Mikä on kauneinta, mitä täysin vieras ihminen on sinulle sanonut?

Kaikki ajat olivat taas myöhässä ja kaksivuotias lapseni itkeskeli kun kipulääke oli hiipumassa pois. Minä aloitin lukemaan tytölleni satukirjaa ja pari tuntematonta lasta pölähti siihen kuuntelemaan. Minä kysyin lasten äidiltä, että saavatko tulla kuuntelemaan ja siirryin sitten istumaan niin, että kaikki näkivät kuvat. Pari mummoa katseli silloin kummallisesti.



Kahden päivän päästä paikallislehdessä toinen mummeleista kertoi tämän tarinan ja totesi, että on kiva, että ihmiset vielä välittävät muistakin kuin itsestään ja omasta perheestään. Minulle oli viestinä toteamus, että näkee, että olen hyvä äiti. Ja minä kun vaan luin pienen kirjan. Kiitos tälle mummelille! Vieläkin muisto lämmittää.