Minulla on kamalasti huolia, joista haluaisin puhua jollekin, mutta
en tiedä kenelle :( Kaikilla ystävilläni on joko omia ongelmia tai muuten elämäntilanne semmoinen, etten halua rasittaa heitä valituksellani.
Kommentit (16)
tai oman paikkakunnan mielenterveystoimistoon.
Seurakunnillakin on varmasti jutteluapua.
Aika usein niistä v-mäisistäkin kommenteista saa jotain irti/on hyötyä.
MLL:lla on ilmainen "kuunteleva puhelin", sieltä saa myös neuvoja.
yksityinen psykiatri, vertaistukiryhmät...
helpommin löytyisi ehkä vinkkejä jostain sopivasta tahosta jos tietäisi minkätyyppisiä huolesi ovat
voihan olla, että joku niistä ystävistäkin kuuntelisi ihan mielellään ja osaisi sanoa jotain järkevää koska tuntee sut
Miksi sitten suosittelet diakonissaa?
halusin suositella keinoa, joka ei maksa mitään, koska en tiedä, onko hänellä rahavaikeuksia.
Lisäksi seurakunnan palveluihin ei ole niin pitkät jonot kuin moniin kunnallisiin.
Että siksi.
soita johonkin palvelemaan puhelimeen.
Olen itse ollut opiskeluaikana siella vapaaehtoistyossa muutaman vuoden. Ne ovat juuri sinua varten. Uskontoa niissa ei tuputeta mutta kuunnellaan ja yritetaan auttaa eteenpain.
En tieda mista pain olet , mutta niita on joka suunnalla. Googlaa netista vaukka numero.
googlasin sulle tiedot. Soita tuonne. Saat ainakin "ensiapua" ja jonkun kuuntelemaan. Voit ainakin miettia mista ammattilaiselta kannattaisi hakea apua sitten jatkossa...
=================
Palveleva puhelin
Palveleva puhelin tarjoaa mahdollisuuden purkaa mieltä painavia asioita.
Mihin ja milloin voi soittaa?
Palvelevan puhelimen numero on kaikkialla Suomessa
01019-0071 suomenkielisille
01019-0072 ruotsinkielisille
(Församlingarnas samtalstjänst)
Suuntanumeroa ei tarvita.
Suomen ulkopuolelta soitettaessa numerot ovat +358 1019-0071 ja +358 1019-0072.
Suomenkielinen päivystys on su-to klo 18-01, pe-la klo 18-03.
Ruotsinkielinen Samtalstjänst päivystää joka ilta klo 20-24.
Mitä maksaa?
Soitto Palvelevaan puhelimeen maksaa lankapuhelimesta paikallispuhelumaksun verran. Matkapuhelinta käytettäessä laskutusperusteena on oman operaattorin puheluhinnat.
Yritin sitä jo. Sosiaalityöntekijä kuunteli kyllä, mutta olisi helpompi puhua semmoiselle, joka tuntee taustani.
Enkä pitää vaan ottaa ystävistä "ilo irti", vaikka tunnekin huonoa omatuntoa, että joudun rasittamaan toisia omille huolillani.
AP
Jos et halua puhua tuntemattomalle , niin sit tosiaan täytyy puhua tutulle. Come ooonnn...
Eipä silloin kannata täältä neuvoa hakea, kun ei me tunneta sun tuttuja.
TSemppiä vaan ja ota nyt itseäs niskasta kiinni.
ystäviä! Minä menetin omani ja ainut ystävä on mieheni (rakas, ihana, mieheni), mutta muita minulla ei ole. Siis ketään kenelle soittaa, ketä nähdä...
Jos sinulla on ystäviä PUHU heille!!! Kyllä ystävä voi kuunnella, vaikka olisi omiakin huolia.
Kaikkea hyvää sinulle :)
Itse elän hyvää ja onnellista elämää, asiat hyvin. Tämän takia jaksan kuunnella ystävieni ongelmia tai ongelmattomuutta, minulla on aikaa.
En ymmärrä, että miksi et voi avautua? Ongelmasi lähtokohta on se, ettet halua edes avautua ja kertoa asioistasi. Se keventäisi, oikeasti.
Todella paljon jaksamisia sinulle, olet ajatuksissa!
varmaan avautua semmoisille ystäville, joilla ei itsellään ole kamalasti huolia. Tai voihan jollain olla hyvin sietokykyisiä ystäviä, mutta jos jatkuvasti puhuu vain omista huolistaan, niin sitten ne ystävät alkavat kaikota, ja siitä tulee taas uusi ongelma. Itse olen vähentänyt kavereille avautumista kun on terapeutti kelle puhua.
onko teillä oikeita ystäviä ollenkaan?
Eikö heille juuri voi ongelmistaan kertoakin? Nyt on sinun aikasi ja seuraavalla kerralla sitten sinä olet kuuntelijan osassa?
Tuskin maksaa yksityisestikään ihan hirveitä ja jo muutamalla käyntikerralla saa huikeita aikaan. Vierashan se tietty ekä kerralla on, mutta tulee tutuksi eli tietää sinun ongelmat ja osaa auttaa.
Itse olin varsin solmussa parisen vuotta sitten, uhkas jo työkykyä, ei nyt varsinaista masennusta tai burn out:ia, mutta niitä kohti menossa. Sain ajan työterveyslääkärille ja sitä kautta psykoterapeutille, missä kävin puoli vuotta. Alkuun viikottain, sitten harvemmin ja käynneistä oikeasti oli hyötyä.
Opin ratkaisemaan ongelmia itsekseni ja opin myös sen, että apua voi ja pitää pyytää juuri puolisoltaan ja ystäviltään. Ei tietty niin, että päivittäin soittaa ja valittaa. Mutta usein ystävät ovat samssa elämäntilanteessa, joten ongelmat ovat ehkä heille tuttuja ja voitte yhdessä auttaa toisianne.
Minulla on itselläkin huolia jonkun verran. Olen onneksi käynyt puhumassa niistä koulukuraattorille ja hän on auttanut minua niiden selvittämisessä. Esim koulussa minua koulukiusattiin ja hän puuttui asiaan. Minulla on vain yksi ongelma. Olen erittäin ujo kertomaan perhe asiosta muille niinkuin myös kuraattorille. Kuraattori ei tiedä mitään perhe suhteistani. (JOTKA OVAT HUONOT) Äiti kiusaa mua jatkuvasti enkä itse tiedä kenelle voisin puhua nimettömänä.. Toivottavasti saan muilta apua koulussa ja tämä auttaa jotain
Saat jutella diakonissan kanssa ja se on maksutonta. Voit erikseen sanoa, että et ole uskonnollinen, jos pelkäät, että alkaa tuputtaa Jeesusta.