Monennella viikolla olette kertoneet raskaudesta perheelle ja ystäville?

mutta itse suostuin puhumaan aiheesta vasta sitten, kun oli 2 ultraa takana, eli ensin nähtiin syke ja seuraavaksi np-ultra.



Silloin ultraaja sanoi, että on enää 2% riski keskenmenoon, joten ajattelin, että voin höllätä hermoilun kanssa.

rv12 kerrottiin, kun tiedettiin että kaikki on hyvin.

Mitäs sitä turhaan aikaisin huudella asiaa ympäriinsä.

takana liian paljon kaikkea ei kivaa, joten tässä vaiheessa vasta. Onneksi oli ympärillä vatsapeitettä, eipä pahemmin näkynyt.

viikkoa aiemmin oli kerrottu isovanhemmille.

Viikolla 18 töissä.

lähimmille heti plussan jälkeen. Tai siis seuraavalla kerralla kun ollaan nähty. Kavereillekin aika pian, töissä np-ultran jälkeen. Sitä linjaa noudatan että ne joille kertoisin keskenmenosta, kerron myös raskaudesta heti alkuvaiheessa.

alettiin kertoa, kun 12 viikkoa oli täynnä. Töissä kerroin suurinpiirtein raskauden puolivälissä, kun maha pullahti esiin.

takia piti kertoa pomolle, sitten kerroin muillekin

mummuille eli meidän äideille ja sisaruksille kerrottiin heti kun saatiin tietää, vk 5 ja myös töissä osa työkamuista (ollaan koko ajan tekemisissä tiiviisti) arvasi kun lopetin tupakanpolton kuin seinään..muille sitten 12 viikolla.

lytyy syke ja alkio on vähintään 1cm pituinen, on keskenmenon riski todella pieni. ihan yhtä hyvin voi kertoa jo tuolloin, riski ei juurikaan enää tuosta alene vaikka odottaii kuinka kauan.



ilman ultraa en lähtisi kertoilemaan.

Ensimmäisestä raskaudesta kerrottiin plussan tultua, se meni kesken viikolla 9.



Seuraavasta raskaudesta saatiin vauva.



Kolmas ja neljäs raskaus menivät kesken varhaisessa vaiheessa.



Viidennestä saatiin vauva, kerrottiin vasta kun ultrassa (noin viikolla 12) oli nähty että on elävä vauvanalku kyydissä)



Kuudes ja seitsemäs raskaus menivät kesken



Kahdeksas raskaus nyt menossa, kerrottiin kun kuultiin neuvolassa sydänäänet viikolla 9.

siis ehkä pari viikkoa on pystytty pitämään salaisuutena isovanhemmilta, parhaille ystäville olen soittanut suunnilleen testiä tehdessä.



Kärsimättömänä ihmisenä en ymmärrä, miten joku pystyy hillitsemään itsensä jonnekin viikolle 20+ asti :-b Ja miten pystyy olemaan niinkuin mitään ei olisi tapahtunut, kun elämä tulee sillä tavalla muuttumaan.



Kolmesta raskaudesta yksi päätyi keskenmenoon viikolla 12, jolloin "kaikki" tiesivät raskaudesta. Mutta eipä siinä mitään, kyllähän elämään suruakin mahtuu. Laitoin itse suruviestiä eteenpäin, samoin tekivät tulevat isovanhemmat. Eikä mitään ikäviä tilanteita ole tullut, päinvastoin oli hyvä saada lohtua monelta ihmiseltä. Toisaalta jos uusi raskaus vielä alkaa, pihistämme tod.näk. tietoa ensimmäiseen ultraan asti.