Käytätkö joulunaikana "tontut kurkkivat onko kilttejä lapsia" -kiristystä lastenkasvatuksessa?

että jos ei tottele, soitan tontulle ettei lapselle tarvitse tuoda yhtään joulupakettia.

Jumalalle kiitos joulusta, uhmaikäisten vanhempien pelastuksesta

senjasen haluamasi jutun".



Tontuista on ihan turha puhua mitään, minähän sen lahjan ostan, mutta kiristys on sama.

aloitetiin tossa loka-marraskuun vaihteessa muistuttelu lahjoista ja tonttujen seurantatyöstä.



Kyllä tepsii temperamentikkaaseen 3,5 vee uhmikseen. Varsinkin kun 1 v pikkusisarus jota uhmis kiusaa.



Olen kiitollinen Joulusta, itseänikin tontuilla peloteltiin aikoinaan ja kyllä en tainnut (kovin) kieroon kasvaa... ;)

Ja se jatkuu vielä joulun jälkeenkin. Mä sanon, että tontut tulee hakemaan lahjat pois, jos ei ole kunnolla. Ihan kelpo ihmisiä meillä on kasvanut. Muut on jo isoja, mutta nuorimpaan uppoaa tontut ja pukki ihan täydestä.

lopetat sen XXX tai vien sun Duplot viikoksi hyllylle, tms.

Onhan uhkailu yksi kolmesta kasvatussäänöstä eli uhkaus, kiristys ja lahjonta!! Ja toimii...!

Ihanan helposti saa lapset ruotuun kun nappaa kännykän käteen ja pyytää joulupukin puhelimeen.

Vaikka lapset ei edes usko joulupukkiin =O



Eli meillä on ihan selvänä kaikilla lapsilla, että lahjat hankkii äiti, isi ja muut läheiset ihmiset... Silti "lopettakaa heti, tontut kurkkii!"-uhkailu tehoaa ja typeryydet loppuu...

Mutta vaan sillee hyvin hienovarasesti. Esimerkiksi kun sisarukset alkaa tai aikoo alkaa rähinäimään, niin saatan heittää ilmaan mukaitekseni että toivottavasti tonttu ei nyt kuullu tota ai jai jai...Tosin sanon myös että ihan ku tonttu olis kuule äsken vilahtanu tossa takkahuoneen ikkunassa kun autoit veljeäsi...eli otan tontut esiin näin joulunalla myös hyvänteossa.

kurkkii ikkunoista.