Isän syy että vauvamme masentuu.
Mies on luvannut osallistua vauvan hoitoon ja hoitaa puolet yösyötöistä, yms. Mies ei kuitenkaan reagoi vauvan itkuun riittävän nopeasti ja vauva saa itkeä nälkäänsä ja muuta hätäänsä isän hoitovuoroilla varmaan 5-10 min ennenkuin isä herää tai saa vastattua vauvan tarpeisiin. Olen sanonut että vauvan tarpeisiin pitää vastata heti, mutta mies vähättelee sitä. Minä tarvitsen lepoa, koska olen päivät vauvan ja 3-vuotiaan vilkkaan ja uhmakkaan tapauksen kanssa, enkä anna periksi siinä että minä myös isän hoitoöinä vauvan tarpeisiin vastaisin, koska univelkaisena myös minä vajoan kohta masennukseen. Isän on ryhdistäydyttävä ja kannettava vastuunsa lapsestaan.
Kommentit (38)
ei se vauva ihan noin vain masennu. teidän kannattais varmaan keskustella uudemman kerran lasten/vauvan hoidon vuorottelusta.
vinkumassa minulta jotakin jos yritän sohvalla levätä ja laittaa dvd:n pyörimään. Isä on luvannut kantaa vastuunsa yösyötöistä ja sen hän saa tehdäkin. Viikonloppuisinkaan en saa levätä kun miehellä on maailman tärkeimpiä harrastuksia. Kohta otan isomman lapsen ja muutan muualle ja jätän isän vauvan yksinhuoltajaksi.
Etpä taida sinäkään ajatella vauvan parasta tässä. Jos todella olet sitä mieltä, että vauvasi tuosta masentuu, niin kyllä kai sinun pitäisi ahterisi sängystä ylös saada eikä odottaa miehen "vuorollaan" nousevan. Jos mies tosiaan töissä, niin minusta olisi kohtuullista, että sinä hoidat yösyötöt viikolla ja mies sitten viikonloppuna, niin, ettei sinunkaan univaje pääse mahdottomaksi.
Mikset ota vauvaa vierellesi jos hän kovin usein vaatii syöttöä. Minä kaapaisin vauvat aina vierelleni ja jos nälkä vaivasi lykkäsin tissin suuhun ja jatkoin unia. Hyvin meni.
KUULE JOS TÄMÄ EI OLE PRVO NIIN mieties uudelleen!
Minä esim hoidan neljä lasta ja työn jota ei vain voi jättää edes äitiysloman ajaksi.
Aikansa kutakin, lapset kasvaa! Huomaat kohta vauvasi olevan jo iso, vai etkö ole HALUNNUT HÄNTÄ?
vauva tukehtuisi viereeni. Olen niin rikki yövalvomisista etten herää itsekään enää pikkukitinään ja isän hoitoöinä laitan korvatulpat ja nukun eri huoneessa, että saan kunnolla levättyä. Isukki ei ole valmis tinkimään viikonloppuharrastuksistaan ja siksi minä nukun viikolla.
No jos sinä et suostu tinkimään vuoroista, eikä mies harrastuksistaan, niin sitten varmaan saatte masentuneen vauvan. Se on teidän eli vauvan ainoiden vanhempien valinta. Kantakaa sitä sitten mukananne.
Vain sinä pystyt vaikuttamaan lopputulokseen. Et mieheen mutta omaan käyttäytymiseesi kyllä.
Opeta kolmevuotias nukkumaan päiväunet. Kun tarpeeksi kauan pidät häntä paikallaan, uni kyllä tulee. Kokemusta on nimittäin lapsista joille ei uni maita.
on sovittu. Koko talo herää vauvan karjumiseen kun mies ei reagoi ja lopulta minä karjun isälle perse pitkällä kun 3vkin herää ja alkaa vinkumaan minua.
Ja iltaisin miehestä ei ole mitään apua lastenhoidossa. No, kohta mies jää vauvan yksinhuoltajaksi ja minä jatkan elämääni 3-vuotiaan kanssa toisaalla.
Kuulostat tasapainottomalta. Oletko masentunut? Vaikka et ehkä ole vaarallinen lapsillesi, et silti taida olla kovin hyvää seuraa heille etkä miehellsei tällä hetkellä. Voi olla, että mies on suuri syypää asiaan, mutta sinusta minä olisin huolissani. Mene neuvolaan keskustelemaan asiasta.
yöllä nukkua kun ukko ei hoida sovittuja hommia. Sitä suuremmalla syyllä jätän vauvan isälle, etten ole vaaraksi sille ja jatkan entistä tasaista elämääni ihanan 3-vuotiaani kanssa.
että mies osallistuu sen hoitoon enemmän kuin esikoisen vauva-aikana. Jos olisin tämän tiennyt, olisin mennyt tekemään sen abortin, johon aika oli jo varattu.
Siitä vaan uuden asunnon etsimiseen, toivottavasti löydät pian!!
Miten kukaan voi sanoa että kolmevuotias lapsensa ja on ihana ja vauva sit on vaan vauva joka huutaa. Taitaa olla nyt isässä ja äidissä ongelma itessään. Meillän koliikkivauva huusi kolme kk kuusi tuntia illassa, samaan aikaan isä kävi reissutöissä ja rakensi taloa. Siitä huolimatta jaksoin ja nyt eletään onnellisena uudessa talossa ja lapsikaa ei enää huua!
siksi hän on päävastuussa vauvasta. Minä en tätä yövalvomishelvettiä halunnut alusta aloittaa kun juuri oli ihana yörauha 3-vuotiaan kanssa.
Ihanko oikeasti oletat, että ihminen voi käydä työssä ja hoitaa puolet yövalvomisista? Olet sairas!
Kuulostat kyllä masentuneelta, usko se. Asia ei helpotu sillä, että syyllistät isää tai lapsia. Isässä voi toki olla vikaa mutta asia ei korjaudu sillä, että sinä möykkäät hänelle, esikoiselle ja laiminlyöt vauvaasi. Ota yhteyttä neuvolaan heti huomenna, hanki lääkäriaika ja aloita tarvittaessa masennuslääkitys, joka korjaa aivojen raskauden jälkeen jäänyttä kemiallista epätasapainoa. Hanki tarvittaessa vaikka virikehoitopaikka esikoiselle, jolloin saat nukkua niinä päivinä kun esikoinen muutaman tunnin hoidossa, sos/psyykk. perusteet on olemassa. Tällä hetkellä sekä esikoisen että vauvan psyykkinen kehitys vaarassa ja teidän parisuhteenne.
Ymmärräthän sen, että isällä ei ole hormonaalista herkkyyttä vauvan itkulle kuten äidillä on? Ei välttämättä ole siis isän laiskuutta tai saamattomuutta, että hän ei heti herää vauvan itkuun. Toisaalta mieti myös sitä, miten sinä ja miehesi vauvaa tällä hetkellä kohtelette. Onko mies itkuun herättyään kiukkuinen ja kovakourainen vai hoitaako vauvaa kuten kuuluukin? Onko vauva molempien vanhempien laiminlyömä tai henkisesti/fyysisesti kaltoinkohdeltu? Oliko vauva haluttu vai vahinko? Onko teidän parisuhteenne muuten kunnossa ja haluatteko sen tulevan kuntoon vai oliko vähän se ja sama jo ennen uutta lasta?
Huoli herää kyllä, ota nyt yhteyttä neuvolaan ja hanki apua ensin itsellesi.
kamalalta!!! Miksi ihmeessä olette tehneet vauvan jos ette kumpikaan halua häntä hoitaa????
Itse kärsin lapsettomuudesta (onneksi meillä yksi pieni jo on, monien mutkien ja kärsimysten kautta saatu, lisää ei valitettavasti kuulu...) ja tällaisia juttuja on oikeasti ihan kauhea lukea!!
Kyllä se niin on että pienen lapsen tarpeet menevät aikuisten tarpeiden edelle. Kuinka itse edes raaskit antaa miehesi herätä yöllä? On se kuitenkin eri asia olla kotona päivät kun valvoa yöt ja painua aamulla töihin!! Ja mietin myös että millainen suhde teillä vauvan tulee olemaan jos kumpikaan ei halua lapsen pareustarpeita tyydyttää, vaan ne omat unet ja harrastukset on vaan tärkeimmät.
Eikö sen kolme vuotiaan kanssa ole kiva touhuta ja puuhailla päivisin? Ei kai se kuitenkaan ole pelkkää uhmaa ja vinkumista?
Antaisin mitä vain jos saisin vauvan ja saisin hoitaa kotona myös uhmakasta kolmevuotiastamme! Oletko koskaan miettinyt sitä vaihtoehtoa, että et olisikaan saanut lapsiasi tai mitä jos menettäisit heidät? Kummasti itselleni ainakin tulee lisävoimia jaksamiseen uhmaikäisen kanssa, kun miettii asioita joskus vähän toisestakin näkökulmasta.
haukkui tollaset äidit. jotka vaatii että miehen on herättävä yöllä syöttämään vauvaa koska äidinkin täytyy herätä, mitäs sitten vaikka isi menee aamulla töihin. jos äidin pitää niin isänkin pitää, lapsellsita touhua. jos sinä heräät vauva itkuun ensin, niin kuuntelethan sinäkin itä itkua sielä sängyssä mitään tekemättä :O
miksi isä ei tarvi mielestäsi lepoa? isä kuitenkin käy kodinulkopuolella töissä..
lastenhoidosta iltaisin ja viikonloppuisin omien harrastustensa takia, niin sitten hän tinkii yöunistaan viikolla. Se on ihan isän oma valinta, minä olen 2 hyvin nukuttua yötä viikossa ansainnut. Työssäkäynti on pakollista, mutta harrastaminen ei, varsinkin jos perheessä on vauva ja vilkas uhmaikäinen.
kait sun mies käy päivisin vielä töissä. sä varmasti pystyt nukkumaan sillon ku lapset nukkuu päikkäreitä. on eri asia valvoa yö ja lähteä aamulla töihin kuin että valvoo yön ja jää aamulla kotiin makaamaan.