Saako juuri synnyttänyt kieltäytyä vieraista?

mielenkiintoinen aihe, vaikka itsellä ei lapsia olekaan. Veljellä kolme ja olen tätä samaa pohtinut. Minä olen aina tainnut mennä sinne vasta ristiäisiin, kun en ole uskaltanut aiemmin. Veli tulee mun vanhempien luo lapsen kans suunnilleen seuraavana päivänä ku on laitokselta tullu. Otan tämän vähän silleen -tässä on, katsokaa nyt niin ei tartte meille ängetä. Veljen vaimo kun suhtautuu muutenkin veljeni sukuun yltiö negatiivisesti. Ei oikein uskalla kokeilla kepillä jäätä, ku saat sit kuunnella selän takaa sitä kuinka on tunkeuduttu. Odotan vähän sellasta "millon tuutte vauvaa kattoon" -kommenttia.

eikö siinä kuitenkin voi olla sellasia seurauksia, kun heti lähtee kylään tai porukkaa tulee kotiin, että saa pöpöjä? Vai onko se vaan hyvä kehittää vastustuskykyä? Ja sitä olen myös miettinyt, että onko velvollisuus käydä näyttelemässä lasta, niinkuin veljeni tekee? Vai onko se paremmin niin, että muut menee sitä lasta kattoon? Isovanhemmat jne?

Me emme luvanneet edes isoäitejäkään kylään ennenkuin viikko kotiintulosta esikoisen kohdalla. Toisen lapsen kohdalla kyllä sitten olivat kaikki isovanhemmat odottamassa kun tulimme kotiin (hoisivat esikoista samalla).



Nyt kun on nää possulentsut ym pöpöt liikkeellä, osoittakaa, kuten me aikanaan, heti sisään tullessa käsien pesulle. Ostimme desifiointipumpun vessaan. Eli kukaan ei tullut käytävää ja vessaa pitemmälle, ellei käynyt pesemässä käsiään.

Ja ei kyllä tehneet mitään muuta ku läyhäsivät. Kahvit sai laitella valmiiks. Ja muutenki ne tuli aina ilmottamatta. Sillon kun tuon "siskon penska oli pieni ja meil ei vielä ollu lasta, niin se "sisko siirteli huonekalut ettei se niitten penska päässy esim. kirjahyllylle. Lähtiessään ei sit siirtäny mitään takasin. Lelut ja kaikki jätti lojumaan eikä koskaan komentanu penskaansa raivaamaan leluja pois. Kämppä oli ku pyörremyrskyn jäliltä ku ne läks.

että naapuripedin äiti ei saa hetken rauhaa kun huonekaverin sukulaiset ramppaavat ja pöpöjä sairaalaan kantavat. Jos olette, niin tollukoita että sairaalaan ne vieraanne pyydätte, niin tajutkaa edes mennä näyttämään sitä sinappikonettanne aulaan tai vierailuhuoneeseen. Potilashuoneisiin ei mielestäni kenelläkään ulkopuoliselle, edes vauvan isällä tai sisaruksillä pitäisi olla asiaa!!

Ei oikein ole sellaisia kavereita ainakaan montaa, jotka tulisivat edes käymään.

Yksi nyt varmaan muuten voisikin, mutta hänelläkin on la samoihin aikoihin.

Sukuani näkee varmaan vielä vähemmän (olemme "mustalla listalla").

Miehen puolelta löytyy sisko 230km päästä ja vanhemmat n.80v 250km päästä.

Eli aika rauhassa saa olla.

Kävisi sitten edes joku niin ei tarvitsisi mökkihöperöityä tänne...

Omasta puolestani voin sanoa, että mulla on ollut ihan tavalliset synnytykset, kokonaiskestot siinä 8-12 tuntia, joten en ole ollut mitenkään erityisen poikki.



Mun mielestä sairaalassa on ollut helppo tavata ihmisiä. Mutta kyllä meille kotiinkin on voinut tulla. Me olemme kummatkin vanhemmat puhetaitoisia, joten ollaan voitu sanoa, että milloin ei sovi.

olen kahvinjuojille sanonut että saavat itse keittää kahvinsa ja syödäkin saa ihan vapaasti kuhan vain itse etsii ja laittaa syötävänsä!

Mulla ekan synnytyksen jälkeen anoppi soitti kotiutumispäivänä ja kutsui itseään kylään. Yritin estellä, mutta anoppi lupasi, että olisivat vain hetken. Sitten, kun tulivat, niin kysyi, että eikö se Lauri ole vielä tullut. Oli kutsunut vielä mieheni veljen perheineen meille samalla kertaa. Siinä sitten keittelin kahvia ja väsytti niin hiivatisti. Jossain vaiheessa anoppi kysyi, että miksi olin tavallista hiljaisempi. Vastasin totuudenmukaisesti olevani hemmetin kipeä ja väsynyt. "No eihän sun olisi tarvinnut kahvia keittää", oli hänen kommenttinsa.

Omasta mielestäni koko porukka olisi voinut tulla myöhemmin. Niin kaikilla olisi ollut kivempaa. Tai ainakin mulla.

Ymmärrän toki jos on ollut vaikea synnytys tai jotain muuta häikkää, mutta muuten: mitä ihmeettä te oikein nysväätte ne päivät pitkät siellä himassa, kun on niin hankalaa, ettei kukaan saa tulla edes käymään?



Meillä on alkanut normaali arki kun ollaan sairaalasta tultu. Ollaan käyty kaupassa ja ihmisiä o käynyt kylässä. En ole yrittänytkään esittää mitään ehtoisaa emäntää, vaan ihan sitä vastasyntyneen äitiä. Isommat muksut on olleet iloissaan, kun on käynyt ihmisiä kylässä, ja ovat saaneet hekin osakseen huomiota ja ihailua.



Ei ihme että niin monen äidin pälli leviää ensimetreillä, kun meininki on niin ahdistunutta ja sulkeutunutta.

että naapuripedin äiti ei saa hetken rauhaa kun huonekaverin sukulaiset ramppaavat ja pöpöjä sairaalaan kantavat. Jos olette, niin tollukoita että sairaalaan ne vieraanne pyydätte, niin tajutkaa edes mennä näyttämään sitä sinappikonettanne aulaan tai vierailuhuoneeseen. Potilashuoneisiin ei mielestäni kenelläkään ulkopuoliselle, edes vauvan isällä tai sisaruksillä pitäisi olla asiaa!!

häipyä huitsin helvettiin sieltä sairaalasta, jos on noin vaikeaa. Sairaalassa on sairaalan säännöt, joita sinä et onneksi ole sanelemassa.

Ja ei kyllä tehneet mitään muuta ku läyhäsivät. Kahvit sai laitella valmiiks. Ja muutenki ne tuli aina ilmottamatta. Sillon kun tuon "siskon penska oli pieni ja meil ei vielä ollu lasta, niin se "sisko siirteli huonekalut ettei se niitten penska päässy esim. kirjahyllylle. Lähtiessään ei sit siirtäny mitään takasin. Lelut ja kaikki jätti lojumaan eikä koskaan komentanu penskaansa raivaamaan leluja pois. Kämppä oli ku pyörremyrskyn jäliltä ku ne läks.

Miten sä selvisit moisesta koettelemuksesta?

eikö siinä kuitenkin voi olla sellasia seurauksia, kun heti lähtee kylään tai porukkaa tulee kotiin, että saa pöpöjä? Vai onko se vaan hyvä kehittää vastustuskykyä? Ja sitä olen myös miettinyt, että onko velvollisuus käydä näyttelemässä lasta, niinkuin veljeni tekee? Vai onko se paremmin niin, että muut menee sitä lasta kattoon? Isovanhemmat jne?

jos perheessä on enemmän kuin yksi lapsi, ei niitä pöpöjä vaan voi välttää, ellei sulkeudu neljän seinän sisälle jo kuukautta ennen laskettua aikaa.

Meillä kolmonen syntyi yllättäen jo 36+ viikolla, ja kun tultiin kotiin, alkoi isommilla seuraavana päivänä raju hengitystieinfektio, joka tarttui vauvaankin. Kesti jonkin aikaa, mutta meni kyll ohi ilman mitään sairaalareissuja.

Varoita jo etukäteen (vai onko teillä jo vauva?) että pidätte pesimärauhaa kaksi viikkoa lapsen syntymästä ettekä tule kenellekään kylään, vaan kutsutte itse katsomaan lasta kun jaksatte ottaa vastaan.



Kun sovitte kylääntulosta, sano että jos olette väsyneitä niin vieraat voivat varautua itse keittämään kahvit - ostakaa pullapitko kaupasta älkääkä piitatko siitä ettei ole kotitekoista.



Yövieraille voi sanoa että teillä ei valitettavasti valvottavan vastasyntyneen ja kipeän äidin takia ole mahdollisuutta yömajoitukseen, mutta tarjoudu ottamaan pitkänmatkalaiset päivävisiitille jos yöpyvät muualla.



Yllätysvieraille voi ovella sanoa tosi surullisen oloisena ja pahoitellen "Voi miten kurjaa ettette ilmoittaneet. Tulkaa huomenna (tai päivänä X, älä sano vain "myöhemmin") uudestaan niin koitamme saada siihen mennessä siivottua ja käytyä suihkussa. Sitten sano että sinusta on tosi kurjaa käännyttää ovelta, miksi ihmeessä eivät sopineet kyläilystä - ja sulje ovi.