Synnytänkö lapsen miehelle jota en rakasta
ja joka ei rakasta minua.
Kaiken lisäksi olen 46v vanha ja mies 50v. Mies ei vielä tiedä että odotan, mutta tiedän että hän lapsen haluaisi.Itseäni hirvittää oma ikä ja laiskuus hoitaa pientä, isommat lapset on 17v ja 15v.
Kommentit (26)
Vai taasko näitä yllätyksiä? Ei sitä nyt ihan joka kerta muista ehkäisyä käyttää.
Hyvää lastenhoitoapua nuo 15- ja 17-vuotiaat.
Kannattaa ainakin keskustella miehen kanssa asiasta. Itse teet viimekäden päätöksen.
olen eronnut hänestä 5v sitten.
Tämä mies on hyvä ystävä ja vahinkoja sattuu vanhoillekin, poistatin kierukan viime vuonna tarpeettomana.
kyllä 2 lasta lähes aikuiseksi saanut nainen on vapautensa ansainnut. Ei sun tarvitse enää aloittaa alusta, mahdollisesti vammaisen lapsen kanssa ja vielä ottaa lisää riesaa miehestä jota inhoat. Kyllä saat olla nyt itsekäs, olet sen ansainnut.
Itse menisin aborttiin. Anteeksi nyt, jos tämä muita järkyttää, mutta vastaan nyt vain ap:lle. En alkaisi enää 46-vuotiaana uudelleen pikkulapsen äidiksi, en edes nyt 42-vuotiaana.
VARSINKAAN jos teillä on parisuhde heikoissa kantimissa ja et siis itsekään ole kamalan innoissasi.
mutta en rakastakaan, hän hyvä mukava ihminen, mutta en vaan rakasta häntä niinkun nainen miestä rakastaa.
Tiedän myös että hän tämän lapsen haluaisi, vaikka lapsi olisi kuinka pahasti vammainen.
Kyse on siitä että voinko koskaan enää katsoa häntä silmiin tietäen abortoineeni hänen lapsensa, jota en itse halua.
Kyse on siitä että voinko koskaan enää katsoa häntä silmiin tietäen abortoineeni hänen lapsensa, jota en itse halua.
Päätös on kuitenkin viimekädessä sinun. Sinä joutuisit kestämään raskausajan krempat, jotka voivat olla 46-vuotiaana jo aikalaiset. Sinä synnytät. Sinä hoidat lasta - ettehän te edes kaiketi asu yhdessä, jos mies on vain ystävä sinulle.
Joten KYLLÄ, sinä kehtaat tehdä päätöksen itsenäisesti.
Miten ihmiset voivat suhtautua noin leväperäisesti asioihin.
Ap ei oikeastaan kamalasti kertonut itsestään.
kovasti haluaa. Luultavasti suostuu aborttiin kun ei pääsekään helpolla.
Nyt puhun vain itsestäni mut en ikinä jaksais mahd. vammaisen lapsen kanssa yksin.
on ihan tietoisesti hommaan alettu. Niitä vahinkoja ei tosiaankaan satu niin usein kuin tällä palstalla väitetään!
itse olen synnyttänyt ns. vahinkolapsen jonka isästä en perustanut, mutta olin sillon 22v ja lapsi tosi tervetullut itselleni alkushokin jälkeen, parasta mitä mulle tapahtunut.
vaikeita asioita, mut luulen et itse tiedät mikä on sulle oikea ja paras päätös
Vai siis tarkoitatko, että antaisit lapsen yksinhuoltajuuden isälle?