Lue keskustelun säännöt.
Miten kannattaisi toimia?(asiaa lapsien kummeista)
25.07.2009 |
Mua on jo pidempään ärsyttänyt että molempien lapsien kummit eivät muuten ole lapsien kanssa tekemisissä paitsi synttäreinä ja jouluna. Olen jo kummiksi kysyttäessä sanonut että en mitään lahja automaattia lapsille halua vaan toivon että lapselle ja kummille kehittyy kunnon suhde. Samalla olen sanonut että tiedän tehtävän olevan iso ja siitä voi ihan hyvin kieltäytyä enkä asiasta nokkiini ota.
nyt tuli mieleeni että jos lähettäisin kummeille sähköpostia missä kirjottaisin tuntemuksistani.Siis ystävällisesti ja kirjottaisin että jos eivät syystä tai toisesta halua/jaksa panostaa kummiuteen voidaan se purkaa.Koska ite en todellakaan halua vaan sitä että muistavat pelkästään lahjoin synttäreinä ja jouluna.
Tiedän että kummeilla on omakin elämä. osalla itselläkin lapsia enkä tarkoita että heidän tarvis joka päivä tai edes joka viikko kummilastaansa muistaa mutta olis kiva että edes kuulumisia välillä kyseltäis. edes vaikka tekstarin muodossa jos ei soittaa viitsisi.
onko ajatus ihan tyhmä että kirjottaisin heille? Pitäiskö vaan pitää suu supussa ja olla tyytyväinen tilanteeseen?
Kummit ovat minun hyviä ystäviäni että periaatteessahan tälläisesta asiasta voisi keskustella mutta jotenkin tuntuu aika aralta aiheelta.
Kommentit (22)
Joka toinen viikko pitää kysellä kuulumisia ja olla yhteydessä??
Kummien omat lapset (ja suhteet omien lasten kummehin!), omat sukulaiset, mahdollisesti vaativat työt ja ties mitkä arjen vastoinkäymiset vievät jokaiselta aikaa. On aika paljon vaadittu, että kummi pitää yhteyttä kummilapseen monta kertaa kuukaudessa.
Nauti hetkistä, jollon tapaat ystäviäsi. Kai lapsesi ja heidän kumminsa silloin ovat jotenkin tekemisissä ja kokevat perhedenne välistä ystävyyttä. Sekin on jo hienoa. Ja sitten vielä muistamiset synttäreinä ja jouluna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pitäisi pyöriä heidän kullannuppujensa ympärillä. Ja pettymys on suuri, kun ei se sitten mennytkään niin.
Voi teitä.
Jos kummit ovat hyviä ystäviäsi, oletan että he myös kylästelevät teillä ja ovat samalla tekemisissä koko perheenne kanssa vai?
Niin ja kummiuttahan ei voi purkaa...
pian huomaat etteivät ne huomaa edes niitä synttäreitä.
Minä ainakin vähentäisin yhteydenpitoa entisestään, jos joku alkaisi vaatimaan tiiviimpää yhteydenpitoa. Tulisi nimittäin mieleen että tuosta eukosta kannattaa pysyä kaukana, koska sillä ei ole kaikki ruuvit kireellä.
niin miksi et näe heitä kuin lapsen synttäreillä.
Minä tapaan lapseni kummeja ilman lasta ja hänen kanssaan. Niin kuin ystävät tapaavat, ei mitään että nyt on kummi hetki. Ihan normaali arkea, kahvilla toistemme luona tai kaupassa sattumalta. Soitellaan usein, niinhän ystävät tekevät.
Meillä kummius ei ole rasite kerran vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai sit kirjotin epäselvästi. En todellakaan vaadi että olisivat joka viikko tekemisissä. jos nyt vaikka joka toinen kuukausi edes. mun mielestä ei ole liikaa jos joka toinen kuukausi soittais tai laittaa viestin että miten lapsella menee. vai onko tosiaan? tai edes silloin ku ollaan muuten tekemisissä kyselis kuulumisia.
Nään näitä ystäviäni yleensä ilman lapsia joten silloinkaan he eivät kummilapsiaan nää. Paitsi sitä kenellä on omia lapsia.kyse nyt siis 3 kenellä ei ole lapsia ja yhdestä kenellä on.
itse en vaan nää mitään järkeä kummeudessa mikä perustuu siihen että nähdään 2 kertaa vuodessa ja silloin lapsi saa lahoja.Tai onhan se tietty lapselle kiva mutta mitä hän siitä oppii?
olen tätä asiaa mielessäni miettinyt ja siksi kysynkin ulkopuolisen mielipidettä ku en ole ihan varma onko tämä asia mihin kannattaa milläänlailla puuttua.
Tuntuu vaan että vois kummeilekkin olla helpotus jos ei tarvis sitä lahjaa edes ostaa koska ei muutenkaan kiinnosta lapsen kanssa tekemisissä olla.
t ap
Jos haluat ystäväsi pitää, niin anna asian mennä omalla painollaan. Kyllä ne ainakin ne lahjat haluavat ostaa, ja se on ihan riittävä, suhtaudu niin. Se olisi jo lapseltasikin pois, jos ne lahjatkin jäisivät saamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kavereita on kiva nähdä ilman lapsia, mutta pitäiskö sun nyt tavata kummeja ilman lapsia. Minusta et itse panosta yhtään ja oletat että kummit panostaa.
en ole missään vaiheessa alkamassa vaatia että olisivat enemmän tekemisissä. vaan kertoisin ihan ystävällisesti miltä minusta tuntuu ja antaisin ystävilleni mahdollisuuden purkaa kummuis jos se heille ei kerta tärkeää ole.
ite ajattelen sen niin että jos se tosiaan on taakka ystävilleni he olisivat vaan tyytyväisä jos asian puheeksi otan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kummeihin. Minua ärsyttää kun aina vika on kummissa.
Itselläni on kummipoika, jolle (tai no hänen äidilleen) olen pelkästään lahjaautomaatti. Täyttää nyt 6-vuotta ja esim yhtään muistamista ei sieltä ole minulle eikä toisellekaan kummille tullut. Ja muistamisella tarkoitan esim valokuvaa. Ei yhtä ainutta kuvaa ei edes kiitoskorttia kastetilaisuudesta.....
Niin eivät varmaan vastaisi tuohon kysymykseesi haluavatko purkaa kummiuden, ainakaan niin miten ilmeisesti itse toivot heidän vastaavan. Ehkä he hoitavat kummiuttaa siten kuin parhaaksi näkevät, eivät ehkä "tiedä" muuta tapaa. Minusta kyllä kuullostaa, että ehkä itse haluaisit vaihtaa kummeja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
valitettavasti asia on niin että ihmiset on semmoisia meillä keskimmäisen lapsen toinen kummi(serkkuni) ei ole koskaan ristiäisten jälk.edes nähnyt lastani ei yhtään lahjaa tai muutakaan alkuvuosina lähettelin hänelle kortteja yms. mutta turhaan toinen kummi tulee aina synttärinä ja jouluna lahjan kanssa mutta vasta kolmen vuoden hiljaisuuden jälkeen kun haukuin hänet. ekan lapseni kummit lähettää postissa kaikkea(paskaa) synttärinä ja jouluna. kolmannelle tulee toiselta kummilta lahja silloin tällöin. kukaan ei halua nähdä tai edes soittaa ja kysyä kuulumisia..pahalta se tuntuu mutta ei voi mitään. tilannetta pahentaa se että isovanhemmat ei juurikaan sen enempää viitsi lapsia nähdö ja mitään hoitoapua yms. on turha edes ajatella en tiedä mitä tehdä muuta kun unohtaa kummit ja sukulaiset koska niinhän hekin on meille tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ole missään vaiheessa alkamassa vaatia että olisivat enemmän tekemisissä. vaan kertoisin ihan ystävällisesti miltä minusta tuntuu ja antaisin ystävilleni mahdollisuuden purkaa kummuis jos se heille ei kerta tärkeää ole. ite ajattelen sen niin että jos se tosiaan on taakka ystävilleni he olisivat vaan tyytyväisä jos asian puheeksi otan.
Puhut ystävistä ja ystävyydestä ja samassa lauseessa taakasta? Sinulla kuule on nyt vain erilainen käsitys siitä mitä on olla kummi kuin lastesi kummeilla. Itse kyllä kokisin tuollaisen "nostetaan kissa pöydälle" -lähestymistavan erittäin ahdistavaksi. Sinähän arvostelet negatiivisesti ystäväsi välittämistä ja ystävyyttä ja odotat ilmeisesti positiivista suhtautumista "asialliseen purkautumiseesi". Ei toimi, vaikka kuin hyviä kavereita olisitte.
Lähesty asiaa toisella tavalla - NÄE ITSE VAIVAA. Tapaa niitä kummeja oma-alotteisesti lapsiesi kera, pyydä kahville muulloinkin kuin synttäreinä ym. Voit myös vinkata, että kiva lahjaidea voisi olla vaikka yhteinen ilta elokuvissa kummilapsen kanssa tms. Tällä tavoit saat kummin enemmän lapsesi elämään, ei arvostelemalla!
Senkus vaan otat lisää kummeja lapsellesi. Laita tällä kertaa mustaa valkoiselle vaatimuksistasi ja pyydä allekirjoitus jotta varmasti nuppusi saavat ansaitsemansa kummit.
Voisitko laittaa lapsen kanssa tai lapsen nimissä esim. tekstarin kummille ja ehdottaa jotain tekemistä kuten uimaan menoa tms. arkista mistä lapsi pitää? Parempi ehkä ohjata kummeja toimimaan uudella tavalla, kun kertoa fiiliksistään ja sitä kautta tahtomattaankin syyllistää, se kun tuppaa vammauttamaan yhden jos toisen. Suoraan toimintaehdotukseen on helppo vastata, ja pääsevät kummit näin jyvälle sun ja lapsen toiveista.
T:kummitäti
Miksi et itse tee mitään?
Ole heihin yhteydessä mutta älä nyt mitään kirjettä ala väsäämään.
Ehdota tapaamista!
Ei kellään normaali-ihmisellä ole aikaa tuollaista miettiä!
Jos esimerkiksi sinä ehdotat tapaamista muulloinkin kuin jouluna ja synttärinä, ovatko kummit kieltäytyneet kunniasta? Vai olisiko, ettet ikinä ehdota, vaan odotat aina vain toisilta aloitetta?
Jotenkin minusta suurentelet asiaa. Anna kummien olla mitä ne ovat. Olisin sinuna iloinen että muistavat edes ne synttärit ja joulut..siinäkin on paljon jos elämäå kiireistä, omia lapsia ja monta kummilasta.
Aika typerää olettaa kummien muistavan lastasi kerran viikossa, tuntuu paljolta ja on taakka.