kuinka moni on käynyt lastenkodissa?
Kommentit (32)
Nykyisinkin adoptioprosessissa biologisella äidillä on kahden kuukauden harkinta-aika, jonka ajan vähintään vauva elää lastenkodissa tms. paikassa.
Hassua, että kysyit asiaa syntymäpäivänäni... olen syntynyt 28.12. ja minut vietiin suoraan synnytysosastolta Pitäjänmäen lastenkotiin...
Osoite on Sylvesterintie 10, 00370 HELSINKI
Pyrkimys on kodinomaisuuteen mutta eivät ole oikein onnistuneet missään. Kerran kävin yhdessä jossa oli niin kalseaa henkilökuntaa ja niin kummallisia rangaistuskeinoja että en voinut mitenkään hyväksyä moista.Kyse siis ei ollut mistään rajojen asettamisesta.
Ajattelin että tälaista se varmaan on kun akateemisten oppien pohjalta kasvatetaan lasta.
Riippuu paikasta. Toiset ovat kodinomaisempia kuin toiset riippuen tietenkin ihan rakennuksestakin. Lapset on jaettu yleensä pienten ja isojen puolille. Siellä puuhaillaan ihan tavallisia asioita, kuten kotonakin. Henkilökunta vaihtuu työvuorojen mukaan, joten eihän se kotia vastaa.
Minä myös töissä. On kodinomainen paikka ja lapsista välitetään ihan aidosti!
Kaikki lapset, joita tuntui olevan useita kymmeniä olivat silloin ulos komennettuina. Hirmu siistiä oli, mutta vähän niinkuin lavasteeksi oli laitettu kaksi n. 5 v. poikaa lukemaan kirjoja sängylle ja heitä sitten ihasteltiin joulolla. Oli todella lavastetun oloista. Vaatteetkin heillä oli puolta paremmat kuin muilla lapsilla. Lopuksi meidät vietiin ostamaan lasten tekemiä koriste-esineitä.
kummallisen värisiä yöpyjamia, tytöille keltaisia, pojille violetteja
mutta kotimaan kokemuksia kaipailin
Nekin venäläiset ovat lapsia ja arvokkaita! Helevetti. Kuka niitä lapsia pitää sylissä tai kiinalaisia tyttöjä, intialaisia, kolumbialaisia tai ihan virolaisia hylättyjä lapsia?
Moni on vammainen, monilla HIV...ym...eivät siis arvokkaita?
Ei ole rasite yhteistyö vanhempiin, jotkut vanhemmat vaan ovat rasite. :)
Ne on just niitä joita nkyy seiskassa valittamassa kun aiheetta lapset huostaanotettu, ja naamasta näkyy että sitä viinaaa on otettu jokunen vuosi ja rankasti.
On tottakai asiallisia ja normaaleja vanhempia, mutta suurin osa sossutapauksia
kummallisen värisiä yöpyjamia, tytöille keltaisia, pojille violetteja
Kyllä ne vaatteensa saa ihan itse valita. Kunta maksaa tietyn summan vuodessa vaaterahaa per lapsi, ja kyllä sitä sillä saa aikalailla valita mitä ( siis lapsi valita ) mitä tarttee ja tahtoo.
Kuka niitä lapsia pitää sylissä tai kiinalaisia tyttöjä, intialaisia, kolumbialaisia tai ihan virolaisia hylättyjä lapsia?
...hyväntekeväisyysjärjestöjen lähettämät ihmiset, juuri työnsä aloittaneet hoitajat... jos henkilökunnalle (ja johdolle!) on ollut varaa/mahdollisuus järjestää asianmukaista koulutusta ja maksaa kunnon palkkaa, niin silloin syliä saa myös hoitajilta. Näin ainakin Kiinassa, veikkaan että monessa muussakin maassa. Ja jos tämä aihe on sydäntä lähellä, avustuskohde on: www.halfthesky.org.
Olen itse asiassa kovin kiinnostunut kuulemaan suomalaisista lastenkodeista. Niin on vanhempi tyttärenikin, joka haluaisi käydä sellaisessa vierailulla.
t. kahden kiinalaisissa orpokodeissa vauvaikänsä viettäneen lapsen äiti
paikka oli ihan ok, mut kaveri ei siel kyl hirveesti viihtynyt... ihan törkeen tiukat säännöt siellä oli.. (teineinäkin siellä piti olla sisällä klo 19 mennessä.).
Ihanko tosi kotia vastaa. Mieheni kyllä asiasta ihan eri mieltä ja asunut 5v. asti isossa lastenkodissa.
Välittää ne päiväkodin työntekijätkin lapsista. Kuitenkin siellä, niinkuin lastenkodissa hoidetaan ryhmää ja ei ne hoitajat niitä lapsia rakasta.
Lapset tarvitsevat rakkautta.
Normaalia kotia ja rakastavia vanhempia ei korvaa mikään ja sitä ei saa lastenkodissa.
Rakkaus, välittäminen ja henkilökohtaista huolenpitoa ei siellä saa. Itse saa pärjätä aika vahvasti.
Laitos on aina laitos.
esim sen varalta että lapsi tulee seuraavana yönä, yleensä tähdätään päivään, mutta hälytykset ovat luku sinänsä
Sukulaisen lapsi, oikeastaan teini oli lastenkodissa. Se oli vastarakennettu iso omakotitalo keskellä ei-mitään. Sisustettu kauniisti, ja muutenkin ei-laitosmainen miljöö. Nuorilla oli omat huoneet. Harrastusmahdollisuuksia hyvin, koulu lastenkodin yhteydessä. Tekivät jopa etelänmatkan!
18 on oikeassa, ei se lastenkoti ole koti, eikä siellä saa rakkautta ja läheisyyttä, niinkuin lapsen pitäisi. Olen itse työskennellyt pienten lasten lastenkotiosastolla, ja henkilökunta oli tosiaan vain TÖISSÄ, ei rakastanut lapsia, ja osa oli hyvinkin kyynisiä ja leipääntyneitä työhönsä. Nuorille, jotka ovat ikänsä mukaan jo hieman "itsenäistyneet", nuorisokoti voikin olla sopiva paikka rajoineen ja rytmeineen, mutta pienille lapsille ei ole sopiva paikka missään nimessä. Monta kertaa tuli mietittyä, mitä näistäkin tulee, pieniä ihmisiä ilman oikeaa syliä ja huolenpitoa, lähinnä vain perustarpeista huolehdittiin.
ensin vastikseen, myöhemmin lastikseen tai perheeseen.