Leikki-ikäinen valittaa, että päiväkodin melu käy korville ja ettei hän jaksa

ja saattaa huutaa suoraan toisen korvaan.

Onneksi tästäkin ongelmasta päästiin - lapsi tottui taas päiväkotielämään, jolloin melukaan ei enää niin haitannut. Päivät ovat olleet lyhyet ja lapsia eriytetetty mm. ruokailuissa ja ulkoiluissa pienryhmiin.



ap

Päiväkotien melutaso on todellinen ongelma. Ja varsinkin vanhoissa rakennuksissa akustiikka on sellainen, että äänet kaikuvat ja siten myös melutaso entisestään voimistuu. Jos lapsia on laitettu suuri määrä samaan tilaan, sellainenkin vaikuttaa. Yksityinen päivähoito ei takaa tässäkään mitään parempaa laatua. Kokemusta on..

Vierailija kirjoitti:

en ymmärrä ihmisiä jotka ovat hipihiljaa päivisin että lapsi saa nukkua.

Meillä on ollut systeemi sellainen että jo vauva-aikaan laitoin radion auki päivisin että tottuu nukkumaan "melussa" eikä herää joka risahdukseen.

Ystäväni toimi toisin ja hänen lapsestaan tuli herkkä äänille, heräili kesken unien päivällä naapurin lasten ulkoleikkeihin samoin yöllä jos auto hurhahti ikkunan alle.

Niin makaa kun petaa

Tuliko mieleen lainkaan että me ihmiset ollaan erilaisia, ja toinen noista lapsista varmaan luonnostaan on herkempi äänille tai kevyempi nukkuja kuin toinen.

Perhepäivähoidossa ja yksityisessä voi olla aivan yhtä paljon melua, jos on pari kovin kovaäänistä lasta.

Yksityinen hoitopaikka taitaa olla ainoa vaihtoehto.

Miten lapsen isä? Eikö hän voi millään tavalla auttaa lapsen hoidossa ja järjestellä omaa työaikaansa?

Vierailija kirjoitti:

että lasta näin siedätettäisiin meluun - huono idea. Melu tutkitusti vaikuttaa monien lastan stressivasteeseen ja siten mm. verenpaineeseen ja aiheuttaa muitakin stressioireita, joten miksi heikentää lapsen terveyttä ehdoin tahdoin?

Lisäksi meluun reagoimisherkkyys on temperamenttiin liittyvä tekijä, joka ei ole yksioikoisesti muutettavissa.

Olen ottanut jo melun esiin pkt-hoitajien kanssa, jotain on jo yritetty, mutta silti päivään mahtuu monta tuntia melua, porrastuksista huolimatta. Lapsi on hoidossa vain 6-7 tuntia kerrallaan, vähempään ei voi omaa työaikaani tingata.

Pitääpä seurailla tilannetta ja selvittää, mitä muita hoitovaihtoehtoja Helsingissä olisi. Uuden paikan saaminen voi kyllä olla vaikeaa, huoh.

Kuulisin mielelläni lisää kommentteja aiheesta.

ap

Lapselle voi etsiä tietysti pienempää hoitopaikkaa, mutta jos lapsesi on jo leikki-ikäinen niin edessä on pian joka tapauksessa eskari (melua) ja sitten koulu (melua). Tämän jälkeen pitäisi työllistyä johonkin ja erittäin monissa työpaikoissakin joutuu sietämään melua.

Lapselle voisi tietysti alkaa järjestää elämää siten että melussa ei joudu olemaan, kotikoulukin on viime kädessä mahdollinen ja lasta voi ohjastaa tekemään valintoja joilla sitten työllistyy "hiljaiseen" ammattiin. En vain tiedä missä määrin näin on fiksua toimia. Vaikka kyseessä on selkeästi temperamenttiin liittyvä asia, jollain tasolla sitä voi oppia hyväksymään. Illat tietysti sitten pyhitetään hiljaiselle ja rauhalliselle yhdessäololle

Ymmärrän kyllä lastasi, olen itse meluherkkä, meteli ärsyttää minua ja olen aivan sippi yleensä päivän jälkeen. Ehkä päiväkotiin voisi järjestää edes pienen hiljaisemman sopen, jossa voisi olla rauhallisempaa vaikkei siellä tietysti koskaan hipihiljaista ole.

27: Meluun ei varsinaisesti siedäty. Sitä kestää joten kuten, jos ei ole vaihtoehtoa, mutta stressitasoja se nostaa silti.

En näe mitään järkeä siinä, että lasta pidetään stressaavissa olosuhteissa (jollei ole pakko, usein on!) siksi, että tottuisi siihen. Tavallaan joo tottuu, mutta tottuminen ei laske stressihormonitasoja. Lapsen elimistö on jatkuvassa kuormitustilassa.

Useimmilla työpaikoilla, jossa melutaso on vastaava kuin päiväkodeissa, kuulosuojaimet ovat pakolliset. Sääliksi käy sekä lapsia että hoitajia niissä kaikista meluisimmissa päiväkodeissa.

Ja tahtotilahan on tällä hetkellä lopettaa kaikki pienet päiväkodit ja suuntaus on isoihin päiväkoteihin.

Ne kyllä palvelevat paremmin työntekijöitä (esim.kolmen kasvatusvastuullisen päiväkodit ovat melko mahdottomia työvuorojen riittävyyden kannalta).

Tulevaisuudessa visiona on, että ryhmiä kätevästi yhdisteltäisiin henkilökunnan riittävyyden mukaan. Toki näin toimitaan nyt jo, mutta asiaa sujuvoitettaisiin tilaratkaisuilla jne.

Minun lapseni on melko suuressa päiväkodissa. Ryhmässä on 22 lasta. Siellä silti pidetään huolta siitä, että kaikki sujuu rauhallisesti eikä kukaan mekkaloi ja jokainen saa äänensä kuuluviin, kun on jotain kysyttävää tms. Ruokailutilanteissakaan ei synny kovaa meteliä. Sanoisin siis, että on ihan kyse päiväkodin henkilökunnan osaamisesta tässä meteliasiassa. Minunkin lapseni on tosi herkkä melulle mutta tykkää kyllä mennä päiväkotiin.

Vierailija kirjoitti:

27: Meluun ei varsinaisesti siedäty. Sitä kestää joten kuten, jos ei ole vaihtoehtoa, mutta stressitasoja se nostaa silti.

En näe mitään järkeä siinä, että lasta pidetään stressaavissa olosuhteissa (jollei ole pakko, usein on!) siksi, että tottuisi siihen. Tavallaan joo tottuu, mutta tottuminen ei laske stressihormonitasoja. Lapsen elimistö on jatkuvassa kuormitustilassa.

Useimmilla työpaikoilla, jossa melutaso on vastaava kuin päiväkodeissa, kuulosuojaimet ovat pakolliset. Sääliksi käy sekä lapsia että hoitajia niissä kaikista meluisimmissa päiväkodeissa.

Ehkä kirjoitin sitten epäselvästi, koska olen ihan samaa mieltä ja ymmärrän ihan omasta kokemuksestakin ettei siihen sinällään siedäty, mutta sen epämiellyttävyyden kanssa voi nimenomaan oppia tulemaan jotenkuten toimeen, lähinnä niin että osaa ottaa sitten kaipaamansa levon vapaa-aikanaan. Vanhemmiten on suuri etu kun tunnistaa temperamenttinsa ja ymmärtää miksi kuormittuu tietyistä tilanteista ja tietää miten toimia.

Ei ongelma meluherkille usein myöskään ole absoluuttinen desibelimäärä vaan se kuhinahälinäräminäkilahduskiekaisuälämölö jolta ei saa hetken rauhaa, ja tällaista on valitettavasti työskentely esim. monissa avokonttoreissa.

En minäkään kannata missään nimessä sitä että lasta pidetään melussa jos ei ole pakko. Mutta mikäs täällä maailmassa muuten on pakollista kuin kuolla ja maksaa veroja? Yritän siis sanoa että tämän leikkaus-kiky-valtion realiteetit ovat mitä ovat tällä hetkellä. Lapsesi tulee tässä maailmassa elämään. Mihin vedät rajasi milloin lapsi on "pakko" heittää systeemiin mukaan? Ja kysyn tätä ihan vilpittömästi. Olisitko valmis esimerkiksi kotikouluun sillä koulujen arki on melua ja hälinää pahimmasta päästä.