Haluan synnytyksen jälkeisen masennuksen, olen niin väsynyt
että pakko kehitellä itselle masennus niin saan miehen osallistumaan lastenhoitoon ja itse saan olla mahdollisimman paljon rauhassa. Esikoisen kanssa olin jo kuvainnollisesti kallionkielekkeellä ja ei olis tarvittu kuin tuulenpuuska, niin olisin syöksynyt alas. Apua ei saanut, ei ensikodista eikä lastensuojelusta. Jaksoin jollakin ihmevoimalla.
Kommentit (9)
kai se mies voi osallistua vaikka ihan normaalisti vaan lepäilisit?
oikeuta makaamaan vaan sängyssä ? Ajatuksesi on ihmeellinen, sitä tarkoitin että kasva aikuiseksi.
Hommaa kotiapua ja omaa aikaa ennemmin kuin odottelet masennusta jotta "saat" vain maata !?!
mies auttaa vain pintapuolisesti niin kauan kuin minussa virtaa riittää. Nyt on akut loppu ja makaan viikon sohvalla, isukki pärjätköön korvikevauvan ja leikki-ikäisen kanssa.
Ei masennusta kannata haluta, eikä sellaista voi teeskentelemättä itse kehittää. Väsymys ja uupumus voivat olla masennuksen oireita tai edeltää masennuksen puhkeamista.
Mene lääkäriin, jos epäilet itselläsi olevan masennusta. Ei diagnoosin saaminen ole varmaankaan ongelma, mutta ei se myöskään ratkaise parisuhdeongelmia, eikä paranna masennuksesta. Se voi olla startti hoidon saamiseksi (lääkkeet, psykoterapia) ja oman elämän asioiden järjestämiseksi (kuka todellisesti hoitaa lapsia, jos äiti ei siihen kykene; mistä apukeinoja ja voiman ja ilon lähteitä pitkälle masennuksen vastaiseen taisteluun).
Hae apua uudelleen ja painokkaammin ja mahdollisimman pikaisesti! Kallionkielekkäällä eläminen on todellakin hengenvaarallista.
Haluan synnytyksen jälkeisen masennuksen, olen niin väsynyt että pakko kehitellä itselle masennus niin saan miehen osallistumaan lastenhoitoon ja itse saan olla mahdollisimman paljon rauhassa. Esikoisen kanssa olin jo kuvainnollisesti kallionkielekkeellä ja ei olis tarvittu kuin tuulenpuuska, niin olisin syöksynyt alas. Apua ei saanut, ei ensikodista eikä lastensuojelusta. Jaksoin jollakin ihmevoimalla.
ota nyt hyvä nainen itseäsi niskasta ja tee asialle jotain ! Sossusta saat apua kustannuksiin jotta saat ktiin apua ja itsellesi. Ajattele lapsiasi ! Miksi näitä aloituksia on jatkuvasti :(
Voit myös itse hakeutua perheneuvontaan tms., jos miehesi ei näe siihen tarvetta.
Älä kuitenkaan hylkää lapsiasi, heille olet korvaamattoman tärkeä ja rakas - heikkona ja väsyneenäkin. Ole läsnä heidän elämässään voimiesi mukaan. Älä edellytä itseltäsi superäidin ominaisuuksia, mutta ota lapsesi päivittäin syliisi ja kainaloosi, vaikka makaisitkin sohvalla ja mies hoitaisi lapset. Jos et siihenkään pysty, eikä vointisi kohene, hakeudu lastesi kanssa tai yksin, hoidon pariin.
kasva aikuiseksi !