Prometheus leireistä kysymyksiä

Siis samalla tavalla kun rippijuhlat? Eli kutsutaan kaikki sukulaiset ja saadaan lahjoja??



Olisihan se kivaa, koska pitäähän sen kastamattomankin lapsen kerätä ne moporahat jostain ;-)

Itse kävin protu-leirin jo 18v sitten, mutta hyvät ja lämpimät muistot jäi. Lisäksi olen kuullut et-oppilailtani leireistä pelkkää hyvää. Joku jo mainitsikin että jos suinkin rohkenee, kannattaa lähteä ihan itsekseen, ilman kavereita. Silloin keskusteluissa uskaltaa puhua suoraan, omana itsenään, ilman tuttujen kavereiden parissa olevaa rooliamme.



Juhlan järjestäminen on itsestä kiinni, meillä vietettiin kyllä jotakin "aikuistumisjuhlaa" ja se oli musta ihan jees.

kuin sen, että ollessani ET-opena, niin kaikki oppilaani menivät Protulle samana vuonna kuin olisivat menneet riparillekin. Eli 8. luokan ja 9. luokan välisenä kesänä :)

Ei sillä leiripaikalla sinänsä ole väliä. Meillä oli ihan ympäri Suomea porukkaa ja mulla ratkaisi ajankohta leiripaikan valinnan. Eikä välttämättä pääse sinne minne haluaa, paikkatoiveita voi esittää.



Yleensä leirille mennään siinä vaiheessa kun ikätoverit menevät rippileirille. Jotku käyvät molemmat ja menevät Protu-leirille vuotta myöhemmin.



Suosittelen leiriä todella lämpimästi! Mahtava kokemus josta jää paljon muistoja.

Tule ohjaajaksi!

Leiriohjaajiksi tarvitaan joka kesä yli sata aikuista. Osa edelliskesien ohjaajista jatkaa, mutta osalle ilmaantuu aina työkiireitä, perhetapahtumia tai muita esteitä. Siksi Protu etsii kuumeisesti uusia ohjaajia.



Ohjaaja voi olla yhtä hyvin pari- kuin viisikymppinen. Koulutukseksi kelpaa kaikki kansa- ja elämänkoulusta yliopistollisiin arvosanoihin. Tärkeintä on olla sen verran kiinnostunut nuorista ja kaikenkirjavista elämän ilmiöistä, että haluaa viettää yhden kesälomaviikkonsa 14-15 -vuotiaiden kanssa keskustellen, pohdiskellen, leikkien ja saunoen.



Ohjaajan tehtävänä ei ole opettaa, tuputtaa eikä antaa oikeita vastauksia, vaan toimia keskustelujen luotsina. Ohjaaja kuuntelee, kertoo tarvittaessa oman näkökulmansa ja viskelee keskusteluun uusia ajatuksenalkuja. Hyvä ohjaaja uskaltautuu laittamaan itsensä ja omat ajatuksensa likoon ja olemaan esimerkkitapauksena: näinkin voi aikuinen ajatella.



Ohjaaja ei ole yksin. Jokaiselle leirille lähtee kaksi ohjaajaa, ensikertalaisen tueksi yleensä joku kokeneempi. Mukaansa saa myös neljä tai viisi apuohjaajaa, 15-18-vuotiaita edelliskesien leiriläisiä. Ruokapuolesta huolehtii kokki ja käytännön asioiden hoitamiseen saa opastusta ja tukea yhdistykseltä.



Ohjaajat ja apuohjaajat osallistuvat kolmena kevään viikonloppuna koulutuksiin, joissa heitä evästetään leiriviikota selviämiseen. Koulutuksissä käydään läpi viikon ohjelmaa, ideoidaan teemojen käsittelytapoja, puhutaan leirin käytännön järjestelyistä, tunnelman luomisesta ja eteen tulevista tilanteista

leiripaikalla ei sinänsä ole väliä, ellei se sitten luo turvallisuudentunnetta että tarvittaessa pääsee helposti kotiin.



Tärkeämpää on valita leiri niin ettei sinne tule ketään tuttua.

Johan se on lööpeistä huomattu.

Omalla riparillani pappi trokasi viinaa nuorille jne.

Mutta en oikeen ole sopiva tällaiseen tehtävään, ei ole oikeen mun juttu tällaiset leirit ylipäätään.



AP