mies ei halua naimisiin, vaikka siitä oli jo sovittu:/
Olemme olleet yhdessä neljä vuotta, asuneet saman katon alla (oma asunto) kaksi vuotta, ja ensimmäinen lapsemme syntyy joulukuussa. Alusta asti on puhuttu, että avioliitto ja perheen perustaminen kuuluvat elämäämme. Minä olisin kovasti halunnut kihloihin jo ennen kuin alettiin yrittää lasta, mutta asia sitten vain jäi, kun ei mieheni oikein tuntunut innostuneelta.
Nyt on ruvennut oikein kunnolla ketuttamaan, kun mieheni ei ole tippaakaan kiinnostunut naimisiinmenosta. Kun olen yrittänyt ottaa asiaa puheeksi, vastaus on ollut "Katsotaan sitten joskus", "Enpä tiedä, ehkä joskus" jne. Nykyään en enää voi edes yrittää puhua asiasta, koska riita on heti valmis ("Älä taas aloita", "Eikö tämä jo ole puhuttu" Mitään kummempaa perustelua ei ole tullut = ei ole puhuttu.)
Muuten meillä menee hyvin, mutta minua todella kiusaa tämä. Mieheni kun ei mitenkään periaatteellisella tasolla vastusta avioliittoa tms. Miksi ei sitten halua naimisiin? Mieleen tulee, että onkohan sitten ruvennut empimään koko suhdetta:(
Mitä tekisitte? Pitäisikö vaan kärsivällisesti odotella ja joskus varovasti ehdotella uudestaan? Vai unohtaa koko asia ja yrittää olla tyytyväinen näin? Vai lyödä nyrkkiä pöytään, että nyt päätät, jos ei kelpaa, niin otan ja lähden...? On käynyt mielessä tämäkin!!
Niin ja olemme kolmekymppisiä, ettei nyt senkään puolesta pitäisi olla liian aikaista.
Kommentit (50)
Se on kuitenkin omasta mielestäni lyhyt aika.. kyllä naimisiin ehtii myöhemminkin
Voisitko ehdottaa, että olisi tosi helppoa ja käytännöllistä mennä naimisiin lapsen kastetilaisuuden yhteydessä?! Miehet on käytännöllisiä tyyppejä, joten saattaa tuosta innostua. Ehkä sitä vaan hirvittää rahan meno tai isot sosiaaliset tapahtumat?
oli äiti avioliitossa tai ei. Minkä takia kuvittelette, että se ylipäätään miestä heilauttaa millä nimellä lapsi on? Meillä on kaksi lasta ja molemmat tytöt ovat minun nimelläni, vaikka ovat avioliitossa syntyneet. Mies kohautteli asialle vain olkapäitään. En vaihtanut avioliittoon mennessä omaa nimeäni pois ja miksi olisinkaan. Hyvä ja harvinainen nimi.
turha parkua jos asioista ei ole keskusteltu riittävästi.
vaikka on olemassa niin yksinkertainen ja kattava juttu kuin avioliitto on todella vanhanaikaista ja lisäksi tyhmää
Been There And Done That...siis mies halusi sen eron.
16 v yhdessä 8v naimisissa...
Itse unohtaisin sinununa avioliiton kokonaan (itse olen mennyt naimisiin 10 v sitten maistraatissa ja lapset ovat tulleet nyt paljon myöhemmin). Mutta sinuna ottaisin tarkkaan selvää kaikki lakiasiat, testamentit, isyyden tunnustamisen, tai jos miehesi ei sitä tee, niin, elätysavun. Paperit vain valmiiksi miehelle allekirjoitettavaksi. Sinun on turvattava oma ja lapsesi tulevaisuus, jos jotain sattuisi tapahtumaan vaikka jo ennen lapsen syntymää.
Voi tietty olle, että miehestäsi on helpompaa mennä naimisiin, mutta oma tulevaisuutesi sinun tulee turvata.
Been There And Done That...siis mies halusi sen eron.
16 v yhdessä 8v naimisissa...
Itsenäinen ja yksinäinen nainen tietty pärjää taloudellisestikin omillaan, mutta jos siinä on liiton aikana tullut hommmattua muutama kakara, niin aikamoisen turvan se avioliitto takaa. Tietty jos olet itse se selvästi paremmin tienaava ja enemmän omistava, niin älä silloin mene naimisiin ainakaan ilman avioehtoa.
Sori tämmönen karseen kyyninen ajattelu, kun toinen haluais vain naimisiin...
Huutakaa sitten, jos puhe ei onnistu, mutta onhan asiat selvitettävä. Miten ihmeessä sinä suostut elämään tuollaisessa epävarmuudess, missä vain arvailet miehen perusteluja. Ihan kuin puhuisit jostain naapurin Manesta etkä omasta miehestäsi.
olevan 95% kaikista avmammoista. Ongelma on se, että KAIKKI eivät ole vanhanaikaisia.
t. susiparin toinen puolisko