Laskettuaika meni enkä vastaa enää äitini utelupuheluihin

enkä todellakaan laske hänen varaansa yhtään mitään omien lasteni kohdalla. Rahat, jotka hän syyllisyydentunnossa minulle tai lapsilleni lähettää otan kyllä vastaan.

Mun anoppi oli just tuollanen. Mua ketutti jo ajatuksenakin, että siellä jossain peräseinäjoella kytätään kellon kanssa, että kuinka kauan sillä miniällä menee aikaa synnyttämiseen ja soitellaan pitkin päivää ja iltaa miehelle, että miten teillä nyt menee..



Onneks mun äiti ei ollut tollanen. Tukea voi muutenkin kuin jatkuvalla soittelulla. Esim. ap:n tapauksessa rauhan antaminen tähän tilanteeseen taitaisi olla paras tuki. Kukin synnyttää tavallaan.

ja sitä että en pidä äitiäni itselleni niin läheisenä että hänelle raskauteni vaiheista raportoisin. Äidilleni kerroin raskaudestani vasta rv 24 kun se oli sen tädiltäni kuullut. Yrittää väkisin tunkea itsensä meidän elämämme, vaikka en häntä läheiseksi koe enkä halua. Äitini kuulee vauvan syntymästä takuulla vasta kun olemme jo kotona vauvan kanssa.

Ja siis oikeasti yliaikaisen, ei paria päivää lasketun ajan jälkeen. ;) Sano äidillesi, että ilmoitat kyllä kun on jotain ilmoitettavaa.

Jos olet ystävällisesti sanonut, että jätä minut rauhaan vauvan syntymään asti, hänen kuuluisi kunnioittaa tahtoasi. Minäkään en jaksanut vastata enää viimesinä päivinä, kun joka puhelu alkoi sanoilla "no, joko se on syntymässä". Se oli aika rasittavaa!

Olisipa aika tylsää, jos ei ketään kiinnostaisi tai kukaan ei välittäisi lapsesi syntymästä - vai?

Ja tiedän, mistä puhun, koska kaksi nuorimmaistani ovat syntyneet 14 ja 15 päivää yli lasketun ajan, ja kaksi ensimmäistäkin muutaman päivän yli.



Hermoja ja pitkää pinnaa! Keksi jokaiselle päivälle joku mielekäs tekeminen. Ja voimia ja onnea synnytykseen, kun sen aika tulee. Se nimittäin tulee. :)

kysyy miten vauva voi, yleensä olen vastannut että varmaan ihan hyvin. Ja muutenkaan en ala keskustelemaan äitini kanssa asioista jos ne eivät luontevasti tule. Muiden sukulaisnaisten kanssa puhutaan kyllä ummet lammet raskaudesta ja muusta, mutta äitini kanssa en.

Kai se on itse joka päivä soitettava kun lapsi ei aio edes syntymän jälkeen soittaa.





Vain siinä tapauksessa ymmärrän tämän, että äitisi on sadistinen hyväksikäyttäjä.

mutta mieti, olisiko lapsella mukava, jos hänellä olisi kiinnostunut isoäiti!

sano että "joo, kyllähän tuo jo syntyi aikoja sitten, ai olisiko sinullekin pitänyt ilmoittaa?"



Ihan kuin äidit (siis tulevat isoäidit) ajattelisivat ettei heille kerrota, yleensähän se eka soitto on juurikin sinne.

jälkeen tehdä. Jos kysyy että onko vauva syntynyt, sanon että tuossahan tuo on ollut kotona jo kohta viikon. Äitini luulee voivansa painostamalla saada minut itselleen läheiseksi vaikka siinä käy juuri päinvastoin.

kun esikoinen oli tulollaan ja laskettu aika meni jo ohi. Kaikki soitteli ja kyseli jokojokojokojoko. Tuli sitte viikon myöhässä... Kun aloin kakkosta (sekä kolmosta) odottamaan, valehtelin suosilla lasketun ajan heti 2 viikkoa myöhemmäksi eikä muut kuin isä tiennyt oikeata päivää. Toimi muute ihan hyvin! :)

esikoistakaan ei voi jättää mummon kanssa iltaisin, koska mummo tarvitsee rentoutuakseen unilääkkeen oluella alashuuhdottuna. Sellaista mummoa ei tarvitse lapsiini kiinnyttää eikä toisinpäin.

osasta turvaverkkoa, niin mikäs siinä. Olisi kantsinut heti ekaan viestiin laittaa, että teillä on ihan paska suhde. Ainakin sinun mielestäsi.

Alkuperäinen viesti oli hyvin lyhyt.

välittämättä tulevan äidin toiveista, jos hän sanoo suoraan, että ei halua soiteltavan joka päivä, ja että ilmoittaa kyllä.



Ei sillä ole mitään tekemistä turvaverkon, läheisyyden tms. kanssa...