Naapurin lapsi puhunut lapselle jumalakielteisyydestä

t. ap

Siis ateismista. Ehkä ongelma on siinä, että et ole puhunut siitä lapsellesi? Me olemme uskonnoton perhe ja kerron avoimesti lapsillemme kaikista maailman uskonnoista ja toki myös ateismista. He ymmärtävät sen, että on monia elämänkatsomuksia, jotka voivat elää sovussa rinnakkain.

Sama kuin sanoisi olevansa "lentävä spaghettihirviökielteinen".

kun naapurin lapset selittävät minun lapsilleni omasta uskonnostaan? Vaikka olen ateisti. Eräs lapsi jopa suuttui omalle lapselleni siitä, että lapseni sanoi, että ei usko jumalaan. En voi käsittää - eivätkö uskovaisten perheiden vanhemmat kerro ollenkaan lapsilleen, että on olemassa myös uskonnottomia ihmisiä ja he ovat yhtä arvokkaita kuin uskovaisetkin. Miten ap suhtautuu siihen, jos lapsellasi olisi muslimikaveri, joka puhuisi lapsellesi omasta uskonnostaan?

(oli leikkinyt naapurin isompien tyttöjen kanssa, jotka olivat pelotelleet pienempää).

kenenkään vievän häneltä sitä uskoa pois.

Ja 7v poika sanoo, että "minä ainakin uskon jumalaan". Siitä vain. Se lohduttaa häntä. Välillä hän uskoo mörköihinkin. =) Eikä haittaisi vaikka uskoisi aikuisenakin.

4v. on ilmoittanut, että hän uskoo enkeleihin. Kysin mitä ne ovat. Lapsi sanoi, että ne ovat vähän niinkuin pilvet.



Aikaisemmin hän kertoi uskovansa Jeesukseen. Isosisko samassa keskustelussa ilmoitti uskovansa keijuihin.



Suhtaudun hyvin avoimesti lasten uskomuksiin. Kyllähän sen tietää mistä nuo jutut tulevat: päiväkodin kanssa tehtyihin kirkkoretkiin. Koulussa lapsemme ovat sitten elämänkatsomustiedossa ja saavat tietoa asioista.

uskovien tilaisuuksissa jotka suunnattu myös lapsille

Onhan tuo vitsi, onhan??

pääsee taivaaseen. En haluaisi puhua helvetistä jos lapsi kysyisi mitä jos joku ei usko mutta toisaalta en tiedä mitä sanoisin. Onneksi ei ole tuota kysymystä vielä tullut. Ehkä sanoisin että sen tietää Jumala.

Me ollaan puhuttu lapsille, että uskomalla Jeesukseen pääsee taivaaseen. En haluaisi puhua helvetistä jos lapsi kysyisi mitä jos joku ei usko mutta toisaalta en tiedä mitä sanoisin. Onneksi ei ole tuota kysymystä vielä tullut. Ehkä sanoisin että sen tietää Jumala.

Mielestäni olisi ainakin kohtuullista sanoa, että me vanhemmat olemme uskovaisia ja uskomme näin, mutta että kaikki suinkaan eivät ole samaa mieltä.

pääsee taivaaseen. En haluaisi puhua helvetistä jos lapsi kysyisi mitä jos joku ei usko mutta toisaalta en tiedä mitä sanoisin. Onneksi ei ole tuota kysymystä vielä tullut. Ehkä sanoisin että sen tietää Jumala.

kyllähän siitä messussakin puhutaan, jos ei joka sunnuntai, niin ainakin melkein. Kyllä lapsellekin pitää kristinuskon perusteet opettaa. Ainakin minä olen opettanut.

Nin minäkin kristinuskon ymmärrän, että saatana vie, jos ei kerran Jumala päästä luokseen, tasan kaksi vaihtoehtoa.

No olen kirkosta eronnut, joetn asia ei muuten kiinnosta, mutta mmielestäni se että "Satana vie" ei tietenkään ole vitsi.

Omat lapsemme eivät enää usko Joulupukkiin, mutta saavat "peruskristityn" persupaketin, eli käyvät uskonnon tunneilla koulussa. Saavat itse päättää uskontoasiansa, mutta oma henkilökohtainen kantani, joka varmasti jossain määrin välittyy lapsiini on, että parempi kun jättää ne Jeesus-jutut muille ja keskittyy elämiseen, ilman toimintaa määrittäviä uskonnollisia rajoitteita.

Onhan tuo vitsi, onhan??

ja että äiti ja isi uskoo Jumalaan. Ei vanhemmat voi päättää mihin lapsi uskoo tai alkaa uskoa. Kerrotte vain oman kantanne, ja samalla toteatte että jotkut muut eivät välttämättä usko samalla lailla ja että ne ihmiset on ihan yhtä hyviä silti. Kamalan ahdasmielistä ajatella, että minun lapseni pitää uskoa Jumalaan.