ja oikeastaan koko ajan oli jotain, ensin mahavaivaa ja itkuisuutta, sitten korvaongelmia jne.
Sittenhän on uhmaiät, toisilla voimakkaat ja vaikeat, toisilla helppoa ja tuskin huomattavaa uhmaa. Ehkä ikä 7-11 on kaikista tasaisinta, ja sitten murkkuiän jälkeen on jo tosi mukavaa ;).