Miten adhd:sta saa normaalin?

meillä myös adhd-poika ja voin äitinä sanoa että aina ei vaan jaksa ymmärtää miksi se poika ei tajua asioita!vaikka hyvin tiedän mistä sairaus johtuu,tiedän mitä pitäisi tehdä,on käyty sovatja yksilölliset kuntoutukset, puheterapiaa, toimintaterapiaa ja nyt aloitetaan musiikkiterapia.poika on pienluokassa,kulkee taksilla kouluun jne...

silti....ei vaan ymmärrys aina riitä ja hermotkin on tiukilla niin tuleehan sitä huudettua pojalle.tiedän,tiedän ei auta,mutta silti...

AP- ymmärrän fiiliksesi täysin ja sinulla on oikeus niihin.ei me erityislasten vanhemmat mitään ihmeitten tekijöitä olla vaan "tavan" ihmisiä joilla on myös tunteet niinkuin niitten "tavan" lasten vanhemmillakin!!

jaksamista sinulle!!!;)

Tottele, eivät usko mitään. Koko ajan pitää kapinoida vastaa, riehua, tapella.

Tänäänkin vanhempi lapsi satutti nuorempaa, eikä lopettanut vaikka tätä selvästi sattui. Koko ajan saa olla repimässä niitä toisistaan irti ja pakottamaan tekemään asioita, kun ei uskota pyyntöä/käskyä. Nytkin pitäisi nukkumaan saada nuo ja vanhempi tekee läksyjä, joita on tehnyt jo vähän väliä koko illan. Ei sillä vaan tuo keskittyminen riitä, että tekisi vähän määrän läksyjä kerralla loppuun. On tässä yritetty johonmukaisesti kasvattaa ja apuakin saatu kasvatus ongelmiin.

Niin ja ihan normaaleja nuo hulivilit on. Ei niillä ole mitään diagnooseja ja pärjäävät normaali luokalla. Kotona vaan ei me vanhemmat saada noista kasvatettua normaalisti käyttäytyviä.

Ehkä se piiska olisi auttanut. Ei kuitenkaan sitä aleta kokeilemaan.

Ei siitä saa normaalia. Ei mitenkään. Mutta voit opettaa hänet pärjäämään ongelmansa kanssa ja oppia itse pärjäämään sen kanssa.



Ja jos lapsesi olisi kasvatettu 50-luvulla piiskan kanssa, hän päätyisi todennäköisesti vankilaan...

Ongelmaa ei saa kokonaan poistumaan, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Suosittelen sovakurssia perheelle josta saat vertaistukea ja tietoa.



Usein näille lapsille auttaa selkeät, yksinkertaiset ohjeet joista pidetään kiinni ja niitä toistetaan. Ylimääräinen levottomuus pitää karsia elämästä ja oppia ennakoimaan asiat ettei lapsi pääse käymään ihan ylikierroksilla. Aika auttaa asiaan jonkun verran kuitenkin myös :-)



Tuskin se piiskaaminen auttaisi asiaa yhtään! Päinvastoin.

Ongelmaa ei saa kokonaan poistumaan, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Suosittelen sovakurssia perheelle josta saat vertaistukea ja tietoa.

Usein näille lapsille auttaa selkeät, yksinkertaiset ohjeet joista pidetään kiinni ja niitä toistetaan. Ylimääräinen levottomuus pitää karsia elämästä ja oppia ennakoimaan asiat ettei lapsi pääse käymään ihan ylikierroksilla. Aika auttaa asiaan jonkun verran kuitenkin myös :-)

Tuskin se piiskaaminen auttaisi asiaa yhtään! Päinvastoin.

Annatte ohjeita vaikka tiedän asiasta taatusti paljon. Tiedän miten toimia ja toimin niin. Kerroin että tietyllä tavalla on vain vaikea YMMÄRTÄÄ miten muka voi olla vaikeaa vaikkapa istua paikoillaan. Sehän on helppoa.

Ja mitä uutta niillä kursseilla tulee? sAMAT VIRRET AINA VAIN. Adhd on siitä jännä juttu, että muilla on aina oikeus ihmetellä, päivitellä, tuomita ja vihata adhd-lasta, mutta äidin pitää vain rakastaa ja ymmärtää ja tajuta, mitään negatiivistahan mieleen ei voi tulla kun lapsi huutaa, räyhää, rikkoo, juoksee, ei tottele, ei istu, ei malta syödä, ei saa puettua...

vaan neurologinen ongelma. Lapsella ei ole mitään psykiatrisia vaivoja, kiitosta vain.

tarjottiin myös sähköshokkeja sekä lobotomiaa.

Lääkityskokeilun vaadin neurologilta seuraavalla käynnillä. Jospa se vaikka helpottaisi. Valitettavaa, että siinä on niin paljon ja niin vakavia sivuvaikutuksia...



ap

Miksi kysyt jos vastaukset eivät kelpaa?????



Sopparilla ei välttämättä tule mitään uutta tietoa mutta se vertaistuki on se avain juttu siinä. Ja ilmeisesti tarvitset jotain tietoa kun et kuitenkaan näytä ymmärtävän kaikkea ja täällä sitä kyselet... Ehkei välttämättä ole ihan oikea paikka kysellä tämä palsta... Esim. perheklubilla josta on muita erityislasten äitejä ja isiä saat varmaan "oikeampia" vastauksia ;-)



Kyllä äiti saa kokea negatiivisia tunteita, kun lapsi huutaa, räyhää, rikkoo jotain jne. Eihän niitä tarvitse hyväksyä. Mutta sinun pitäisi kyllä ymmärtää, että ongelmat johtuvat neurologisesta vammasta eikä lapsi tee sitä kiusallaan sinua varten.



Minulla on kaksi poikaa jolla toisella on vaikea adhd ja toisella asperger ja ahdh piirteet eli jotain me muutkin ehkä tiedämme ;-)

HUOM!!!



Niitä sivuvaikutuksia toki on ja kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille, mutta kaikille ei niitä sivuvaikutuksia tule. Esim. omalle pojalle Equasym-lääkitys on sopinut loistavasti. Mitään vakavia sivuvaikutuksia ei ole ollut ja poika on syänyt tuota lääkettä n. vuoden ajan.

En usko mihinkään "vertaistukeen" tai muuhun paskaan ja tiedän miten lapsen kanssa tullaan toimeen. Olen lukenut myös erityispedagokiikkaa. Tuskin sieltä nyt mitään uutta ihan oikeasti tulee.



Sellaista valaistumista, että "Ahaa, lapseni on erityinen ja rajallinen oma itsensä, se ei ole minun vikani ja erityisyydessä on oma arvonsa, tämän kanssa tulee vain oppia elämään" ei ole luvassa.



ap

Minulla on ADHD+ as-piirteinen murkku täällä kotona ja välillä ottaa ihan oikeasti aivoon, kun paljon nuorempi veli ärjää monessa käytännön asiassa paremmin. Ei ADHD:tä saa koskaa normaalia, mutta terapialla ja sitkeällä kotikuntoutuksella niistä saa yhteiskunta kelpoisia ihmisiä, jotka tulevat pärjäävät joskus omassakin taloudessa. On tosiaankin vaikea ymmärtää, miksei kolme ohjetta pysy päässä tai miksi hän ei kuule normaalia taustakeskustelua, mutta kuulee sitten karkkilaatikon rapsahduksen. Toisaalta miksi jotkut aineet koulussa menevät loistavasti, toiset taas ei ollenkaan. Näillä kun oman motivoinnin suuntaaminen ei kiinnostavaan asiaan on tuskastuttavan vaikeaa. Voisin mainita varmaan sata asiaa, mutta olkoon, tiedät ne kuitenkin.



Voimia sinulle!



Ei se piiska näitä auta. Eemilistäkin tuli jokin kunnanpamppu, vaikka alku olikin vaikeaa.

HUOM!!!

Niitä sivuvaikutuksia toki on ja kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille, mutta kaikille ei niitä sivuvaikutuksia tule. Esim. omalle pojalle Equasym-lääkitys on sopinut loistavasti. Mitään vakavia sivuvaikutuksia ei ole ollut ja poika on syänyt tuota lääkettä n. vuoden ajan.

Taitaa sinullakin olla jonkin sortin dysleksia vähintään.

Miksi kysyt jos vastaukset eivät kelpaa?????

Sopparilla ei välttämättä tule mitään uutta tietoa mutta se vertaistuki on se avain juttu siinä. Ja ilmeisesti tarvitset jotain tietoa kun et kuitenkaan näytä ymmärtävän kaikkea ja täällä sitä kyselet... Ehkei välttämättä ole ihan oikea paikka kysellä tämä palsta... Esim. perheklubilla josta on muita erityislasten äitejä ja isiä saat varmaan "oikeampia" vastauksia ;-)

Kyllä äiti saa kokea negatiivisia tunteita, kun lapsi huutaa, räyhää, rikkoo jotain jne. Eihän niitä tarvitse hyväksyä. Mutta sinun pitäisi kyllä ymmärtää, että ongelmat johtuvat neurologisesta vammasta eikä lapsi tee sitä kiusallaan sinua varten.

Minulla on kaksi poikaa jolla toisella on vaikea adhd ja toisella asperger ja ahdh piirteet eli jotain me muutkin ehkä tiedämme ;-)

Tiedän ihan täysin, että kyse on neurologisesta ongelmasta. Joka ei ole sairaus vaan ominaisuus. Joka tullee helpottamaan ajan myötä terapian ja järjestyneen arjen ja kehittymisen myötä. Joka on pitkälti geneettinen (se ominaisuus). Eli en ole syyllinen asiaan (lässynlässyn, itsehän olen geenini antanut ja valinnut väärän miehen siittäjäksi) jne.

Sinun on varmaan ihan helppo tajuta kun lapsesi ei saa kenkää jalkaan ilman kymmentä muistutusta? Minulle se tekee vähän tiukkaa ja joudun muistuttamaan itseäni usein, ettei lapsi tee sitä tahallaan. Se TUNTUU siltä. On se kyllä loistavaa, kun muut ovat niin pyhimyksellisiä e-äitejä ja kasvattajia, että ei vituta edes sen tuhannennen kerran kun maito pitää kaataa koska käsiä on vain pakko heiluttaa. Jotkut meistä on vain näin paljon huonompia ja tyhmempiä.

ap

keneltä lapsesi on ongelmansa perinyt. Adhd on geeneissä kulkeva häiriö.

Minulla on ADHD+ as-piirteinen murkku täällä kotona ja välillä ottaa ihan oikeasti aivoon, kun paljon nuorempi veli ärjää monessa käytännön asiassa paremmin. Ei ADHD:tä saa koskaa normaalia, mutta terapialla ja sitkeällä kotikuntoutuksella niistä saa yhteiskunta kelpoisia ihmisiä, jotka tulevat pärjäävät joskus omassakin taloudessa. On tosiaankin vaikea ymmärtää, miksei kolme ohjetta pysy päässä tai miksi hän ei kuule normaalia taustakeskustelua, mutta kuulee sitten karkkilaatikon rapsahduksen. Toisaalta miksi jotkut aineet koulussa menevät loistavasti, toiset taas ei ollenkaan. Näillä kun oman motivoinnin suuntaaminen ei kiinnostavaan asiaan on tuskastuttavan vaikeaa. Voisin mainita varmaan sata asiaa, mutta olkoon, tiedät ne kuitenkin.

Voimia sinulle!

Ei se piiska näitä auta. Eemilistäkin tuli jokin kunnanpamppu, vaikka alku olikin vaikeaa.

Tiedän ettei piiska auta, kunhan pähkäilen. Voimia sinnekin!! =))

ap

keneltä lapsesi on ongelmansa perinyt. Adhd on geeneissä kulkeva häiriö.

Me tyhmät ja paska wt-ihmiset saamme adhd-lapsia, koska meillä on vialliset adhd-geenit.

Olisinpa senkin tiennyt niin olisin ollut tekemättä lapsia.

ap

En usko mihinkään "vertaistukeen" tai muuhun paskaan ja tiedän miten lapsen kanssa tullaan toimeen. Olen lukenut myös erityispedagokiikkaa. Tuskin sieltä nyt mitään uutta ihan oikeasti tulee.

Sellaista valaistumista, että "Ahaa, lapseni on erityinen ja rajallinen oma itsensä, se ei ole minun vikani ja erityisyydessä on oma arvonsa, tämän kanssa tulee vain oppia elämään" ei ole luvassa.

ap

Sualla on varmaan loistava huumorintaju, kun kirjoitusvirhe jossa g korvautuu kiireessä k:lla naurattaa ihan vallan kauheasti.



ap

Matti Nykäseälläkin on ADHD ja häntä ei osattu silloin auttaa ja nyt naureskellaan. Ja ihmiset, jotka eivät asioista riittävästi tiedä, viisastalevat täällä!