Lue keskustelun säännöt.
Pojan tyttöystävä raskaana. Poika kysyi neuvoa, mitä sanoa?
14.08.2009 |
Eli pari tuntia sitten tuli 16-vuotias poika koulusta kotiin kesken päivän. Minä pienemmän pojan kanssa kotona, ja ihmettelin tietysti, miten tuli kotiin vaikka juuri lähti kouluun. Poika kertoi, että ei ollut käynyt koulussa, olivat kävelleet tyttöystävän kanssa koululle, ja tyttöystävä oli kertonut olevansa raskaana. Poikani ei ollut kuulemma sanonut mitään, vaan lähtenyt samantien kotiin, piti kuulemma saada ajatella, mikä on ihan ymmärrettävää. Nyt poika siis kysyi minulta neuvoa, että mitä tehdä.
Tyttö aikoo kuulemma pitää lapsen, ja on omien vanhempiensa kanssa jo jutellut asiasta, tytön vanhemmat ovat tukevia, ja ovat luvanneet auttaa. Tytön isä omistaa pari asuntoa, joista yhden on luvannut tytölle ja vauvalle (ja siis myös pojalleni tarvittaessa) käyttön.
Pari on seurustellut vähän yli vuoden, ja vaikuttavat hyvin rakastuneilta. Tyttö on käynyt meilläkin pari kertaa, ja vaikuttaa ihan asialliselta ja mukavalta, sen paremmin en tunne. Oma poikani on fiksu ja järkevä, mutta tietysti on hyvin nuori ja ajatusmaailma myös sen mukainen.
Aloittivat molemmat juuri ammattikoulun, ja vauvasta siis eivät ole puhuneet mitään, ei edes tulevaisuuden suunnitelmia asian suhteen. Poika on ihan hukassa, rakastaa tyttöänsä, ei haluaisi tätä jättää tai hylätä vauvan kanssa, mutta ei tiedä pystyykö olemaan isäkään.
Poika tosiaan kysyi minulta neuvoa, ja sanoin, että ajatellaan asioita molemmat tahoillamme tämä päivä, ja jutellaan illalla, mitä ajatuksia on tullut. Nyt kaipailen siis mielipiteitä suuntaan ja toiseen, huomioita ja kokemuksia.
Kommentit (132)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on 16 vuotias veli,joka on seurustellu tyttöystävänsä kanssa yli vuoden,mutta vasta nytte tyttö on alkanu puhumaan meidän perheenjäsenille,koska on ollut ennen niin ujo,että on vaan seurannut vierestä hiljaa muiden keskusteluja. Joillakin kestää se tutustuminen kauemmin,kuin muilla. Itse vein poikaystäväni heti näytille ja toisinpäin. Meitä on moneen junaan.
Teidän täytyy vaan tukea nuorta paria paljon ja kertoa,että olette valmiita auttamaan tarvittaessa (jos olette). Hienoa, että poikasi uskalsi heti tulla kertomaan sinulle asiasta, osoittaa, että ei ole mikään tyhmä poika ! :)Tiedän monia,jotka ovat tuossa iässä saaneet lapsia, ja ovat pärjänneet hyvin. Rohkaise poikaasi puhumaan kaikista asioista,on ne sitten positiivisia tai negatiivisia. :)
Lapset ovat taivaan lahja, ja isovanhemmuus kaikkein parasta.
Puhu pojalle vaikka sillä lailla.
Iso juttuhan tuo on, mutta kautta aikojen on meillä ollut teinivanhempia ja yhtenä heistä voin sanoa, että itsestä on kaikki kiinni!
Olin 16 kun esikoinen syntyi, eka kerta ja heti raskaaksi - seurustelua takana 3 kk. Toinen lapsi syntyi 2 vuoden kuluttua ja kolmas tästä 4 vuoden kuluttua. Mieheni on kaksi vuotta vanhempi ja suoritti opintonsa teknillisessä korkeakoulussa, minä lastenhoidon ohella sain hankittua terveydenhoitajan ja nyt myöhemmin sosionomin tutkinnon. Naimisissa olemme olleet pian 20 vuotta ja iltatähti syntyy loppuvuodesta.
Esikoinen täytti 20 ja kertoi saavansa kumppaninsa kanssa vauvan...meistä tulee siis isovanhemmat
mutta te isovanhemmat voitte tukea nuorta lapsiperhettä myös käymään koulunsa loppuun.
Maailmanloppu tuo tilanne ei ole.
Perheitä syntyy ja hajoaa, vanhempien ikä ei ole ratkaiseva tekijä.
Avullanne nuorten elämä on helpompi, kuin ilman.
Vauva on takuulla suloinen ja viaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihmiset täällä sanoo että suosittelisin pojalle tai nuorelle parille sitä tai tätä. Oli se sitten yhteenmuutto tai abortti tai mikä ikinä...
Mielestäni vanhempien tehtävä ei ole suositella mitään, nuori voi taipua tekemään vanhempiensa tahdon mukaisesti, eikä ajattele sitä mitä itse haluaa. Ja näiden nuorten elämästähän tässä lopulta on kyse. Mielestäni vanhempien tehtävä on kysyä mitä nuori itse on ajatellut tekevänsä ja kertoa sitten asiasta mikäli on omakohtaista kokemusta. Ja tietenkin kertoa että tukee lastaan, päätti tämä siten mitä tahansa!
että kumpikin lapsi asuu kotonaan ja käy koulun loppuun. Tytölle liian kova pudotus, jos joutuu muuttamaan omaan asuntoon vauvan kanssa ja hoitamaan vielä lapselliseksi mainitun "pikkumiehensäkin", josta ei käytännön apua liene. Vanhempien pitää auttaa & tukea rahallisesti ja henkisesti sekä tyttöä että poikaa. 18-vuotiaina menkööt naimisiin ja muuttakoot yhteen tytön vanhempien tarjoamaan asuntoon, josta maksakoot kohtuullista vuokraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihmiset täällä sanoo että suosittelisin pojalle tai nuorelle parille sitä tai tätä. Oli se sitten yhteenmuutto tai abortti tai mikä ikinä...
Mielestäni vanhempien tehtävä ei ole suositella mitään, nuori voi taipua tekemään vanhempiensa tahdon mukaisesti, eikä ajattele sitä mitä itse haluaa. Ja näiden nuorten elämästähän tässä lopulta on kyse. Mielestäni vanhempien tehtävä on kysyä mitä nuori itse on ajatellut tekevänsä ja kertoa sitten asiasta mikäli on omakohtaista kokemusta. Ja tietenkin kertoa että tukee lastaan, päätti tämä siten mitä tahansa!
tyhmä poika sulla
Miten niin poika on tyhmä? Uskalsi kertoa äidilleen näinkin vaikean asian. Moni 16-vuotias ei uskalla kertoa äidilleen suoraan jos on polttanut tupakkaa tai juonut. Hienoa kasvatustyötä mielestäni jos poika on noinkin avoin äidillensä, luottaa äitiinsä ja kertoi heti.
APlle : Jos sinulla on pieniä lapsia niin voit antaa varmasti vanhat lasten vaatteet ja tarvikkeita nuorelle perheelle ja auttaa siten vaikket suoraan rahallisesti voisikaan auttaa. Voit myös tehdä hieman enemmän ruokaa ja viedä sitä lapsenlapsesi äidille. Pyri saamaan poikasi olemaan osa lapsen elämää vaikkei täyspäiväisesti siinä kuviossa haluakaan olla,ettei kadu myöhemmin valintojaan ja pitäkää te isovanhempina palaveri. Tukekaa lapsia, vauvan äiti on tehnyt varmasti vaikean päätöksen eikä kaipaa saarnoja eikä huutoja. Hänen oma pelkonsa on jo varmasti tarpeeksi ja kuulee kyllä jatkossa inhottavia puheita teiniäitinä olosta. TUKEKAA!
"Vahinko" on jo tapahtunut enkä usko että tässä av-mammojen moraalisaarnat jälkiviisaina ehkäisypuheineen ketään auttaa. Lapset kantaa vastuuta tekemisistään ja se on minusta hyvää kasvatustyötä. Monen lapsi ei kerro varmasti vanhemmilleen suoraan jos rikkoo vaikka vahingossa jonkun auton maalia tai muuta. Kaikkea hyvää teille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuinka moni oikeasti olisi noin hövelisti tukemassa ja höösäämässä ja ottamassa kattonsa alle nuorenparin ja vauvan????
Minä ainakin voin myöntää suoraan etten olisi onnellinen, minä en jaksaisi taas uutta vauvaa talossa, minä haluan elää elämää ilman vauvoja, niin että olen saanut omat lapset kasvatettua vastuullisksi nuoriksi. Kokisin kovasti epäonnistuneeni kasvattajana jos ei edes ehkäisyasiat olisi mennyt perille.
Minä ainakin haluan elää myös itselleni, en todellakaan jäisi hoitamaan jonkun toisen vauvaa, luopuisi omasta työstä,valvoisin taas öitä, aloittaisin alusta kaikki vauvahössäkät.
Ehkä nämä tytön vanhemmat haluaisi vielä vauvan ja yrittävät elää tytön vauvan kautta sitä elämää.
Kiva elämä on näillä nuorilla edessä,...millä helvetillä ne kuvittelee elävänsä, lapsilisillä vai.. vai isin rahoilla????
jotka saivat 16v ensimmäisen lapsensa. itse neuvoisin että kokoontuisitte tyttö ja poika ja molempien vanhemmat juttelemaan rauhallisesti asiasta,vanhemmat voisivat myös kertoa omia kokemuksiaan vauva ajasta,,,"kun sinä olit ihan pieni vauva niin..." minusta oli mukava aina kuulla äidiltä näitä juttuja ja ne auttoivat hahmottamaan tulevaa arkea. on hyvä kertoa että vanhemmaksi kasvetaan,kukaan ei ole sen parempi vanhempi lapselle kuin poikasi ja pojan tyttöystävä! he ovat ainutlaatuisia ja korvaamattomia tälle lapselle ja vauvan hoito on yllättävän helppoa ja antoisaa kunhan tutustuu vauvaan.
Voisi myös miettiä tukiverkostoa näin että onko paikkakunnallanne tälläistä nuorten vanhempien ryhmää joka kokoontuu esim. kerran viikossa. vertais tuki olisi kiva juttu.
yhteenmuuttoa kannattaa miettiä,poika voisi olla öitä tytön ja vauvan kanssa,mutta välillä myös kotonaan. Mummot ja papat lupaudutte tukemaan ja neuvomaan ja olemaan aluksi läsnä niin plajon kuin haluavat(ei tarkoita jatkuvaa hoitamista ja vanhemmat kylillä)
aikaa totutella asiaan ja on tärkeää kertoa että myös negatiiviset tunteet/ahdistus kuuluvat asiaan,näitä tunteita on kaiken ikäisillä vanhemmiksi tulevilla,oli isä sitten 16 taikka 30v. uskon että he pärjäävät hvyin teidän vanhempien tuella. neuvolassa myös tuetaan varmasti näin nuoria vanhempia ja myös sosiaalitoimisto on tukemassa automaattisesti alle 18v perheitä:) tärekintä olisi nuo yhteiset neuvol käynnit,perheen kokoontuminen keskusteluun ja puhuminen tunteista,negatiivisistä/positiivisitä ja kertoa että vanhemmat tuette ja olette läsnä.kerro myös että uskot heidän pärjäävän.
"no jos on poikasi ollut valmis seksiin, on hän myös valmis isäksi"