Masentaa - emme ikinä pysty asumaan haluamallamme alueella

Sää oot se sama tyyppi, joka kirjoittaa joka vitun ketjuun, että "miksi teit lapsia jos ei ole varaa elättää. Miksi luit itsesi sellaiseen ammattiin" Toivon totta totisesti, että elämä kouluttaisi sinua ja muistat kirjoituksesi kun makaat halvaantuneena tai lapsesi vammautuu tms.

En tiedä mistä tyypistä kirjoitat, mutta toivon sinulle että tuo sun ilkeämielistyytesi elämässä häviäisi jossain vaiheessa ja osaisit katsoa positiivisemmin asioita. Ikävää kun toivot pahaa ihmisille.

Se että kannustaa ihmisiä eteenpäin, ei ole ilkeää, vaan että lyttää toisiä alaspäin. Monessa ammatissa on yrittämisen mahdollisuus ja ikinä ei ole liian vanha yrittääkseen uudelleen ja enemmän.

On myös meitä jotka jaksavat uskoa oman työn palkitsevuudeen ja edes yrittää päästä eteenpäin. Kaikki eivät siinä onnistu, mutta sitten on ainakin yrittänyt. Paikallaan valittaminen ei auta ketään.

Ap:kin vastasi viestiini postiivisesti, sillä se oli viestin tarkoitus. Ei se että joku kaltaisesti vastaa noin julmasti takaisin.

Totta se on, että vuokralla asuminen on kuin heittäisi rahaa roskiin. Se voisi olla järkevää, että ostaisimme halvemman asunnon kauempaa, koittaisimme maksaa lainan pian pois ja sitten myöhemmin haaveilemme uudelleen asunnosta tältä haluamaltamme alueelta. Onhan se kiva kun on jotain mitä odottaa.



Tulotkin (luultavasti) kasvaa vuosien myötä kun työvuosia kertyy. Lottoamistakin jatkamme - ihan vaan varmuuden vuoksi :)



ap.

..on aika turha heitto silloin kun perheessä kukaan ei ole lainakelpoinen :DD. Esim. meillä mies opiskelee ja valmistuttuaan keskipalkka alalla on alle 2000, minä olen kuntoutustuella.

vuoksi. En osannut parikymppisenä ajatella, kuinka kallista eläminen perheellisenä on pääkaupunkiseudulla ja että asuntojen hinnat karkaavat palkkatyöllä asuntolainansa maksavilta.

Kyllä, viisasta olisi miettiä etukäteen, kuinka paljon fyffee haluaa elämäänsä ja haarukoida sen jälkeen ne alat, joissa on parhaat mahdollisuudet kerätä haluamansa omaisuus. Silti: tämä on minusta ahne ja materialistinen suhtautuminen elämään.

Itselläni kouluttautuminen ei paljon lisää markkina-arvoani. Väitöskirjaa tehden saisi kituuttaa onnettomilla ja pätkittäisillä apurahoilla, joilla ei perhettä elätetä, eikä väikkärin jälkeen olisi mitään takeita paremmasta työllistymisestä. Tohtoreita alkaa olla jo sen verran, ettei tohtorintutkinto paljon paina.

Toki voisi opiskella toisen yliopistotutkinnon...

ettei nykypäivänä ole mahdollisuutta asua lähellekään niin kuin haluaisi (toiveeni eivät ole edes utopistisia. ap

Eikös nykypäivänä kuitenkin ole mahdollisuus kouluttautua ja hankkia parempi työpaikka? Elämän realiteetti on ettei kaikilla ole varaa asua parhaimmilla paikoilla. Noita asioita yleensä kannattaa miettiä silloin kun valitaan opiskelupaikkaa.. En tarkoita pahalla, vaan ihan oikeasti. Monet tuntuvat valittavan samaa, mutta etkö tiennyt paljonko alallasi saadaan palkkaa kuukaudessa?

Jätinkin jokunen aika sitten väitöskirjan tekemisen pitkälle tauolle, kun onnenkantamoisen seurauksena sain ihan oikeita töitä. Sanotaan, että kannattaa opiskella sitä, mistä pitää ja mikä kiinnostaa, mutta valitettavasti se ei elätä perhettä.

Tahmela, Pyynikki tms.?



t. ex-tamperelainen, joka nykyään asustelee tyytyväisenä perheensä kanssa Kangasalla okt:ssa

se jatkuva kateus joka meihin kohdistuu. Muut luulevat että ollaan jotain kroisoksia ja tulee ikävää vinoilua asuinpaikkaan liittyen.