Naapurinlapsi-ongelmaa :D

Munkin mielestä tässä nyt naapurin vanhemmat käyttää sua hieman hyväksi ja lisäksi tyttö saattaa pitää sua hieman "varaäitinä", jos vanhemmat siis paljon töissä. Ajattelin vain tuon käyttäytymisen perusteella (kinuamiset jne.). Ei naapurintädiltä kinuta kinuamistaan herkkuja ja muutenkin totellaan, ainakin mun mielestä.



Sinuna puhuisin tytön äidin kanssa asian selväksi ja sanoisin ettei tuollainen ole sinun mielestäsi ok. Voisikai tyttö joskus teillä käydä, muttei nyt kuitenkaan asua ja käyttäytyä kuin talonväki. 7-vuotiaan tulee jo ymmärtää tällaiset asiat ja käytöstavat.

olla pitempään tms. että minä päätän meillä säännöt ja että nyt on aika mennä kotiin.



Kyllähän näitä lapsiaan muualla hoidattavia ihmisiä on paljon. Silloin kun meidän kuvioihin sopii, että lapsi on meillä, niin ok. Kun alkaa käydä liian vaativaksi (en pysty tekemään omia hommia vahtimisen vuoksi, pitää lähteä jonnekin...) niin sanon kylmän viileästi, että nyt kipin kapin kotiin ja kiva kun kävit. Autan kengät jalkaan ja takin päälle ja lapsi matkaan. Joskus joudun katsomaan, että pääsee tien yli.

Hänhän asuu naapurissa! Ei ymmärrä,ei. Kun ruoka-aika tulee niin sanot että menepäs kotiasi syömään, hopihopi. Toiseksi herkkupyyntöihin kieltävästi vastaaminen ei vaadi mitään selittelyjä. Sanot vaan että ei nyt ja piste. Sama juttu vauvanhoitamiseen, sinä olet aikuinen ja lapsi on lapsi ja sinä sanot kuka hoitaa vauvaa.

Minusta se on vanhempien asia syöttää lapsensa, ei naapureiden.



En usko alkuunkaan että joku tulee toisen kotiin vaatimaan ruokaa.



Miksi se on aikuiselle vaikeaa avata ovi ja sanoa että NYT ei sovi tulla. Nähdään huomenna!



Jos kerran on vaikeaa pitää naapurin lasta teillä niin sano sitten se niille vanhemmille.



Mitä sitten vaikka olette pihassa ja leikitte keskenänne?

Se on teidän leikki nyt.



Minä en ainakaan haluaisi että naapurin eukko syöttää sontaa lapselleni vaikka pyytää sitä. Eikä tartte antaa mitään: sano että nyt me syödään, mene kotiin ja nähdään huomenna.



Ihme lässyttäjä. Huono provo.

Miksi ihmeessä annat lapselle iltaruoan ja käyt vielä neuvotteluja herkuista?! Kirjoitit, että tyttö on vielä nirso ruoasta eli teetkö kuitenkin ruoat vielä hänet huomioiden?? Kyllä mä nyt hienotunteisuuden päälle jotain ymmärrän, mutta jos toisaalta sisimmässäsi puhiset ja toisaalta jakelet herkkuja ja ruokaa, niin ei lapsi ymmärrä, mistä on kyse! Sanot sekä lapselle että tämän vanhemmille/mummolle, että tästä lähtien vierailut sovitaan etukäteen ja ideana on, että tyttö leikkii tyttösi kanssa. Voithan sanoa ystävällisesti, mutta tee viesti selväksi. Jos välillä jaat ruokaa ja pidät kuin perheenjäsentä ja välillä piilottelette verhojen takana, on se vähän jo lapsenkin kiusaamista.

Ei aina tarvitse olla kiltti ja miellyttävä. Naapurin lapsikin hyötyy siitä että laitat rajat.

Sanot että nyt ei sovi tulla, ei sitä tarvitse selitellä. Jotkut lapset on tottunu että koko maailma pyörii heidän ympärillään- sä voit olla se aikuinen joka osoittaa hänelle, että hän ei voi aina tehdä niinkuin haluaa, että toiset on otettava huomioon ja että aikuisilla on oma rauha.

Meillä pyörii paljon lapsia ja musta se on tosi kivaa. Mutta en ikinä ole viihdyttänyt ketään, jos lapset eivät itse keksi leikkimistä eivätkä tartu mun ideoihin, niin sitten kaverit saa lähteä välillä kotiin. Joku lapsi on joskus ollut hyvinkin röyhkeä ja olen tehnyt heti selväksi ettei meillä huudella aikuisille, käydä ruoka-kaapilla tai kerjäämässä välipaloja kun niiden aika ei ole. Ovat uskoneet viimeistään silloin kun olen sanonut että meillä ei voi käydä leikkimässä jos ei tottele mitä minä sanon. Ryhtiä ap- kyllä sun on oltava sen verran aikuinen, että saat pienen koululaisen tottelemaan. Millä sä voit kasvattaa omiasikaan jos et uskalla pahoittaa toisen mieltä??

ellet halua leikkiä lapseni 4v. kanssa, niin et voi tulla enään meille, koska vauva ei ole leikkikaveri ja minä hoidan vauvani.

Lapset ei ymmärrä, kuin suoraa puhetta, ei vihjailuja.

Olen oppinut tämän, kun asutaan isolla rivarialueella. Mitkään vihjailut ja pakoilut ei tuota tulosta ja toi on todella kauheaa, kun lasta pakoillaan eli ei aukaista ovea. Tämän on meidän 4v. saanut kokea ja tietää varsin hyvin, että siellä ollaan kotona.

Nyt samantien seuraavalla kerralla kun tulee ovikelloa soittelemaan niin sanot että ei käy nyt ja muutenkin rajoitat vierailuja ja mitään ruokaa et enää sille lapselle tarjoa, ET MITÄÄN!



Ja tulehan sitten kertomaan kuinka sujui.



OLE TIUKKANA!

ja kesti aikansa ennen kuin opin tarpeeksi jämäkäksi naapurien lasten kanssa mutta nyt olen tehnyt heille selväksi että meillä ei ravata koko ajan vauvaa katsomassa (meillä tyttö 5 v, poika 3 v ja tyttö 2 kk). Molemmat isommat lapset otetaan mukaan leikkiin koska heillä on yhteinen huone. Meille ei jäädä syömään ja meiltä ei tipu karkkia, jäätelöä tms. Meillä ollessa heillä on samat säännöt kuin omilla lapsilla.



Vaikka säännöt on kerrottu aina välillä joku toiveikas pimputtaa ovikelloa ja kerjää karkkia tms.



Ap, sinuna alentaisin palvelun tasoa. Ilmoita ettei hän saa hoitaa vauvaa yksinään koska hän on liian pieni ja vauva on sinun vastuullasi. Ole asiallinen mutta älä neuvottele jos lapsi väittää vastaan. Ilmoita hänelle koska on sopiva tulla ja koska ei. Ilmoita erikseen jos hän on tervetullut ruokailemaan mutta muuten hänen on syötävä kotonaan. Sano hänen vanhemmilleen että olet kertonut tytölle säännöistä jotta hekin ovat tietoisia asiasta. Älä pode huonoa omatuntoa. Tytöllä on myös omat vahnemmat ja oma koti.

Monet ei halua lähteä kotiin, kun pelkäävät ettei kotoota päästetä takaisin.

Meillä on tänä kesänä näissä sosiaalisissa asioissa kehittynyt me vanhemmat, kuin oma lapsikin.

Sosiaalisten kuvioiden hallinta vie aikaa ja pakoilulla se ei hoidu koskaan.

Vieraat lapset voi suuttua, mutta aina ne palaa kuitenkin takaisin.

Muistakaa rajat ja rehellisyys!

Mikäli ovea pimputtaa joku oikein sitkeä sissi, niin raotan vain vähän ovea, että ei pääse livahtamaan sisälle.

Lapset tekee vaikka mitä, jos heille ei laita rajoja ja valitettavasti se on tehtävä vieraallekkin lapselle.

Tämä naapurinlapsi on tyttö, kuten oma isompi lapseni myös. Naapurintyttö on päivät mumminsa kanssa (nyt on kesälomalla, menee syksyllä tokalle luokalle). Koulun jälkeen hän on kanssa mummillaan, mutta pyrkii lähes päivittäin kyllä meille koulunkin jälkeen. Nyt kesälomalla tilanne on vain "pahempi" kun pystyy tulla jo aamusta aikaisin meille... Onneksi hän nukkuu sentään pitkään että ehdimme olla kolmistaan muutaman tunnin ennen koukkavierasta.

Naapurinlapsen vanhemmat ovat töissä, tekevät pitkää päivää, heillä on oma yritys. He asuvat siis meidän naapurissa, samoin tytön mummi.

Näen silloin tällöin tytön äitiä ja tämä on sanonut mulle, että "on tosi iloinen kun hänen tyttönsä viihtyy niin meillä" ja "kivaa kun S. (tyttärensä) on välillä poissa jaloista" ja "tokihan S. teillä ravaa kun teillä on se suloinen pikku Elias..." (siis vauva 6 kk).

Hän sanoo aina että lähetä tyttö pois jos häiritsee.

Mutta en mä kehtaa sanoa ihan sinänsä kiltille lapselle että hän häiritsee! Ja vaikka sanonkin että nyt meillä on menoa tms. tekemistä, niin naapurinlapsi ei lähde pois, kinaa vastaan että äiti antaa olla meillä.. Tyttö sanoo myös että voi vahtia vauvaa että voin tiskata, jos sanon että mun pitää siivota nyt että voisitko lähteä kotiin. Tyttö tarjoaa siis vauvanhoitoapua koko ajan, voin tiskata, imuroida jne ja hän hoitaa vauvaa. Mutta en uskalla antaa hänelle vauvaa jos en ole samassa huoneessa! Ja isompaa lastani harmittaa kun naapuri ei leiki hänen kanssaan vaan lässyttää pikkuvelille. Naapurinlapsi on myös tavallaan villi, keksii tyhmiä juttuja kuten portaiden kaiteissa liukuminen (haluaa ottaa vauvankin siihen mukaan, mikä ei tietenkään onnistu!). Mun isompi lapsi kyllä leikkisi mielellään sellaisia naapurin kanssa, mutta naapuri tulee heti mun luokse jos mun isompi lapsi alkaa leikkiä hänen kanssaan. Mun mielestä on vähän outoa, että naapuri ei halua leikkiä mun lapsen kanssa, he ovat samaa sukupuolta, kiinnostuneet samoista jutuista kuten Barbit. Naapuri on kiinnostunut meillä vain vauvasta... Tai mun kanssa juttelemisesta.

Sitten vielä toinen juttu mitä en maininnut vielä, tämä naapurinlapsi kinuaa koko ajan jotain syömistä ja juomista. Puuro, jugurtti tai maito ei kelpaa eikä voileivät, vaan hän kinuaa keksejä, karkkia, mehua, pullaa. Ja aina ennen ruoka-aikoja. Me syödään lämmin ruoka kello 12 ja kello 18 aikaan, ja juuri ennen niitä en anna omallekaan lapselleni mitään herkkuja, eihän ruoka maistuisi! Kiellän aina naapurinlapselta herkut kun hän pyytää niitä huonoon aikaan (yritän muutenkin välttää tuollaisten antamista kun välillä tuntuu että hän tulee herkkuruokien takia meille) ja naapuri sanoo että voi syödä niitä salaa jossain oven takana, ettei mun isompi lapsi näe, kun selitän että en voi antaa nyt kun mun isompi lapsi ei syö sitten kunnon ruokaa. Kerran hän narisi tosi pitkään enkä antanut mitään muuta kuin vettä ja omenaa, ja hän lähti kotiinsa!! Suuttui siis kun ei saanut mitään herkkuja. Hän pyytää myös muroja kun oma äiti ei kuulemma osta niitä kun on kuulemma äitinsä mielestä epäterveellisiä. Yleensä ekana hän ryntää keittiöön ja pyytää jotain, sitten käy "hoitamaan" vauvaa.

Huoh.

Naapurinlapsi on ollut tuollainen rasittava siitä lähtien kun meidän nuorin syntyi, eli puoli vuotta. Ennen vauvan syntymää hän ravasi kanssa meillä mutta mun seuraneitinä, eli seurasi mua kuin hai laivaa ja jutteli mulle ja oli kuin isompaa lasta ei olisi... Sanoin monta kertaa että ole kiltti ja leiki nyt Emilian kanssa ja E pyysi itsekin, mutta hän vaan väsäsi ehkä puolessa minuutissa palapelin Emilian kanssa ja juoksi mun helmoihin.

Hän syö myös meillä lähes aina iltaruoan... Jos en saa heitettyä häntä ulos ennen ruoka-aikaa. Ääh. Ja naapurinlapsi on niin nirsokin, melkein mikään ei kelpaa, oikeastaan vain makaroni ja ketsuppi ja nakit. Mun lapsi taas syö monipuolisesti mutta kun on vieras kylässä joka nirsoilee niin hänkään ei yhtäkkiä halua sitä ruokaa mitä olen tehnyt, esim. kasvisjauhelihakeittoa.

Naapurinlapsi nyhertää lusikan tai pari ruoasta ja vaatii jälkiruokaa. Oma lapseni tekee tietenkin samoin.. Enkä tykkää.

Eilen olin jotenkin rasittunut tästä naapurinlapsesta enkä avannut sitten ovea vaikka hän soitti siellä moooonta minuuttia kelloa. Hän kuuli varmaan meidän äänet ikkunasta mutta minkäs mahtaa, en avannut. Isompi lapseni hihkui innoissaan että ehkä se on S! Eli naapurinlapsi, hän kun haluaisi leikkiä tämän kanssa. Sitten illemmalla mieheni tuli kotiin ja naapurinlapsi oleili talomme edessä ja kysyi mieheltäni, että missäs vaimosi ja lapset on kun hän on soittanut koko päivän kelloa eikä kukaan avaa. Mieheni sanoi että ehkä he ovat kipeänä.. Hän tietää miten naapurinlapsi rasittaa mua. Hän sai karistettua lapsen kuitenkin jaloistaa, tämä yritti kyllä tulla sisään samalla ovenavauksella mutta ei päässyt, onneksi, kello oli jo yli 18.

Naapurintytön vanhemmat tietävät, että tyttö on usein meillä ja heistä se on hyvä asia. Meillä on paljon muitakin ystäviä (joiden lapset leikkivät isomman lapseni kanssa!) joita tapailemme emmekä ole aina kotona kun tämä soittelee ovikelloa. Mutta välillä on niin ihanaa olla vain kotona ja ilman vieraita! Siksi on niin ikävää, että naapurinlapsen on soitettava jatkuvasti ovikelloa.

Hän on yrittänyt kanssa tulla meille kylään vaikka lapset eivät olekaan kotona, kun on minun "oma hetkeni", eli mieheni on lasten kanssa jossain. Naapurinlapsi näkee heidän lähtevän, yrittää ehkä päästä mukaan mutta kun torjutaan, hän tulee soittamaan kelloa ja haluaa olla kanssani.. Olen sanonut vain tylysti että ei nyt, lapset ei ole edes kotona.

Heillä näyttää kyllä olevan kaikki ok kotona. Vanhemmat ovat ihan perussuomalaisia ja mukavia, mitä nyt tunnen. Ei alkoholiongelmia, mutta heillä on se oma firma mikä vie tietenkin aikaa.

nyt jo pyytää tilausruokaakin.



Jos tää on totta on aloittaja täysi tossu. Minua ei pompota naapurin eikä omat lapset.

mutta uskon että tollaisia lapsia voi olla.



Meidän naapurissa asuu poika, joka olisi aina tulossa meille sisään. Poik aei halua leikkiä oman lapseni kanssa, vaan leikkisi mielummin meillä sisällä lapseni leluilla. Poika on koko ajan kyselemässä minulta jotain ja pyytää minua etsimään kanssaan jotain hukassa olevia leluja. Minä yritän välillä tehdä töitä koneella, joten ottaa aivoon kun koko ajan tämä poika on kyselemässä jotain leluja tai apua.



Olen alkanut tekemään niin, että en avaa lapselle ovea ja jos jää kinuamaan sisäänpääsyä niin paiskaan vaan oven nenän edestä kiinni.



Jos oma lapsemme on pihalla ja meidän takaovi on auki jotta voin vahtia lastani, tämä naapurin poika tulee aina meille sisään. Silloin otan pojasta kiinni ja talutan ulos, puhetta kun ei usko.



Ap; jos tämä ei ole provo niin ota tiukka linja lapsen kanssa. Minäkin olin alkuun mukava tälle lapselle, mutta sitten se oli pakko lopettaa kun minulla alkoi mennä hermot jatkuvaan puntissa roikkumiseen. Enää en puhu lapselle mitään, tai jos puhun niin olen tosi tyly. Josko tämä poika siitä pikkuhiljaa oppisi että meitä ei kiinnosta.

mutta uskon että tollaisia lapsia voi olla.

Meidän naapurissa asuu poika, joka olisi aina tulossa meille sisään. Poik aei halua leikkiä oman lapseni kanssa, vaan leikkisi mielummin meillä sisällä lapseni leluilla. Poika on koko ajan kyselemässä minulta jotain ja pyytää minua etsimään kanssaan jotain hukassa olevia leluja. Minä yritän välillä tehdä töitä koneella, joten ottaa aivoon kun koko ajan tämä poika on kyselemässä jotain leluja tai apua.

Olen alkanut tekemään niin, että en avaa lapselle ovea ja jos jää kinuamaan sisäänpääsyä niin paiskaan vaan oven nenän edestä kiinni.

Jos oma lapsemme on pihalla ja meidän takaovi on auki jotta voin vahtia lastani, tämä naapurin poika tulee aina meille sisään. Silloin otan pojasta kiinni ja talutan ulos, puhetta kun ei usko.

Ap; jos tämä ei ole provo niin ota tiukka linja lapsen kanssa. Minäkin olin alkuun mukava tälle lapselle, mutta sitten se oli pakko lopettaa kun minulla alkoi mennä hermot jatkuvaan puntissa roikkumiseen. Enää en puhu lapselle mitään, tai jos puhun niin olen tosi tyly. Josko tämä poika siitä pikkuhiljaa oppisi että meitä ei kiinnosta.

Äh, piti kirjoittaa, että en avaa yleensä ovea naapurin pojalle ollenkaan, mutta jos avaan ja poika alkaa kinuta meille sisälle pääsyä, niin paiskaan oven kylmästi nenän edestä kiinni.

Meillä oli edellisessä asuinpaikassa koululainen, joka oli kesää kotona ja minä pienten lasten kanssa kotona. Kaikki lapset nautti toistensa seurasta. Naapurin lapsi kyseli mitä meillä on kaapissa ja ilmoitti mitä sitten halusi;)

Yhteisellä leikkipaikalla saivat leikkiä mutta sisälle en ottanut kuin harvoin. Koululainen kinusi ja intti miksei voi tulla. Kaikkia lapsia vähän harmitti kun ei sopinut. Parempi ettei selittele. Sanoo ettei nyt sovi, joku toinen päivä sitten.

Jos olisin sanonut että pitää siivota tai laittaa ruokaa niin hän olisi sanonut voivansa auttaa tai hoitaa pieniä. Aikuisena minä päätin milloin sopii.

asetat teille siellä säännöt. Sinä määräät mitä tehdään ja miten ja ketkä tekee. Kyllä 7-vuotiaan saa vaikka kannettua ulos, jos on tarve.

en muuten osaa ottaa kantaa tai neuvoa tässä jutussa, mutta toisin esiin sellaisen omaan kokemukseen perustuvan huomion, että tuollaiset alakouluikäiset 6-10-vuotiaat voivat olla todella ihastuneita vauvoihin (sekä tytöt että pojat). Meillä huomasin vanhimman lapseni ollessa 7-vuotias kuopuksemme syntyessä, että varsinkin sisaruksettomat kaverit olisivat voineet hengailla vauvan läheisyydessä vaikka kuinka (eivätkä varmaan olisi leikkineet nelivuotiaan kanssa). Tuossa iässä monet lapset onnistuvat myös mankumaan kaivatun lemmikin. Joten sanoisin, ettei lapsen käytöksessä ole mitään outoa.

ilman että sanotaan joka kerta että on provo? Vain kakkanauhoista????

En näe jutussa mitään provomaista. Lapset on niin erilaisia. Eihän AP kirjoittanut että tekee sitä ruokaa mitä naapuri vaatii? Naapuri vain nirsoilee kun on syötävä sitä mitä perhe tarjoaa. Ei sanonut että tekee naapurin lempiruokia!

AIKUISET ihmiset!!



Miksi ihmeessä te suostutte pompoteltviksi joka suuntaan?!:O Meillä on ainakin vanhemmat ne, jotka määräävät säännöt niin omille lapsille kuin naapurin lapsillekin (heidän meillä ollessa siis)!



Ei lasten tarvi antaa pompotella omien toiveidensa mukaan, vaan heille voi sanoa suoraan miten aisat on! Minä ainakin sanon, että meillä tehdään näin ja that´s it!!



No eipä mulla olekaan ongelmia naapurin lasten suhteen...eikä onneksi omienkaan:)

Olet kiltti ihminen. Itse olin nuorempana aivan samanlainen eli en oikein kehdannut sanoa naapurin lapsille suoraan, mutta aika on koulinut :) Naapurin lapsi haluaa sinun seuraasi, sillä hän on varmaankin tottunut olemaan aikuisten kanssa enemmän kuin lasten vrt. mummo hoitaa. Mieti mitä sinä haluat ja toimi sen mukaan, vaikka se pahalta tuntuisi. Aloita vaikka ruoasta. Aina kun lapsi haluaa ruokaa, kehoita häntä ystävällisesti menemään kotiin syömään, koska hän asuu naapurissa ja kun teillä on ruoka-aika käske lapsen mennä kotiin, koska te haluatte syödä perheen kesken. Tiedän, se on vaikeaa. Itse nimitän tällaisia lapsia takiaislapsiksi. Omat lapseni ovat jo murkkuja, mutta naapurin lapsi haluaisi aina tulla meille kylään riippumaan perässäni. Nykyisin en suostu siihen.