Hyvä että tämäkään ei ole enää tabu.
Vähän kunnioitusta -elokuva ensi-iltaan 2010
Nuori kehitysvammainen nainen Siiri muuttaa viimein pois kotoa. Hänen tavoitteensa on itsenäistyminen, unelmansa rakkaus. Hän asuu uudistusmielisessä asuntolassa, eikä suostu enää elämään kansaneläkkeen turvin vaan hakeutuu töihin. Kun Siiri rakastuu vammattomaan mieheen, piilotetut asenteet räjähtävät näkyviin.
Useimmat näyttelijät tässä elokuvassa ovat kehitysvammaisia.
Kommentit (24)
mahtuu myös rutkasti ei-kehitysvammaisiin. Ja jälleen, niitä kehitysvamman asteita on paljon erilaisia.
Tunnen sellaisiakin ihmisiä, jotka on reilusti yli 3 kymppisiä, ja ovat kuin lapsia...ihan ovat siis vammattomia.
Ja varmasti moni kehitysvammainen pystyy olemaan hyvä vanhempi lapsilleen. Täydellinenhän meistä kukaan ei tosin ole:) Mutta kehitysvammainen vanhempi voi jopa olla paljon parempi vanhempi, kuin esim. alkoholisti. (anteeksi tökerö vertaus)
Tosiaan, mitenkä mitata henkistä älyä? Sitäkin on niin monenlaista.
Esim. kehitysvammainen voi olla joissain asioissa pajon lahjakkaampi kuin "tavallinen". (vaikka taiteessa!)
Siiri ( 25) muuttaa viimein pois kotoa. Hänen tavoitteensa on itsenäistyminen, unelmansa RAKKAUS. Kuten aika monella nuorella naisella. Ainakin yksi erottava tekijä kuitenkin on : Siiri on kehitysvammainen. Siirin itsenäistymispyrkimykset etenevät niin rahan kuin rakkauden saralla. Hän asuu uudistusmielisessä asuntolassa, eikä suostu enää elämään kansaneläkkeen turvin vaan hakeutuu töihin. Siiri uskaltaa jopa rakastua SANTERIIN ( 30), joka ei ole kehitysvammainen. Hetken onni kukoistaa. Siirin ystävä, samassa asuntolassa asuva SUSKI ( 23) haaveilee epätoivoisesti avioliitosta ja joutuu varomattomuuttaan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Tämä sekä Siirin ja Santerin ennakkoluuloton rakkaus räjäyttävät ympäristön pinnan alle piilotetut asenteet näkyville.