Lue keskustelun säännöt.
Mie en ymmärrä, miks raskaanaolevat jäävät jo puolivälissä raskautta saikulle!
10.08.2009 |
Ihmettelen kovasti ja kun tuolta facebookilta lueskelen niin kovasti riittää aktiviteettia näillä saikulla olevilla. Jotenkin tuntuu nykyään enemmän säännöltä kuin poikkeukselta jäädä kotiin "lepäämään" puolivälissä raskautta.
Kommentit (78)
Ja kuinkahan monelle vauvalla on hengenvaarallista tai terveydelle haitallista että äiti tekee esim. kevyttä toimistotyötä?
Minä tein kevyttä toimistotyötä, eli siis istuin takapuoleni päällä päivät pitkät mitään fyysistä tekemättä. Silti jäin saikulle rv 25. Miksiköhän?
No, työssä oli valtava stessi hirveästä kiireestä sekä samalla iso vastuu kannettavana. Työstressi sai mulla aikaan supistuksia, n. 30-50 päivässä. Supistukset puolestaan saivat aikaan sen että kohdunkaula lyheni olemattomiin rv 25 ja kohdunsuu oli sormelle auki. Lääkäri passitti minut kotiin makaamaan ja sain estolääkityksen suppareille. Vauva syntyi lopulta viikolla 36 kun levon ja lääkityksen sain lopettaa.
Ulkopuolinen on voinut saada kuvan, että olen ihan lusmu ja haluan vaan makoilla kotona. Todellisuus on kuitenkin aivan toinen, eivätkä kai lääkäritkään kirjoita sairaslomaa ilman syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen äitiyslomaa työskentelin sellaisissa olosuhteissa, että esim. työtasoa tai tuolia ei ollut mahdollista säätää. Huonossa asennossa istumisesta sain jalkani turvoksiin ja myös supistukset alkoivat. Lisäksi mulla ei ollut mitään järkeviä hommia. Kenenkään muun työt eivät myöskään lisääntyneet.
En halunnut aikasempien keskenmenojen takia ottaa riskiä ennennaikaisesta synnytyksesta, joten jäin sairauslomalle. Supistukset lisäsivät stressiä ja lääkäri suositteli kotiin jäämistä.
Ja kyllä, en ole valmis uhraamaan lapseni terveyttä työnantajan hommien puolesta. Käyn töissä, jotta saan palkkaa ja teen hommani moitteettomasti. Työnantajani ei ole minun hyvinvoinnista kiinnostunut, vaan siitä, että saa asiakkaalta tunteja laskutettua. Meidän sitoutumissopimuksemme on siis täysin taloudellinen. Tuossa tilanteessa vauvan hyvinvointi meni todellakin töissä istumisen edelle, kun lääkärikin sitä suositteli.
Mistäs ap ja muut tuomitsijat tiedätte, kuka on saikulla turhaan ja kuka ei? Niin kauan kuin ette ole tehneet täsmälleen samaa työtä täsmälleen samalla fysiikalla kuin se odottaja ja kärsineet täsmälleen samoja vaivoja, kaikki puheenne ovat vain ilkeämielisten panettelua.
Jäin viikoksi saikulle joskus rv 8. Kävin lääkärissä raskauden ajan lääkityksistä, mutta päädyin vain itkemään, koska olin niin poikki. Lääkäri piti sitten luennon siitä, että vauvan terveys on tärkeintä, ei se että suoritan töissä ja olen täydellinen, että minun pitää kuunnella itseäni ja ottaa rauhallisesti. Vaikka työni onkin sitä "kevyttä toimistotyötä", niin kummasti ne 9-10 tunnin kiireiset työpäivät rasittavat myös fyysisesti, vaikken näennäisesti muuta tee kuin perseeelläni istu.
Keltä lääkäriltä saa esimerkiksi 5 kuukautta sairaslomaa valittamalla olemattomia oireita? Eikös noin pitkään sairaslomaan tarvi vähintään sen b-lausunnon, jotta Kelakin sen sairasloman hyväksyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun oli seisomatyö ja muutenkin fyysisesti raskasta työtä painavien laatijoiden nostoa kumartelua yms.
Syy sairauslomiini oli se että mua huimasi/heikotti ihan älyttömästi. En voinut edes voileipää tehdä seisaaltaan. 50m kävelyn jälkeen piti jo huilata tovi.
Ole siinä sitten koko päivä töissä kun ei edes 5min pystynyt seisomaan.
Aluksi olin muutaman viikon kerrallaan mutta jossain rv 23 tiennoillla neuvolan lääkäri totesi että parempi kun olet kotona lapsen syntymään asti.
Raskauden aikana tulikin edellisen nlisäksi aika paljon kaikkia vaivja mm. raskaus diabetes ja raskaushepatoosi.
Olisin kyllä ollut töissä loppu metreille asti,jos vain olisin pystynyt.
Mie en ymmärrä, miks raskaanaolevat jäävät jo puolivälissä raskautta saikulle! Ihmettelen kovasti ja kun tuolta facebookilta lueskelen niin kovasti riittää aktiviteettia näillä saikulla olevilla. Jotenkin tuntuu nykyään enemmän säännöltä kuin poikkeukselta jäädä kotiin "lepäämään" puolivälissä raskautta.
Sie oot sitten varmaan jotenkin heikkolahjainen, kun et ymmärrä, mutta ei siinä ole mitään hävettävää :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työni on kevyttä ja sitä voi tehdä istuen tai seisaaltaan. Nämä kaksi asentoa (plus selälläänmakuu) ovat kuitenkin kaikkein pahimmat. Nytkin tästä koneelta (jonka eteen on selkäkipujen vuoksi hankittu uusi tuoli) pakko poistua pian ettei ala koskemaan liikaa. Voin elää normaalia elämää sen puitteissa ettei tarvitse pitkään olla paikallaan. Kävely tuntuu parhaalta. Suoraan sanottuna en voisi kuvitellakaan olevani tällä hetkellä KAHDEKSAN tuntia putkeen töissä... Ja voin kertoa myös sen, että jos näitä ap:n mainitsemia "aktiviteetteja" ei olisi, mieliala olisi aika huono. On jo nyt. Viikonloppuna olin selkäkivuistani huolimatta juhlissa, en tosin voinut istua muun seurueen kanssa ruokapöydässä kun istuminen juuri hankalinta. Ei se sekään kivalta tunnu...
koska uuvuin ja masennuin. Siis jo raskausaikana. Paruin vaan, enkä jaksanut tehdä mitään.
Ilmeisesti hormonit saavat pään sekaisin jo ennen synnytystä.
Ei paljoa huvittanut tilittää töihin ja tuttaville uupumuksesta. Sehän ei ole "oikea" sairaus. Ehkä minäkin olin jonkun silmissä lusmu lomailija...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olkaa onnellisia, ettette ymmärrä, teillä on siis ollut helppo raskaus. Mut tästä ketjusta voitte ehkä saada sitä ymmärrystä...
Nyt rv.31...
Mutta ei todellakaan mahdollisuutta pitää sitä.
Ihmisillä vielä lomia jne...
Rankkaa töissä kyllä on, kokoajan yli 30 astetta lämmintä ja KIIRE!!! Tänäänkin menin töihin 8:30 ja ekan pienen tauon kerkesin pitää kolmen aikaan. Oli pakko, kun taju meinasi lähteä.
Töissä kyllä pärjään päivä kerrallaan, mutta meiltä oltaisiin oltu viemässä yhtä henkilöä toiseen myymälään "lainaksi" (3 henkilöä töissä kesäaikaan), jolloin oma työsarkani olisi tullut huomattavasti rankemmaksi.
Puhuin "vakavasti" aluepäällikön kanssa, ja hän ymmärsi, että jos vielä vähän testataan "jaksamista", voi olla, että jään kokonaan saikulle. Pakosta.
Hän ymmärsi yskän, hienoa! :) Ja sain pitää meillä 3 henkilöä.
Jälkeenpäin kuitenkin kuulin, että olin ollut "joustamaton", kun en anna omasta myymälästäni muualle henkilökuntaa "lainaksi".
Hohhoijaa...kiittämättömyys on maailman palkka!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
raskauden aikana ja mun mielestä se oli hyvä. 4 krt olin poissa vain perjantain, lepäsin 3 pv.
Tunnen erään, joka jäi saikulle vkolla 15, edellinen meni kesken vkolla 20.
Jäähän ihmiset sairaslomalle ilman raskauttakin, päättävät etteivät nyt jaksa tulla töihin jne.
Kyllä mulla oli paljon mielekkäämpää olla töissä loppuun asti kun olisin jäänyt pari kk aikaisemmin kotiin. Siellä olisin maannut sängyllä ja katsonut telkkaria.
Ei sovi mulle.
sairaslomalla, kun uuvuin täysin töissä.
Minulle laitettiin yli 12 tunnin työpäiviä ja kärsin kovista selkäkivuista.
Tarjouduin kuitenkin tulemaan töihin sairaslomani aikana useaan otteeseen, mutta esimieheni kielsi sen vedoten lääkärin kirjoittamaan sairaslomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teiltä on mennyt ap:n pointti ihan täysin ohi!
On täysin eri asia jos on ihan OIKEA syy olla töistä pois. Tottakai silloin ollaan kotona ja levätään.
MUTTA
Kuten ap kirjoitti osalla porukasta tuntuu esim. facebookin mukaan olevan kovastikin tekemistä kotona sitten saikulla ollessaan.
Minulla myös pari vastaavaa tuttua. Toinen suppareiden takia kotona sh-työstään ja on ehtinyt jo mm. maalata lastenhuoneen, käynyt mattopesulla, reissannut pitkiä matkoja autolla, kitkenyt puutarhaa ja käynyt nostamassa uusia perunoita. Kuulostaa minusta aika rankalta.
Ja lepäillyt koko raskauden.
Siinä sulle todellista luuseria. :D
Tosin minulle ainoa vaihtoehto saada lapsi joka pysyy sisällä tarpeeksi pitkään.
ekassa raskaudessa saikulle 3 kk ennen LA:ta. Syynä verenpaineen nousu ja käsien puutuminen tunnottomiksi. En pystynyt töitäni jälkimmäisen takia tekemään, kun ei tavarat pysyneet käsissä. Vauvakin tuli maailmaan 5 viikkoa ennen laskettua aikaa.
Toisessa raskaudessa olin töissä viimeiseen päivään asti.
Luulen että niitä "lusmuilijoita" on loppujen lopuksi aika vähän. Mitä fyysisempi työ, sitä todennäköisempää on että tulee aikaisempi sairasloma, koska kyllä raskaana oleva nainen on haavoittuvimmillaan silloin fyysisesti.
Ja lepäillyt koko raskauden.
Siinä sulle todellista luuseria. :D
Tosin minulle ainoa vaihtoehto saada lapsi joka pysyy sisällä tarpeeksi pitkään.
Miten tiedät että saikku on ainoa vaihtoehto saada lapsi pysymään sisällä tarpeeksi pitkään jos et ole muuta yrittänytkään? Esim. alkuraskauden keskenmenon syy on useimmiten sikiöperäinen, siihen ei vaikuta tekeekö äiti raskasta työtä vai makaako sängyssä
Ettei tulisi ennen aikaisia synnytyksiä jne. Mun mielestä on vähän kaukaa haettu, kun verrataan jonnekin meidän äitien ja isoäitien aikaan terveydenhuollon käytäntöjen kanssa.
Itse jatkoin töitä vielä pari viikkoa äitiysloman alettua, kun ei ollut mitään kiirettä lomille, mutta moni ystävistä on ollut niin kipeä (kaameat suonikohjut, lapsen pää ihan haarojen välissä jne.), että on kerta kaikkiaan ollut pakko jäädä saikulle. Ties vaikka oma seuraava raskauteni olisi vaikeampi? Kaikki on niin henkilökohtaista.