Lue keskustelun säännöt.
Jos saa lapsen noin 20 vuotiaana
09.08.2009 |
Huonoja puolia siinä mielestäni on se, että parisuhde on usein epävakaa (->eroavat hyvinkin usein), samoin oma kehitys aikuiseksi kesken. Usein alle 25-vuotiaat miehet ovat kykenemättömiä ottamaan vastuuta ja sietämään tylsyyttä ja isyyden vaatimaa sitoutumista. Äiti kasvaa siinä kyllä usein väkisinkin aikuiseksi, kun mies jatkaa bailausta ja harrastuksiaan.
Nämä äidit saavat usein myös myöhäisherätyksen ja 35-vuotiaina korjaavat menetettyä nuoruuttaan bailaamalla ja pukeutumalla 20 vuotta itseään nuoremmiksi.
Usein tämän ikäisenä lapsen saaneet myös kasvatuttavat lapsensa omilla vanhemmillaan. Eivätkä myös raha-asioissa ota vastuuta, vaan kinuavat vanhemmiltaan.
Nämä erimerkit ei tietenkään koske läheskään kaikkia nuorena lapsen saaneita.
Kommentit (37)
nyt 31-v. akateemisen loppututkinnon omaava 5 lapsen äiti. On oma (pankin ;)) talo, 2 autoa, jne. Mies saman ikäinen kuin minä. Eikä todella ole lapsia isovanhempien rahoilla kasvatettu.
Mielestäni niitä bailaajia ja lapsensa isovanhemmille sälyttäviä löytyy ihan joka ikäluokasta tasaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sukupolvi taaksepäin lapset tehtiin nuorempina kuin tänä päivänä.
Ja aikaisemmat liitot ovat kestäneet siihen asti, kunnes kuolema meidät erottaa.
Se on vaan tämä nykyajan avoliito/helppo erota systeemi joka ajaa suhteet karille nopeasti.
ne jotka lapset teki nuorena. Mutta ihan samoin eroaa nyt nelikymppisiä kavereita, jotka on lapsi tehneet vähän vanhemmalla iällä.
Omista kavereista en muista ketään joka olisi maksattanut tai hoidattanut jatkuvasti kaiken isovanhemmilla. Ja nämä jotka ovat vanhemmalla iällä tehneet lapset, valittelevat sitä kun isovanehmmat ovat jo niin vanhoja että niiltä ei pahemmoin apua heru.
Itse olen lapsia saanut niin nuorena kuin vanhana, tai mikä nyt on vanha? Esikoinen on nyt 15-vuotias, kuopus puolivuotias ja välissä pari lasta. Mä itse olen 37-vuotias.
Näinkö minustakin sitten yleisesti ajatellaan? Mahtaa olla kateutta..
Koen olevani paljon kypsempi kuin 30v työtoverini, joisen elämässä ei ole mitään muuta puhuttavaa kuin se miten he selvisivät viikonloppuna krapulasta. Ke:na jo suunnitellaan missä seuraavan vkl:n muisti menetetään... Mitäs se aikuismaisuus tuossa toiminnassa on?
Meillä on todella vakaa parisuhde, ei vähempää kiinnosta bailata, oma aika on jotain aivan muuta.
Rahaa en ole pyytänyt vanhemmiltani kkertaakaan ja isovanhemmilla lapsi ollut kaksi kertaa hoidossa, ikää 1v7kk.
Lopeta siis tuo yleistäminen! vai yritätkö vain todistella että sinulla menee rahallisesti todella hyvin, et tarvitse sivullista apua ja parisuhteesi loistaa! taitaa olla jotain aivan muuta!
Mies 21v ja nainen 17v menivät naimisiin naisen ollessa raskaana. Nainen täytti 18v muutama viikko esikoisen syntymän jälkeen. Toisen lapsensa he saivat kun olivat 19v ja 23, kolmas syntyi kaksi vuotta toisen jälkeen. Kun nainen oli 25v, oli hänellä jo viisi (5) lasta. Nainen on käynyt koulut kun lapset vanhempia. Velaton omakotitalo löytyy. Mies on yksityisyrittäjä. Lapsenlapsiakin on jo. Nyt ovat olleet naimisissa yli 25v, ovat selvinneet kaikesta mitä on vastaantullut, enkä epäile yhtään etteivätkö he eläisi loppu elämäänsä yhdessä. Eli siis onnellisiakin ihmisiä on : )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotain katkeruutta voi olla taustalla. Että aina jos ei olla omiin valintoihin tyytyväisiä, maristaan muiden vastaavista. Jokaisessa elämänvaiheessa on omat etunsa/heikkoutensa. Kaikki nuoret äidit eivät ole tuollaisia ja 40v. ikä on riskaabelia eroaikaa muutenkin riippumatta siitä, kuinka kauan on yhdessä oltu.
Ja kyllä minuakin vähän reilu kolmekymppisenä vähän kadehdituttaa, kun työkaverin lapset jo yläasteiässä, kun itsellä leikki-ikäisiä, mutta aikansa kutakin ;)
olen 21 ja mies myös ja koen että molemmat valmiita perheenlisäykseen. Se mitä bailataan on bailattu jo viimesen 3v. aikan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minuun ei päde laisinkaan,eikä varsinkaan mieheeni, joka on 16-vuotiaasta asti ollut täysillä mukana,ei suinkaan jatkanut biletystä... Mulla kävikin hyvä tuuri... Sitä ei sitten tiedä mitä se kuuluisa kolmenkympinkriisi tuo tullessaan minulle tai miehelleni, se on sitten sen ajan murhe =)
Vauva syntyi kun olin täyttämässä 20 ja mies vuoden vanhempi.
Nyt on 20 vuotta yhteiseloa takana ja kaksi lasta enemmän.
Helppoa ei toki ole aina ollut, mutta kaikesta selvitty ja itse lapset kasvatettu ja elätetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehen pitääkin olla vanhempi, se on selvä!
Mutta tunnen kyllä poikkeuksenkin. Hyvällä ystävällä jo 4 lasta ja esikoinen tuli kun olivat mniehensä kanssa 20 molemmat. Voihan se olla, että 35v tulee ero ja biletyskausi, mutta pidän heidän kohdallaan melko mahdottomana ajatuksena.
Enemmän tunnen näitä surullisia tapauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen minäkin odottanut milloin alkaa se bilejalka vipattaa, mutta ei kun ei. Ei ole koskaan, edes silloin 18 v kiinnostanut baarit tai ryyppääminen yleensäkkään.
Tuntuu että silloin 20 v olin paljon vastuullisempi ja energisempi kuin nyt, tuntuu että iän myötä laiskistuu ja tulee välinpitämättömämmäksi:/ (ihana sana muuten:)
Joihin ei niihinkään kyllä läheskään kaikkiin. "Toivottujen" lasten vanhemmilla meno on ihan eri, väittäisin. Luulisin, että hyvinkin samanlaista kuin näillä plus 25v, elämäntilanteesta toki riippuen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä olet saanut moisia aivoituksia? Mikä saa sinut ajattelemaan noin parikymppisistä äideistä?
mistä nämä yleistykset ovat peräisin. äiti21v
meidän jokainen lapsi on tekemällä tehty ja olleet erittäin toivottuja! kolmonen syntyy kohta, olen 25 mies 27.. minä alotin sen biletyksen ja sekoilun 15 vuotiaana ja mitään semmosta elämää en enää tahdo...